Keminsaamesta

Kielitiede tutkii menneisyyttä kielten kautta.

Keminsaamesta

ViestiKirjoittaja rcislandlake » 30 Tammi 2017 21:37

Jaska kirjoitti plokiin, että ei ole keminsaamen rekunstruoinnin kannalla.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... n-kannalta
Janne Saarikivi on kyllä oikealla asialla. Pekka Sammallahden kommenttia en oikein sisäistä.
Ihmettelen tuota kommenttia, sillä kielitieteilijän luulisi enimmässä määrin olevan asiasta kiinnostunut. Kielen rekonstruimisen torppaaminen ihmetyttää siinä mielessä, että kyseessä ei ole DNA:n rekonstruoiminen. Kieli muuttuu jokatapauksessa jatkuvasti.

Eivät pohjoiset saamelaisetkaan puhu 1700-luvun saamea. Siellä ei olisi ollut sanaa esimerkiksi tietokoneelle tai autolle.

Sen ymmärrän, että jos haluttaisiin rekonstruoida mammutti tai Dodo, niin mistä sen voisi mammutiksi tai Dodoksi nimetä, jollei ole oikeita rakennuspalikoita.

Jaska ynnä moni muu on yrittänyt kovasti selvittää aiemmin, että jokin sana periytyy tietyllä tavalla. Ei luulisi olevan siis vaikea mennä taaksepäin ajassa. Ne sanat, joita ei ole, ne voitaisiin ottaa inarin-koltan-saamesta, sillä keminsaamen on sanottu olevan hyvin lähellä niitä mutta enemmillä suomalaisilla lainasanoilla.

Venäjällä on aiottu rekonstruoida esimerkiksi merjan kieltä, joten miksei keminsaamea ? Moni löytää vasta nyt keminsaamelaiset juurensa eikä se minusta ole jälkeläisten syy, että heiltä on viety juurensa suomalaistamis-kristillistämis-aikakauden tuloksena.

Siihen saakka, kunnes kieltä saa taas puhua, täytynee tyytyä muutamiin Olaus Sirman keräämiin joikuihin, muutamiin säilyneihin runoihin, Jacob Felmanin sanakirjaan vuodelta 1829 ja muutamaan raamatulliseen tekstiin. Sanoja sanotaan olevan n. 500. Vähemmilläkin sanoilla pärjää ulkomailla. Keminsaamea on jäljellä myös paitsi Kemin Lapin alueen paikannimissä, myös paikallisen väestön erikoislaatuisessa poronhoidon sanueessa. Tuosta kielestä kuitenkin on jopa näytteet, joten tuskin se mahdotonta edes olisi. Kielen rekonstruoiminen olisi juuri oikea tohtorisnäyte sellaiselle, joka osaa ja tietää, mitkä sanat taipuvat ja miten. Joku tästä vielä hienon opintyön tekeekin ja niittää kiitettyä mainetta. Helppoa se ei tietenkään tule olemaan.

Kulttuurinjääneitä voidaan rekonstruoida säilyneestä kuvauksesta :

Keminsaamelaisista kertoo muun muassa Turun akatemian professori Mikael Wexionius teoksessaan Epitome descriptionis Sueciae, Gothiae, Fenningiae et subjectorum provinciarum vuodelta 1650. Hänen mukaansa he olivat kääntyneet kristinuskoon noin 20 vuotta aiemmin eli noin vuonna 1630. He asuivat kahdeksankulmaisissa kodissa, joiden keskellä oli nuotio. He käyttivät narulla kiristettäviä kenkiä, poronnahkaisia vaatteita ja sekä miehet että naiset sen päällä pitkää sinistä tai valkoista vaippaa ”rutenien” tapaan. He ovat tehneet myös tinalankakirjontaa sekä metallisia koristevöitä. Poroja he ovat käyttäneet sekä vetojuhtina että ravinnoksi. Heillä on myös ollut koiria. Keminsaamelaiset eivät käyttäneet väkijuomia. He eivät suvainneet aviorikoksia eivätkä haureutta, ja rankaisivat niistä oman käden oikeudella. Varastaminen oli heille tuntematon käsite. Vieraita, ainakin pappeja, he kestitsivät ja ajeluttivat mielellään.


Tietenkään tätä ei vastuullensa voi ottaa kukaan muu kuin se, jolle asia on tärkeä eli keminsaamelainen. Ei pohjoissaamelaiset ajaisi heidän asiaansa, mutta voisivat kyllä auttaa, sillä nämä ovat veljeskansaa, oman heimon sisarus.

Identiteetistä vielä ? Kuka määrää, kuka saa identifioida itsensä ? Jos on selvät sukujuuret, niin eikö se ole oikeus identiteettiin ? Saamelaiset osaavat olla näköjään riidoissa keskenään omien yhdistysten kanssa, mikä varmaankin liittyy johonkin valtataisteluun. Pitääkö näitä saamelaisia yhdistyksiä olla vielä keminsaamelaisillekin omansa, jotta voi juurensa saada hyväksytyksi ?

Mitä vähemmistöön tulee, niin lakiin voisi asettaa sellaisen ehdon, että on oltava vaikkapa vähintään (hatusta heitetty luku isovanhempien isovanhempien isovanhemmat) 1/64 saamelainen vedenpitävän sukututkimuksen kautta voidakseen tulla näiden saamelaislakien piiriin ?

Muille, joilla on saamelaisuutta sukututkimuksessa ja perimässä pienemmässä suhteessa, heille voisi olla oikeus käyttää saamelaista identiteettiä, oppia kieltä ja kulttuuria, mutta ei saamelaisten vähemmistöoikeuksia johtuen sekaperimästä eli suuremmasta määrästä muuta perimää.

Asia on verrattavissa Yhdysvaltain intiaanien assimiloimisella. En oikein ymmärrä, mikä asiassa rassaa muita saamelaisia väestöryhmiä, sillä jos tämä assimiloitumisvaara kohtaisi heitä jossain tulevaisuudessa, luulisi, että heilläkin olisi vielä myöhemmässä vaiheessa toiveita palauttaa menneisyyden haamuista omaa perintöänsä. Intiaanit ovat tehneet näin, monin paikoin he ovat elvyttäneet kulttuuriaan siitäkin huolimatta, etteivät he voi olla varmoja, kuinka asiat ovat ennen menneet.

