Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 22 Loka 2017 12:59



Vastaa viestiin  [ 23 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2
 Urali & IE 
Kirjoittaja Viesti
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 18 Maalis 2015 12:24
Viestit: 483
Viesti Re: Isälinja N1c (58 % suomalaismiehistä)
Ei ole minusta täysin poissuljettua, että Kaukasukselta lähti pronssikaudella liikkeelle sellainen muutosvoima, joka yhtenäisti ja yhdisti Euraasian kieliä ja sanastoa sekä autosomaalista perimää. Esi-kanta-IE olisi ollut puhtaasti kaukasialainen kieli, mutta olisi Pontisella arolla kehittynyt kanta-IE:ksi, jossa oli jo paljon vanhoja euraasialaisia piirteitä. Volosovon kulttuurin aikana tämä kulttuurinen muutosvoima olisi saavuttanut Uralin metsäalueen väestöt ja luonut kantauralin Yamnaya Samaran kielen ja Volgan mutkassa ennestään puhutun kielen pohjalta, joka levisi edelleen ympäristöönsä, mutta samalla nämä kielet lokalisoituivat siinä määrin, että kantauralin muodot korvautuivat suurimmaksi osaksi paikallisilla aineksilla.


15 Helmi 2017 12:58
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 6536
Viesti Re: Isälinja N1c (58 % suomalaismiehistä)
Kristiina kirjoitti:
Ei ole minusta täysin poissuljettua, että Kaukasukselta lähti pronssikaudella liikkeelle sellainen muutosvoima, joka yhtenäisti ja yhdisti Euraasian kieliä ja sanastoa sekä autosomaalista perimää. Esi-kanta-IE olisi ollut puhtaasti kaukasialainen kieli, mutta olisi Pontisella arolla kehittynyt kanta-IE:ksi, jossa oli jo paljon vanhoja euraasialaisia piirteitä. Volosovon kulttuurin aikana tämä kulttuurinen muutosvoima olisi saavuttanut Uralin metsäalueen väestöt ja luonut kantauralin Yamnaya Samaran kielen ja Volgan mutkassa ennestään puhutun kielen pohjalta, joka levisi edelleen ympäristöönsä, mutta samalla nämä kielet lokalisoituivat siinä määrin, että kantauralin muodot korvautuivat suurimmaksi osaksi paikallisilla aineksilla.

Miksi sellainen kielellinen muutosvoima pitäisi johtaa jostain, ja miksi juuri Kaukasukselta? Mitään yhteistä ei liene esitetty kaukaasialaisten kielikuntien ja uralilaisen kielikunnan välille.

Kantauralia ei ole mitään syytä pitää sekakielenä, kun siihen suuntaan ei mikään viittaa. Eri indoeurooppalaisista kielihaaroista tullut lainavaikutus on eri asia.

Mihin perustuu ajatus, että kantauralin muodot korvautuivat suurimmaksi osaksi paikallisilla aineksilla? Mikä todistusaineisto tukee tällaista oletusta?

_________________
"Jokainen elämä on uusi laiffi." (Nykäsestä sovittanut Häkkinen)

Y-DNA: N1c1 (Mikael Häkkinen, s. 1728 Nurmes)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä, s. 1757 Kittilä)


15 Helmi 2017 23:53
Profiili WWW
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
Avatar

Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Viestit: 967
Paikkakunta: Häslinki
Viesti Re: Isälinja N1c (58 % suomalaismiehistä)
Kristiina kirjoitti:
Koska kanta-IE:tä pidetään jopa tuhansia vuosia vanhempana kielenä kuin kantauralia, on oikeastaan kummallista, että kanta-IE:n substantiivi- ja verbitaivutus pystytään rekonstruoimaan aika tarkasti, kun taas kantauralissa verbien rekonstruoiminen ei nähdäkseni onnistu ja sijajärjestelmissäkin on huomattavan suuria eroja.

Kanta-IE on vanhempi absoluuttisessa kronologiassa, mutta meillä on saatavilla jo n. 500 eaa. mennessä useita aika lailla täydellisesti tunnettuja (sanskrit, muinaiskreikka, latina) ja monia osittain tunnettuja (heetti, muinaispersia yms.) indoeurooppalaisia kieliä. Uralilaisessa kielikunnassa vastaavaan tilanteeseen päästään vasta n. vuonna 1700, johon mennessä unkari, viro ja suomi tunnetaan hyvin, jotkin keskikokoiset kielet kuten ersä tai komi auttavasti, obskyyrimmistä kielistä kuten itäsaamesta tai Siperian kielistä lähinnä sanalistoja. Eli indoeurooppalaisella rekonstruktiolla on liki 2500 vuoden etumatka ainestonsa suhteen, ja voi hyvinkin olla, että indoeuroopan "rekonstruktiosyvyys" on siis itse asiassa matalampi kuin uralilaisten kielten.

IE-kielten typologia myös soveltuu paremmin kieliopin rekonstruktiolle, koska ablaut-vaihteluiden takia monet taivutusmuodot voidaan rekonstruoida toisistaan riippumatta (esim. *dedoHti 'antaa' : *də₃tos 'annettu'; juuresta √deh₃-), ja saadaan siis melko hyvä varmuus siitä, mitkä taivutuskategoriat ovat vanhoja, mitkä uudennoksia. Uralilaiskielissä ja vastaavissa agglutinoivissa kielissä sanavartalot ja taivutuspäätteet sen sijaan kehittyvät melko lailla erillään.

Kristiina kirjoitti:
Tosiasiassa kantauralin m-akkusatiivikin on ongelmallinen, koska olen Ago Künnapin kanssa samaa mieltä siitä, että uralilaisten kielten alueella ja todennäköisesti myös Siperian refugin monissa kielissä esiintyi objektikonjugaatioita ja objekti jakautui definitiiviseen ja indefinitiiviseen objektiin, jolloin objektilla saattoi olla useita sijoja.

Tällä perusteella voidaan kyllä epäillä, oliko kyseinen pääte nimenomaan akkusatiivi, mutta se ei mitenkään heiluta sitä, että kantauraliin voidaan rekonstruoida jonkinlaisena objektin tunnuksena käytetty *-m.

Kristiina kirjoitti:
Hantissa näyttää olevan vain kolme sijaa, eikä ollenkaan akkusatiivia, genetiiviä tai ablatiivia

Pohjoishantissa kyllä. Itähantissa on "uralilaisemman" näköinen n. 10 sijan systeemi (genetiivi tosiaan kyllä puuttuu ja akkusatiivi on vain persoonapronomineilla, sekin -t-päätteinen).


25 Maalis 2017 19:50
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 23 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy