aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Vaikutti hyvältä.
Kuusamon ja kuolajärven saamen osalta lisää pontta tulisi, jos tarkasteluun saataisiin mukaan Venäjän puolen saamemurteen näytteitä. Vedenjakan molemmin puolin levittäytyneiden lapinkylien murteissa voi olla itäisiä vaikutteita Vienanmeren suunnan saamesta, jolloin ovatkin sekamurteita.
Kartoitin myös akkalansaamen murteiden aineiston, ja ne ryhmittyvät omaksi päähaarakseen. Mitään sekamurteisuutta ei ole havaittavissa.
Akkalansaame on Vienanmeren pohjoispuolisia murteita. Hyvä, että senkin tarkistit. Kirjoitin kuitenkin Kuusamon-Kuolajärven vedenjakajakylien Vienanmeren valuma-alueen puoleisesta saamesta, eli näistä lapinkylistä itään. En tiedä, onko akkalaa puhuttu siellä saakka.
Tällä tietoa "vanhakantaista saamea", jossa ei näy tunnetuille murreryhmille (eteläsaame, länsisaame, keskisaame [eli länsi- ja itäkeminsaame] ja itäsaame) ominaisia äänteenmuutoksia, on puhuttu Imandrajärvellä, Kuusamossa ja ilmeisesti etelämpänäkin Suomessa ja Karjalassa. On mahdoton sanoa tässä vaiheessa, polveutuvatko nämä kaikki yhdestä ja samasta vanhakantaisesta kantamurteesta vai jokainen erikseen suoraan kantasaamesta. Taloudellisuussyistä tuuttasin kuusamonsaamen akkalan-imandransaamen yhteyteen, kun välimatka on pieni - ja kun tällainen kielimuoto näyttäisi katkaisseen muiden murreryhmien jatkumon Suomen Lapista etelän suuntaan. Kuusamonsaame saattaisi siis olla vanhakantaisen itäisen saamelaiskielen laajentuma länteen nykyisen Suomen alueelle.
aikalainen kirjoitti:Vienanmeren suunnassa etäisyys merelle on lyhyempi, kuin etäisyys Pohjanlahdelle, joten merikaupan tuotteiden johdosta luulisi yhteydenpitoa siihen suuntaan olleen enemmän. Alueet lisäksi yhteisverotuksen piirissä, joten asukkaat eivät olleet leimautuneita Ruotsin suunnalle yhtään enempää kuin Venäjän suunnalle. Välissä järvialue, joka helpottaa kulkemista, ja jonka rannoilla varmaankin elinvoimaisia yhteisöjä. Tähän yhteisöön on Vienan puoleisten latvahaarojen väki (kuusamo, kitka, kuolajärvi) varmaankin pitänyt yllä tiiviitä yhteyksiä. Ja tiiviit yhteydet tarkoittavat yleensä murteiden kehittymistä samaan suuntaan.
...ja pahimmillaan kielenvaihtoa. Tässä tapauksessa näyttäisikin käyneen niin ainakin Kuusamon kohdalla. Sen sijaan Kuolajärvellä ei edes itäisestä vaikutuksesta ole selviä merkkejä, paitsi itäkeminsaamelaisia lainasanoja. Teoriassa toki itäkeminsaamea olisi voitu puhua Vienassakin, mutta Kuzminin aineisto ei anna sille oletukselle tukea. Itäsaamesta sen sijaan saattaa olla vanhoja jälkiä Suomen itärajan tuntumassa, aivan kuten koltan "allakin".
aikalainen kirjoitti:Pitäisin edelleen yllä hypoteesia, että näiden vedenjakaja-alueiden murre ei välttämättä ollut oma erillinen ilmiö, vaan kytköksissä Vienan puolen saamemurteisiin - joko vienanmurretta itseään tai jonkin asteista välimurretta. Hypoteesin tarkistaminen vaan voi olla hankalaa. Helpottaisi, jos länsivienanmurteista löytyisi muistiinpanoja tai edes paljastavia paikannimiä.
Vienan puolen vanhakantaista murretta muistuttaa vain kuusamonsaame. Tosin kuolajärvensaame saattaakin olla myöhäisehkö länsikeminsaamen laajentuma nykyisen itärajan ylitse.