Keneltä se on poissa, että keminsaamelaiset voivat kutsua itseään saamelaiseksi ? Onko keminsaame perheen musta lammas siitä syystä, että se vain sattui asumaan vihollisen rajalla ja joutui ensimmäisenä hyökkäyksen uhriksi ? Omassa suvussani on ainakin selvästi 4 keminsaamelaista suoraa esipolvi-sukunimeä ja pari muuta suvun avioliittojen kautta. Kyllä minua enemmän kiinnostaisi tietää, kuinka minä joikhaisin tai puhuisin esi-isieni kieltä. Viis veisaisin vähemmistöoikeuksista tai muistaakaan politiikan valtaoikeuksista. Heprea on esimerkkinä kielestä, jota puhutaan nykyään, mutta jota ei puhuttu vielä 100 vuotta sitten. Ei sammuneen kielen rekonstruoiminen välttämättä ole huono asia.

Tämä saamelaisten eripuraisuus näyttää nyt siltä, että pohjoiset saamelaiset ovat vihoissaan eteläisille, kun päästivät vihollisen alueilleen. Oikeasti heillä tuskin ollut mitään vaihtoehtoa suomalaisten noitaoikeudenkäyntien aikoina. Pohjoisemmat olivat vaikeammin tavoitettavissa kuin nämä eteläiset, joiden luoksi pääsi vesiteitse suhteellisenkin helposti.

Noh... tämä on tietenkin tällaista sukututkimuksen tuomaa nostatusta... Moni asia omasta suvusta kuitenkin selittyy nyt, mikä on hieno asia.
FTDNA FF 100 % Suomi. Ydna N-FT35588 (N-Z5893->N-Y17798->N-Y17799->N-Y20916->N-Y109798/N-BY58264->N-FTE1606->N-FT35588). Mtdna H1N4
rcislandlake
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 661
Liittynyt: 08 Heinä 2012 15:56

Re: Keminsaamesta

ViestiKirjoittaja Jaska » 31 Tammi 2017 00:01

rcislandlake kirjoitti:Jaska kirjoitti plokiin, että ei ole keminsaamen rekunstruoinnin kannalla.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... n-kannalta
Janne Saarikivi on kyllä oikealla asialla. Pekka Sammallahden kommenttia en oikein sisäistä.
Ihmettelen tuota kommenttia, sillä kielitieteilijän luulisi enimmässä määrin olevan asiasta kiinnostunut. Kielen rekonstruimisen torppaaminen ihmetyttää siinä mielessä, että kyseessä ei ole DNA:n rekonstruoiminen. Kieli muuttuu jokatapauksessa jatkuvasti.

Eivät pohjoiset saamelaisetkaan puhu 1700-luvun saamea. Siellä ei olisi ollut sanaa esimerkiksi tietokoneelle tai autolle.

Kaikki Kemin Lapin alueelta tallennetut saamelaismurteet ovat olleet omanlaisiaan - niitä on siis viiden eri lapinkylän alueelta. Ja päälle vielä kemijärvensaamesta lyhyt sanalista, joka jo osoittaa, ettei sekään äänteenmuutosten perusteella vastaa täysin mitään muuta murretta. Mikä näistä murteista pitäisi rekonstruoida standardiksi? Kaikkia ei kannata. Eniten sanoja on säilynyt sompionsaamesta, mutta se on hyvin "itäsaamelainen", toisin kuin läntiset sodankylän- ja kittilänsaamea edustavat näytteet.

Joka tapauksessa työstän äännehistoriallista katsausta keminsaamen murteista, kantasaameen ankkuroiden. Vaikka en rekonstruoimista kannatakaan (Suomen alueella jo inarin- ja koltansaame ovat vakavasti uhanalaisia, joten kannattaisi käyttää niitä - inarinsaamehan kuului Kemin Lappiin: http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2 ... econquista ), niin sellainen kuitenkin mahdollistuisi työni perusteella. Eli kantasaameen palautuva sanasto voitaisiin säännöllisin äänteenmuutoksin kehittää kunkin keminsaamelaisen murteen asuun.


rcislandlake kirjoitti:Identiteetistä vielä ? Kuka määrää, kuka saa identifioida itsensä ? Jos on selvät sukujuuret, niin eikö se ole oikeus identiteettiin ?

Ei meillä voi olla oikeutta esivanhempiemme etnoksiin - muuten meillä kaikilla olisi monia etnisiä identiteettejä täysin ilman mitään kosketusta kyseiseen etnisyyteen.

rcislandlake kirjoitti:Saamelaiset osaavat olla näköjään riidoissa keskenään omien yhdistysten kanssa, mikä varmaankin liittyy johonkin valtataisteluun. Pitääkö näitä saamelaisia yhdistyksiä olla vielä keminsaamelaisillekin omansa, jotta voi juurensa saada hyväksytyksi ?

Nykysaamelaiset eivät tule hyväksymään satoja vuosia sitten kielensä vaihtaneita lappilaisia saamelaisiksi. Lapin läänin alueella on noin 180 000 asukasta, joilla kaikilla on keminsaamelaisia esivanhempia. Nykysaamelaiset jäisivät pahasti altavastaajiksi omassa yhteisössään.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2 ... rittelysta

Mutta uuslappalaisten eli keminsaamelaisten jälkeläisten alkuperäisyys pitäisi silti toki tunnustaa, vaikka he eivät ole suomalaisista erillinen kansa eivätkä siksi voi saada alkuperäiskansan statusta.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2 ... iskiistaan


rcislandlake kirjoitti:Mitä vähemmistöön tulee, niin lakiin voisi asettaa sellaisen ehdon, että on oltava vaikkapa vähintään (hatusta heitetty luku isovanhempien isovanhempien isovanhemmat) 1/64 saamelainen vedenpitävän sukututkimuksen kautta voidakseen tulla näiden saamelaislakien piiriin ?

Liian vähän liian kaukana. Jonkinlainen prosenttiraja tai pienempi esisukupolvimäärä on järkevin. Mutta nykyhenkilön etnisyyttähän ei voida määrittää polveutumisen perusteella, eikä myöskään geenien. Naapurikansojen geenit ovat aina ja kaikkialla sekoittuneet.


rcislandlake kirjoitti:Keneltä se on poissa, että keminsaamelaiset voivat kutsua itseään saamelaiseksi ?

Saamelaisten mielestä he ovat suomalaisia. Heillä on noin puolet suomalaisia sukujuuriakin. Heidän saamelaisuutensa katosi etnisen ryhmän tasolla kielenvaihdon myötä, ja siksi, ettei heillä ollut enää yhteyttä saamelaisiin yhteisöihin.

rcislandlake kirjoitti:Onko keminsaame perheen musta lammas siitä syystä, että se vain sattui asumaan vihollisen rajalla ja joutui ensimmäisenä hyökkäyksen uhriksi ? Omassa suvussani on ainakin selvästi 4 keminsaamelaista suoraa esipolvi-sukunimeä ja pari muuta suvun avioliittojen kautta. Kyllä minua enemmän kiinnostaisi tietää, kuinka minä joikhaisin tai puhuisin esi-isieni kieltä. Viis veisaisin vähemmistöoikeuksista tai muistaakaan politiikan valtaoikeuksista. Heprea on esimerkkinä kielestä, jota puhutaan nykyään, mutta jota ei puhuttu vielä 100 vuotta sitten. Ei sammuneen kielen rekonstruoiminen välttämättä ole huono asia.

Identiteettiin toki on jokaisella oikeus. Mutta jos kaukaisten esivanhempien pohjalta omaksutaan jonkin nykykansan identiteetti, pitää varautua siihen, että se kansa ei hyväksykään henkilöä saman etnisyyden jäseneksi. Ei ole mielekästä, että meillä olisi oikeus jokaisen esivanhempamme etniseen identiteettiin.

Äitini esivanhemmista noin puolet edustaa vanhoja lapinsukuja ja puolet suomalaisia uudisasukassukuja. Kemijoen ja sen latvahaarojen seudulla suhde lienee laajemmaltikin tämä; perämailla suomalaisia esipolvia voi olla vähemmänkin.
http://www.elisanet.fi/alkupera/Mattanenjokiniemi.pdf
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10969
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Keminsaamesta

ViestiKirjoittaja rcislandlake » 31 Tammi 2017 17:40

Jaska kirjoitti:
rcislandlake kirjoitti:Jaska kirjoitti plokiin, että ei ole keminsaamen rekunstruoinnin kannalla.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1 ... n-kannalta
Janne Saarikivi on kyllä oikealla asialla. Pekka Sammallahden kommenttia en oikein sisäistä.
Ihmettelen tuota kommenttia, sillä kielitieteilijän luulisi enimmässä määrin olevan asiasta kiinnostunut. Kielen rekonstruimisen torppaaminen ihmetyttää siinä mielessä, että kyseessä ei ole DNA:n rekonstruoiminen. Kieli muuttuu jokatapauksessa jatkuvasti.

Eivät pohjoiset saamelaisetkaan puhu 1700-luvun saamea. Siellä ei olisi ollut sanaa esimerkiksi tietokoneelle tai autolle.

Kaikki Kemin Lapin alueelta tallennetut saamelaismurteet ovat olleet omanlaisiaan - niitä on siis viiden eri lapinkylän alueelta. Ja päälle vielä kemijärvensaamesta lyhyt sanalista, joka jo osoittaa, ettei sekään äänteenmuutosten perusteella vastaa täysin mitään muuta murretta. Mikä näistä murteista pitäisi rekonstruoida standardiksi? Kaikkia ei kannata. Eniten sanoja on säilynyt sompionsaamesta, mutta se on hyvin "itäsaamelainen", toisin kuin läntiset sodankylän- ja kittilänsaamea edustavat näytteet.

Joka tapauksessa työstän äännehistoriallista katsausta keminsaamen murteista, kantasaameen ankkuroiden. Vaikka en rekonstruoimista kannatakaan (Suomen alueella jo inarin- ja koltansaame ovat vakavasti uhanalaisia, joten kannattaisi käyttää niitä - inarinsaamehan kuului Kemin Lappiin: http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2 ... econquista ), niin sellainen kuitenkin mahdollistuisi työni perusteella. Eli kantasaameen palautuva sanasto voitaisiin säännöllisin äänteenmuutoksin kehittää kunkin keminsaamelaisen murteen asuun.


rcislandlake kirjoitti:Identiteetistä vielä ? Kuka määrää, kuka saa identifioida itsensä ? Jos on selvät sukujuuret, niin eikö se ole oikeus identiteettiin ?

Ei meillä voi olla oikeutta esivanhempiemme etnoksiin - muuten meillä kaikilla olisi monia etnisiä identiteettejä täysin ilman mitään kosketusta kyseiseen etnisyyteen.

rcislandlake kirjoitti:Saamelaiset osaavat olla näköjään riidoissa keskenään omien yhdistysten kanssa, mikä varmaankin liittyy johonkin valtataisteluun. Pitääkö näitä saamelaisia yhdistyksiä olla vielä keminsaamelaisillekin omansa, jotta voi juurensa saada hyväksytyksi ?

Nykysaamelaiset eivät tule hyväksymään satoja vuosia sitten kielensä vaihtaneita lappilaisia saamelaisiksi. Lapin läänin alueella on noin 180 000 asukasta, joilla kaikilla on keminsaamelaisia esivanhempia. Nykysaamelaiset jäisivät pahasti altavastaajiksi omassa yhteisössään.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2 ... rittelysta

Mutta uuslappalaisten eli keminsaamelaisten jälkeläisten alkuperäisyys pitäisi silti toki tunnustaa, vaikka he eivät ole suomalaisista erillinen kansa eivätkä siksi voi saada alkuperäiskansan statusta.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2 ... iskiistaan


rcislandlake kirjoitti:Mitä vähemmistöön tulee, niin lakiin voisi asettaa sellaisen ehdon, että on oltava vaikkapa vähintään (hatusta heitetty luku isovanhempien isovanhempien isovanhemmat) 1/64 saamelainen vedenpitävän sukututkimuksen kautta voidakseen tulla näiden saamelaislakien piiriin ?

Liian vähän liian kaukana. Jonkinlainen prosenttiraja tai pienempi esisukupolvimäärä on järkevin. Mutta nykyhenkilön etnisyyttähän ei voida määrittää polveutumisen perusteella, eikä myöskään geenien. Naapurikansojen geenit ovat aina ja kaikkialla sekoittuneet.


rcislandlake kirjoitti:Keneltä se on poissa, että keminsaamelaiset voivat kutsua itseään saamelaiseksi ?

Saamelaisten mielestä he ovat suomalaisia. Heillä on noin puolet suomalaisia sukujuuriakin. Heidän saamelaisuutensa katosi etnisen ryhmän tasolla kielenvaihdon myötä, ja siksi, ettei heillä ollut enää yhteyttä saamelaisiin yhteisöihin.

rcislandlake kirjoitti:Onko keminsaame perheen musta lammas siitä syystä, että se vain sattui asumaan vihollisen rajalla ja joutui ensimmäisenä hyökkäyksen uhriksi ? Omassa suvussani on ainakin selvästi 4 keminsaamelaista suoraa esipolvi-sukunimeä ja pari muuta suvun avioliittojen kautta. Kyllä minua enemmän kiinnostaisi tietää, kuinka minä joikhaisin tai puhuisin esi-isieni kieltä. Viis veisaisin vähemmistöoikeuksista tai muistaakaan politiikan valtaoikeuksista. Heprea on esimerkkinä kielestä, jota puhutaan nykyään, mutta jota ei puhuttu vielä 100 vuotta sitten. Ei sammuneen kielen rekonstruoiminen välttämättä ole huono asia.

Identiteettiin toki on jokaisella oikeus. Mutta jos kaukaisten esivanhempien pohjalta omaksutaan jonkin nykykansan identiteetti, pitää varautua siihen, että se kansa ei hyväksykään henkilöä saman etnisyyden jäseneksi. Ei ole mielekästä, että meillä olisi oikeus jokaisen esivanhempamme etniseen identiteettiin.

Äitini esivanhemmista noin puolet edustaa vanhoja lapinsukuja ja puolet suomalaisia uudisasukassukuja. Kemijoen ja sen latvahaarojen seudulla suhde lienee laajemmaltikin tämä; perämailla suomalaisia esipolvia voi olla vähemmänkin.
http://www.elisanet.fi/alkupera/Mattanenjokiniemi.pdf

Tässä on erilainen käytäntö esimerkiksi juuri Norjassa. Siellä saamelaiseksi voisi rekisteröityä kaukaisemmallakin taustalla, mutta siellä ongelma on, etteivät he halua. Suomessa tämä riita johtuu pääasiassa näistä maaomistusoikeuksista, ei varsinaisista esivanhempien etniteetin vaihtumisista.
Jos tätä periaatetta käyttäisi, niin yksikään maahanmuuttaja ei voisi kutsua itseänsä enää lähtömaansa etniteetillä. Eihän se nyt niin voi olla.

Miksei ihmisellä voi olla usempaa etniteettiä ? Tällainen tulkinta veisi pohjan esimerkiksi kaksoiskansalaisuudelta. Kemin saamelaiset eivät varmastikaan vaihtaneet vapaaehtoisesti kieltänsä suomalaiseksi kuten eivät ruotsissa asuneet metsäsuomalaisetkaan ruotsinkieleksi. Kyseessä oli valtasuhteiden saneleman pakko. Uskon, että jos kysyisin esivanhemmiltani, he haluaisivat heidän kulttuuriperintönsä jatkuvan.

Mutta sen verran täytyy sanoa, että on hienoa, että teet tutkimusta Keminsaamestakin. Se on jo itsessään kulttuuriteko. Kuten viittasin, myös heprea on herätetty kuolleista. Se ei missään nimessä ole muinaishepreaa, mitä käytettiin n. 2500 vuotta sitten. Suomenkielikin muuttui valtavasti juuri 1800-luvulla, kun suomalaiset alkoivat saada sivistää itseänsä omalla kielellään. Suomenkieli standardoitiin useasta murteesta, jotka onneksi ovat kuitenkin vielä olemassa. Ei uus-keminsaamen standardoiminen välttämättä hävittäisi näitä erilaisia variaatioita, vaan ne generoisivat omalla tahollaan standardoitua uuskeminsaamea oman kielen suuntaan.

Suomenkielen käytön vapautuminen ja ihmisten sivistystason nouseminen 1800-luvulla loi tilanteen, jossa täytyi keksiä uusia sanoja ja kyllä niitä sitten keksittiinkin. Keminsaamen sanasto liittyy vahvasti entisaikoihin. Poronhoitoon liittyvä sanasto ja moni muu luontoon liittyvä sanasto on sellaista, joista ei edes kaikilla "oikeilla" saamelaisilla ole hajua, mutta keminsaamelaisilla on näistä tietoa. Nämä sanat tulisi voida kerätä muistiin, vaikka ne olisivatkin "suomalaistuneet". Nimittäin ei sanoja ole kovin vaikeaa kääntää takaisin saamenasuun. Inarin ja koltansaamen sanotaan olevan lähimpänä Keminsaamea, joten sieltä voisi ottaa puuttuvia sanoja, joita ei ole kehittynyt Keminsaameen sen vuoksi, että kieli sammui. Ja tietysti valtava määrä moderneihin 1800-luvun jälkeisiin keksintöihin täytyy keksiä tai lainata uusia sanoja. Ei luulisi olevan vaikeaa, jos keminsaamen ääntämys ja kirjoitusasu on selvillä.

Luulisin, että jos olisi keminsaamen kieli ja sen opiskelijoita, niin keminsaamelaiset uskaltaisivat jälleen innostua omasta kulttuuristaan, kaivaisivat pukunsa esiin ja voisivat nousta sekakansan statuksesta. Kyllä se identiteetti lähtee ihan siitä, miksikä itsensä tuntee. Ei ruotsalainen voi päättää, onko metsäsuomalainen omasta mielestään metsäsuomalainen vai ei. Ei sitä voi päättää myöskään suomalainen romaanin identiteetistä, vaikka nämä eivät enää omaa kieltä osaisikaan. Identiteetti määritellään omasta ryhmästä käsin. Kenelläkään muulla ei ole oikeutta määritellä keminsaamelaisen identiteettiä paitsi keminsaamelaisella itse. Eikä tätä asiaa kukaan muu lähde ajamaan paitsi keminsaamelainen, jolla asia on tärkeä. Siinä suhteessa muut saamelaiset ovat kuin vieraita kansoja, että he tietysti ajattelevat vain oman ryhmänsä parasta. Jos keminsaamelaisilla olisi oma joku yhteisö, joka ajaisi heidän omaa asiaansa kuten vaikkapa Meän väellä Ruotsissa, ei menisi kauan kun tunnustus annettaisiin. Mutta se työ on lähdettävä tekemään itse. Kukas se hännän nostaisi ellei kissa itse niin sanoakseni.

Jos omaa kielen, on ylläpitänyt kulttuuria ja on todellisia sukujuuria keminsaamelaisiin, ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä etniteetistä. Eivät kaikki halua olla saamelaisia, en minäkään. Mutta olen kovin kiinnostunut niistä omista juuristani, että voisin vaikka opiskella uus-keminsaamen pelkästään sen vuoksi. Vaikka minussa on monesta heimosta geenejä, omat geenini pääasiassa esiintyvät Suomen puolella. Se 1,5 % minusta on niitä nganasaneja. Mistä siis tietää, vaikka koko geenistöni on kielenvaihtaja metsälappalaisia/saamelaisia, jos tarpeeksi kauas mentäisiin, kauemmas ajassa kuin savolaiset, karjalaiset, hämäläiset jne. Samanlaisia geenejä kuin minulla on ei ole kovinkaan paljon Suomen rajojen ulkopuolella, mikä on sinänsä varsin tylsää, mutta kertoo omanlaisensa tarinan.

Mitä tulee puhtaisiin saamelaisiin. En usko, että pohjoisemmat saamelaiset olisi puhdas rotu eli että heihin ei olisi sekoittunut ulkopuolista verta. On norjalaisia, venäläisiä, ruotsalaisia ja suomalaisia geenejä saamelaisissakin. Siksi saamelaiset muistuttavatkin paljolti skandinaaveja, vaikka on heillä toki myös omaleimaisia ja harvinaisia geenejä. Se, että on ylläpitänyt saamenkielenkulttuuria ja kieltä katkeamatta, on hieman veteenpiirretty raja sekin. Jos saamelaiset olisivat oikein puristeja kulttuurinsa suhteen, heidän täytyisi olla samalla tasolla kuin Amishit. Kuuluuko sähkö, moottoriajoneuvot, jääkaappi, toisentyyppisen musiikin kuuntelu ja tuottaminen jne. saamelaisuuteen ? Ei. Kyllä ne ovat lainaa ja tietynlaista assimiloitumista. Poroja ajellaan kokoon moottorikelkoilla. Näin ollen kulttuuri, joka heillä on ollut 200 vuotta sitten, on sekin muuttunut, kuten kemisaamelaisetkin.

Minä uskon, että keminsaamelaisten geenit ovat alunperin olleet suhteellisen samanlaisia, joita esiintyy Oulusta Kuusamoon, Sompiosta Kittilään välillä. Monet "kainuulaiset" voivat itseasiassa olla hyvinkin lähellä saamelaisia, vaikka nyt geenit ovatkin sekoittuneet suomalaisiin ja myös näitä kainuulaisten saamelaistaustaisia geenejä pidetään suomalaisina. Tässä on paljon selvitettävää.

Uus-Keminsaamen rekonstruointi olisi kannatettava senkin vuoksi, että siinä voisi selvittää kielenkehitystä, kielen perimää ja olemassaoloa tavalla, jossa lähdettäisiin sirpaleista. Jollei työ onnistu, olisi sekin tulos. Jos työ onnistuu, tätä työtä voisi käyttää mallina monien muiden kielien herättämiseksi eloon. Siis tällä ei välttämättä olisi pelkästään keminsaamea itseänsä hyödyttävä vaikutus, vaan koko kielenrekonstruointiprosessin kannalta hyödyttävä. Voihan se olla, että tulevaisuudessa joudumme uudelleen rekonstruoimaan vaikkapa suomenkielen asuun 2017.
FTDNA FF 100 % Suomi. Ydna N-FT35588 (N-Z5893->N-Y17798->N-Y17799->N-Y20916->N-Y109798/N-BY58264->N-FTE1606->N-FT35588). Mtdna H1N4
rcislandlake
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 661
Liittynyt: 08 Heinä 2012 15:56

Re: Keminsaamesta

ViestiKirjoittaja Jaska » 31 Tammi 2017 18:37

rcislandlake kirjoitti:Tässä on erilainen käytäntö esimerkiksi juuri Norjassa. Siellä saamelaiseksi voisi rekisteröityä kaukaisemmallakin taustalla, mutta siellä ongelma on, etteivät he halua.

Norjassa kriteeri on kolme sukupolvea, ja samaan uusi saamelaissopimus johtaisi Suomessakin nykyisen "noin kahden" sukupolven sijasta. Norjan ongelma on se, ettei kukaan tarkista hakijoita, vaan kaikki hyväksytään kumileimasimella - tämän todistivat kaksi ei-saamelaista miekkosta hakiessaan testimielessä saamelaiskäräjävaalien äänioikeutta. Mitä järkeä on kriteereissä, jos niiden toteutumista ei valvota?

rcislandlake kirjoitti:Suomessa tämä riita johtuu pääasiassa näistä maaomistusoikeuksista, ei varsinaisista esivanhempien etniteetin vaihtumisista.
Jos tätä periaatetta käyttäisi, niin yksikään maahanmuuttaja ei voisi kutsua itseänsä enää lähtömaansa etniteetillä. Eihän se nyt niin voi olla.

Tietenkin voisi. Siinä vain ei ole mitään järkeä, että sinä voisit kutsua itseäsi ruotsalaiseksi vain siksi, että sinulla olisi 400 vuoden takana yksi ruotsalainen esivanhempi.

rcislandlake kirjoitti:Miksei ihmisellä voi olla usempaa etniteettiä ? Tällainen tulkinta veisi pohjan esimerkiksi kaksoiskansalaisuudelta.

Tietenkin voi olla, jos hänen vanhempiensa etnokset ovat erit.
Mutta satojen vuosien takaisten esivanhempien etnoksiin ei voi millään järkiperusteella olla oikeutta.

rcislandlake kirjoitti:Kemin saamelaiset eivät varmastikaan vaihtaneet vapaaehtoisesti kieltänsä suomalaiseksi kuten eivät ruotsissa asuneet metsäsuomalaisetkaan ruotsinkieleksi. Kyseessä oli valtasuhteiden saneleman pakko. Uskon, että jos kysyisin esivanhemmiltani, he haluaisivat heidän kulttuuriperintönsä jatkuvan.

Silti sitä, mikä on menetetty, ei saa takaisin - ainakaan yhdessä sukupolvessa. Omaksumalla saamelaisen kielen ja kulttuurin ja muuttamalla saamelaisyhteisöön voi kuitenkin tehdä jälkipolvistaan etnisiä saamelaisia.

rcislandlake kirjoitti:Mutta sen verran täytyy sanoa, että on hienoa, että teet tutkimusta Keminsaamestakin. Se on jo itsessään kulttuuriteko. Kuten viittasin, myös heprea on herätetty kuolleista. Se ei missään nimessä ole muinaishepreaa, mitä käytettiin n. 2500 vuotta sitten. Suomenkielikin muuttui valtavasti juuri 1800-luvulla, kun suomalaiset alkoivat saada sivistää itseänsä omalla kielellään. Suomenkieli standardoitiin useasta murteesta, jotka onneksi ovat kuitenkin vielä olemassa. Ei uus-keminsaamen standardoiminen välttämättä hävittäisi näitä erilaisia variaatioita, vaan ne generoisivat omalla tahollaan standardoitua uuskeminsaamea oman kielen suuntaan.

Niin, mutta kuuden eri murteen rekonstruoiminen ja kehittäminen moderneiksi käyttökieliksi on kuusinkertainen urakka. Inarinsaame ja koltansaame näyttäisivät alustavasti kuuluvan ihan samaan murreryhmään itäkeminsaamen kanssa, ja 400 vuotta sitten kielimuodot olivat ehkä vielä lähempänä toisiaan. Meillä on siis eläviä, vakavasti uhanalaisia keminsaamen "lähinaapurimurteita", joihin se energia kannattaisi suunnata. Ainakin inarinsaamelle on nykyään saatavilla erinomaisia suomenkielisiä oppikirjoja sekä lapsille että aikuisille/lukiolaisille.

rcislandlake kirjoitti:Suomenkielen käytön vapautuminen ja ihmisten sivistystason nouseminen 1800-luvulla loi tilanteen, jossa täytyi keksiä uusia sanoja ja kyllä niitä sitten keksittiinkin. Keminsaamen sanasto liittyy vahvasti entisaikoihin. Poronhoitoon liittyvä sanasto ja moni muu luontoon liittyvä sanasto on sellaista, joista ei edes kaikilla "oikeilla" saamelaisilla ole hajua, mutta keminsaamelaisilla on näistä tietoa. Nämä sanat tulisi voida kerätä muistiin, vaikka ne olisivatkin "suomalaistuneet". Nimittäin ei sanoja ole kovin vaikeaa kääntää takaisin saamenasuun. Inarin ja koltansaamen sanotaan olevan lähimpänä Keminsaamea, joten sieltä voisi ottaa puuttuvia sanoja, joita ei ole kehittynyt Keminsaameen sen vuoksi, että kieli sammui. Ja tietysti valtava määrä moderneihin 1800-luvun jälkeisiin keksintöihin täytyy keksiä tai lainata uusia sanoja. Ei luulisi olevan vaikeaa, jos keminsaamen ääntämys ja kirjoitusasu on selvillä.

Ääntämyksestä ei ole varmuutta, koska keminsaamen murteita tallentaneet eivät olleet moderneja, fonetiikkaa tuntevia kielentutkijoita vaan vanhan ajan oppineita kuten pappeja. Kirjoitusasukaan ei ole johdonmukaista vaan sisältää paljon epäsäännöllistä vaihtelua, kuten vaikka vielä Agricolan suomikin. Äännehistorian avulla toki voidaan fonologisesti normalisoida jonkinlainen standardikieli, mutta kuten kaikki rekonstruktiot, se ei tavoita täydellisesti kerran puhuttua kieltä.

rcislandlake kirjoitti:Luulisin, että jos olisi keminsaamen kieli ja sen opiskelijoita, niin keminsaamelaiset uskaltaisivat jälleen innostua omasta kulttuuristaan, kaivaisivat pukunsa esiin ja voisivat nousta sekakansan statuksesta. Kyllä se identiteetti lähtee ihan siitä, miksikä itsensä tuntee. Jos omaa kielen, on ylläpitänyt kulttuuria ja on todellisia sukujuuria keminsaamelaisiin, ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä etniteetistä. Eivät kaikki halua olla saamelaisia, en minäkään.

Ehkä symboliarvona keminsaamen murteiden rekonstruoiminen tosiaan olisi ihmisille tärkeää - ainakin juhlapuheiden tasolle saakka, kuten Eeva-Maria Maijala ehdottaa. Ja sitten nykysaamelaiset eivät kokisi uhkana etnisten suomalaisten invaasiota, kun keminsaamelaisten jälkeläiset eivät rynnistäisi heidän joukkoonsa.

rcislandlake kirjoitti:Mitä tulee puhtaisiin saamelaisiin. En usko, että pohjoisemmat saamelaiset olisi puhdas rotu eli että heihin ei olisi sekoittunut ulkopuolista verta. On norjalaisia, venäläisiä, ruotsalaisia ja suomalaisia geenejä saamelaisissakin. Siksi saamelaiset muistuttavatkin paljolti skandinaaveja, vaikka on heillä toki myös omaleimaisia ja harvinaisia geenejä. Se, että on ylläpitänyt saamenkielenkulttuuria ja kieltä katkeamatta, on hieman veteenpiirretty raja sekin. Jos saamelaiset olisivat oikein puristeja kulttuurinsa suhteen, heidän täytyisi olla samalla tasolla kuin Amishit. Kuuluuko sähkö, moottoriajoneuvot, jääkaappi, toisentyyppisen musiikin kuuntelu ja tuottaminen jne. saamelaisuuteen ? Ei. Kyllä ne ovat lainaa ja tietynlaista assimiloitumista. Poroja ajellaan kokoon moottorikelkoilla. Näin ollen kulttuuri, joka heillä on ollut 200 vuotta sitten, on sekin muuttunut, kuten kemisaamelaisetkin.

Niin, kulttuurin perusteella ei etnisyyttä voikaan määritellä, koska kulttuuri on aina monijuurinen. Eikä "puhtaita" väestöjäkään ole olemassa, vaan väestöilläkin on aina monta juurta ja sekoittumista naapureiden kanssa. Saamelainen kulttuuri on sitä, jota nykysaamelaiset tai erilliset saamelaisheimot pitävät omanaan.

rcislandlake kirjoitti:Minä uskon, että keminsaamelaisten geenit ovat alunperin olleet suhteellisen samanlaisia, joita esiintyy Oulusta Kuusamoon, Sompiosta Kittilään välillä. Monet "kainuulaiset" voivat itseasiassa olla hyvinkin lähellä saamelaisia, vaikka nyt geenit ovatkin sekoittuneet suomalaisiin ja myös näitä kainuulaisten saamelaistaustaisia geenejä pidetään suomalaisina. Tässä on paljon selvitettävää.

Näin epäilemättä on.

rcislandlake kirjoitti:Uus-Keminsaamen rekonstruointi olisi kannatettava senkin vuoksi, että siinä voisi selvittää kielenkehitystä, kielen perimää ja olemassaoloa tavalla, jossa lähdettäisiin sirpaleista. Jollei työ onnistu, olisi sekin tulos. Jos työ onnistuu, tätä työtä voisi käyttää mallina monien muiden kielien herättämiseksi eloon. Siis tällä ei välttämättä olisi pelkästään keminsaamea itseänsä hyödyttävä vaikutus, vaan koko kielenrekonstruointiprosessin kannalta hyödyttävä. Voihan se olla, että tulevaisuudessa joudumme uudelleen rekonstruoimaan vaikkapa suomenkielen asuun 2017.

Kyllähän se teknisesti olisi mahdollista - voitaisiin vaikka säännöllisten äänteenmuutosten perusteella koodata käännöstietokanta (kuten Álgu), joka tuottaisi automaattisesti inarin- ja koltansaamen sanojen perusteella riittävän vanhoille ja laajalevikkisille sanoille keminsaamen murteiden mukaiset asut. Ja toki myös moderneille lainasanoille.

Oma haasteensa on kielioppi: vain osalle sijamuodoista löytyy murrenäytteistä esimerkkejä, samoin vain osalle verbien persoonapäätteistä. Siinä joutuisi väkisinkin soveltamaan aika rankasti. Toisaalta muotokategorioiden osalta kantasaamen systeemi on aika hyvin selvillä, eikä tietääkseni missään nykysaamelaisessa kielessä järjestelmä kauheasti poikkea siitä.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10969
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Keminsaamesta

ViestiKirjoittaja rcislandlake » 04 Helmi 2017 00:16

Onko tietoa, löytyykö metsäsaamelaisista (keminsaamelaisista) tietoa esimerkiksi Ruotsista, saksasta tai Venäjältä ? Ruotsalaiset ovat olleet tietoisia skogssamer -nimisistä keminsaamelaisista, ainakin wikipedian mukaan. Joten olisiko mahdollista, että keminsaamen kielinäytteitä voisi jopa löytää jollain uskomattomalla tsägällä Ruotsin valtakunnan arkistosta eli riksarkivesta. Ja kun Keminsaame sammui vasta 1800-luvulla, voisi ehkä olla mahdollista jopa löytää keminsaamea jostain Venäjältäkin, joskin epätodennäköistä Venäjän/Neuvostoliiton maailmanpoliittisten muutosten vuoksi. https://sv.wikipedia.org/wiki/Skogssamer

Skogssamer är samer som året om är verksamma i skogslandskapet och därmed inte flyttar upp till fjällen sommartid, till skillnad mot fjällsamer. Under historisk tid har det i Sverige funnits skogssamer åtminstone från norra Ångermanland och norrut, samt i Mellansverige.

De två sydligaste lappmarkerna, Åsele och Lycksele lappmark, omfattade före 1606 inte fjällområdet utan var rent skogssamiska områden. Detsamma gällde Kemi lappmark i nuvarande Finland. Skogssamerna i Kemi, Åsele och Lycksele lappmarker assimilerades i den finska och svenska befolkningen under 1600-, 1700- och 1800-talen. Idag finns en levande skogssamisk kultur i skogslandskapet inom Norrbottens län samt i Malå inom Västerbottens län. I övriga lappmarker fanns skogssamer inom hela skogslandet.

Berättelser finns dokumenterade från 1600-talet och tidigare om samer som jagade i skogarna i Mellansverige (Västmanland, Dalarna, Värmland, Uppland) och södra Norrland kring sydsamiskt område, och som konkurrerade med den svenska befolkningen om villebrådet. Många skogssamer, och även samer som strövade mellan socknarna för att göra dagjobb åt bönderna, tvingades därför av svenska staten till att övergå till att bli bofasta sockenlappar från 1600-talet. Exempelvis härstammade samtliga kända fall av sockenlappar i södra Dalarna från familjer som hade levt som skogssamer i mellersta Sverige åtminstone sedan den första halvan av 1600-talet. Sockenlapparna assimilerades med tiden helt in i den svenska bondekulturen.


Tuossa nyt kuitenkin on piirros metsäsaamelaisesta. Kodan malli vastaa kuvailtua 8-kulmaista kotaa, joka metsäsaamelaisilla oli. Aika yksinkertainen on tuo pukumalli. Sivut on käännetty myös englanniksi. https://en.wikipedia.org/wiki/Forest_Sami Mutta miksi näitä sivuja ei ole käännetty suomenkielelle, jota se lähinnä koskee ? Poliittinen korrektiuskö ? Kielestä tässä sanotaan, että läntinen metsäsaame oli lähellä piitimen ja luulajan saamea. Eli jos kieltä haluaisi rekonstruoida, läntisiin murteisiin voisi ottaa ruotsinpuoleisista uumajan ja piitimen saamesta ja idempään murteeseen Inarin ja koltan saamea sompion sanavarastolla. Olisi siis mahdollisuus rakentaa kaksi keminsaamea, läntinen ja itäinen. Mutta itse en näkisi siihen mitään tarvetta. Yksikin keminsaamen kieliversio nostaisi kemin saamelaisten jälkeläisten itsetuntoa eikä heidän enää tarvitsisi hakea mitään sellaista, mihin he eivät kuulu (ie. yhteyttä pohjoisempiin saamelaisiin eli ns. tunturisaamelaisiin. He voisivat olla reilusti metsäsaamelaisten jälkeläisiä (vaikka eivät täydellisesti saamelaisuutta täyttäisikään).
By the 1500s there was already a difference between the forest Sami and the fell Sami.
Väitettä resurssien suuntaamisesta esim inarin saamen säilyttämiseksi en allekirjoita. Kieli, jota puhuu oma heimo tai kansa, ei yleensä puhu kukaan muu. Siten olipa resursseja miten tahansa, puhujia ei välttämättä tule ikävä kyllä lisää. Kukaan ei tahdo kielen sammuvan, mutta ainakin inarinsaame on olemassa ja myöhemmin elvytettävissä, sillä siitä on kirjallisia näytteitä. Kuka tulisi puhumaan keminsaamea ellei metsäsaamelaisten jälkeläiset. Tuskin kukaan muu. Jotkin metsäsaamelaisten jälkeläiset puhuvat muita saamenkieliä, mutta mikäli keminsaame olisi rekonstruoitu, puhuisivat sitä. Keminsaamea voisi puhua moni sellainenkin metsäsaamelaisen jälkeläinen, joka puhuu vain lantalaisten eli suomalaisten kieltä. Ei kukaan oletakaan, että keminsaamea puhuisi kukaan muu kuin metsäsaamelaisen jälkeläinen. Tämä ei siis olisi muiden saamenkielen puhujien määrästä pois, vaan itseasiassa lisäisi saamenkielen puhujia. Jos nämä metsäsaamelaisten jälkeläiset päättäisivät olla yksikielisiä ja puhua vain keminsaamea, häviäjänä olisi vain suomenkieli/ruotsinkieli lukuunottamatta näitä muutamia valveutuneita metsäsaamelaisten jälkeläisiä ollen muiden saamenkielen puhujia.

Kuolajärvellä oli vielä jatkosodan aikana metsäsaamelaisia, jotka tiesivät ainakin saamenpuvun pukukoodeja.
http://kuolajarvenkyla.nettisivu.org/ku ... enpuvusta/
Viimeksi muokannut rcislandlake päivämäärä 04 Helmi 2017 02:14, muokattu yhteensä 1 kerran
FTDNA FF 100 % Suomi. Ydna N-FT35588 (N-Z5893->N-Y17798->N-Y17799->N-Y20916->N-Y109798/N-BY58264->N-FTE1606->N-FT35588). Mtdna H1N4
rcislandlake
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 661
Liittynyt: 08 Heinä 2012 15:56

Re: Keminsaamesta

ViestiKirjoittaja Jaska » 04 Helmi 2017 01:46

rcislandlake kirjoitti:Onko tietoa, löytyykö metsäsaamelaisista (keminsaamelaisista) tietoa esimerkiksi Ruotsista, saksasta tai Venäjältä ? Ruotsalaiset ovat olleet tietoisia skogssamer -nimisistä keminsaamelaisista, ainakin wikipedian mukaan. Joten olisiko mahdollista, että keminsaamen kielinäytteitä voisi jopa löytää jollain uskomattomalla tsägällä Ruotsin valtakunnan arkistosta eli riksarkivesta. Ja kun Keminsaame sammui vasta 1800-luvulla, voisi ehkä olla mahdollista jopa löytää keminsaamea jostain Venäjältäkin, joskin epätodennäköistä Venäjän/Neuvostoliiton maailmanpoliittisten muutosten vuoksi.

Uskon että arkistot on pengottu, Pohjoismaissa on hyvin vanha ja vahva lappologinen tutkimusperinne. Schefferuksen 1600-luvulla Olaus Sirmalta tallentamat näytteet ovat tiedetysti Suomen puolelta. Metsäsaamelaiset on elinkeinolliseen vuotuiskiertoon liittyvä nimitys, ja heitä asui myös kaukana Keski-Ruotsissa asti. Keminsaameen he eivät kuitenkaan liity enää siellä.

rcislandlake kirjoitti:Tuossa nyt kuitenkin on piirros metsäsaamelaisesta. Kodan malli vastaa kuvailtua 8-kulmaista kotaa, joka metsäsaamelaisilla oli. Aika yksinkertainen on tuo pukumalli. Sivut on käännetty myös englanniksi. https://en.wikipedia.org/wiki/Forest_Sami Mutta miksi näitä sivuja ei ole käännetty suomenkielelle, jota se lähinnä koskee ? Poliittinen korrektiuskö ?

Ei siinä ole mitään sellaista, suomeksi vain puhutaan keminsaamelaisista:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Keminsaame

Toki ristiviittaus olisi hyvä laittaa noiden välille; englanniksi löytyy kumpikin artikkeli, sekä metsä- että keminsaamelaisista erikseen. Meillä ei ole ollut niin olennaista erottaa metsä- ja tunturisaamelaisia, koska pääosa Suomen saamelaisista on aina ollut metsäsaamelaisia. Vasta pohjoissaamelaisten leviäminen viimeisten 150 vuoden aikana on muuttanut suhdetta, samoin kuin tietysti metsäsaamelaisten suomalaistuminen "alta pois".

rcislandlake kirjoitti:Kielestä tässä sanotaan, että läntinen metsäsaame oli lähellä piitimen ja luulajan saamea. Eli jos kieltä haluaisi rekonstruoida, läntisiin murteisiin voisi ottaa ruotsinpuoleisista uumajan ja piitimen saamesta ja idempään murteeseen Inarin ja koltan saamea sompion sanavarastolla. Olisi siis mahdollisuus rakentaa kaksi keminsaamea, läntinen ja itäinen.

Siinä ei tarkoiteta Suomen metsäsaamea vaan Ruotsin.
Mutta sattumoisin kyllä sodankylänsaamella näyttää olleen yhtymäkohtia juurikin luulajansaamen suuntaan, ei pohjoissaamen suuntaan.

Murteiden variaatio oli keminsaamen sisällä suurta. Äänteenmuutosten perusteella näyttää, että puhtaimmin itäistä murreryhmää edustavat sompionsaame ja savukoskensaame olivat yhtä kaukana toisistaan ja inarin- ynnä koltansaamesta kuin nämä kaksi viimeistä toisistaan. Läntisen murreryhmän sisällä on ihan yhtä kirjavaa. Nykysaamelaisten kielten "nätti" ketjumainen rakenne on seurausta vain siitä, että yksi ulottuvuus on menetetty keminsaamen mukana - kun vertailuun otetaan mukaan keminsaamen murteet, äänteenmuutosten levinneisyydet menevät paljon "epäsiistimmin" ristiin rastiin eikä niin selviä kielirajoja erota.

rcislandlake kirjoitti:Mutta itse en näkisi siihen mitään tarvetta. Yksikin keminsaamen kieliversio nostaisi kemin saamelaisten jälkeläisten itsetuntoa eikä heidän enää tarvitsisi hakea mitään sellaista, mihin he eivät kuulu (ie. yhteyttä pohjoisempiin saamelaisiin eli ns. tunturisaamelaisiin. He voisivat olla reilusti metsäsaamelaisten jälkeläisiä (vaikka eivät täydellisesti saamelaisuutta täyttäisikään).

Sompionsaame olisi laajan aineistonsa ja sisäisen johdonmukaisuutensa perusteella ykkösvaihtoehto. Esim. sodankylänsaamessa on jopa Sirman katekismuksessa käytetty vuoroin "itämurteisentyyppisiä" ja vuoroin "länsimurteisentyyppisiä" asuja. Pyhä Henki on välillä Passe Iegga, välillä Passe Hägga jne.

rcislandlake kirjoitti:
By the 1500s there was already a difference between the forest Sami and the fell Sami.
Väitettä resurssien suuntaamisesta esim inarin saamen säilyttämiseksi en allekirjoita. Kieli, jota puhuu oma heimo tai kansa, ei yleensä puhu kukaan muu. Siten olipa resursseja miten tahansa, puhujia ei välttämättä tule ikävä kyllä lisää.

No nythän keminsaamea ei puhu kukaan - sellaista kieltä ei ole olemassakaan enää.
Ja tietenkin silloinhan inarinsaame saisi uusia puhujia, jos keminsaamelaisten suomalaistuneet jälkeläiset omaksuisivat sen toiseksi kielekseen.

rcislandlake kirjoitti:Kukaan ei tahdo kielen sammuvan, mutta ainakin inarinsaame on olemassa ja myöhemmin elvytettävissä, sillä siitä on kirjallisia näytteitä. Kuka tulisi puhumaan keminsaamea ellei metsäsaamelaisten jälkeläiset. Tuskin kukaan muu.

No ei varmaan kukaan muu, mutta eihän siitä olekaan kyse, vaan siitä, että inarinsaame ja koltansaame ovat valmiita kieliä, joita ei tarvitse rekonstruoida lähes tyhjästä ja jotka näyttävät edustavan ihan samaa murreryhmää kuin itäkeminsaamen murteet.

rcislandlake kirjoitti:Jotkin metsäsaamelaisten jälkeläiset puhuvat muita saamenkieliä, mutta mikäli keminsaame olisi rekonstruoitu, puhuisivat sitä.

Eihän sitä voida tietää. Osa voi suhtautua nihkeästi "keinotekoiseen" kieleen, vaikket sinä suhtautuisikaan. Siis vaikka sellainen saataisiin käyttökuntoon asti rekonstruoituakin.

rcislandlake kirjoitti:Keminsaamea voisi puhua moni sellainenkin metsäsaamelaisen jälkeläinen, joka puhuu vain lantalaisten eli suomalaisten kieltä. Ei kukaan oletakaan, että keminsaamea puhuisi kukaan muu kuin metsäsaamelaisen jälkeläinen. Tämä ei siis olisi muiden saamenkielen puhujien määrästä pois, vaan itseasiassa lisäisi saamenkielen puhujia. Jos nämä metsäsaamelaisten jälkeläiset päättäisivät olla yksikielisiä ja puhua vain keminsaamea, häviäjänä olisi vain suomenkieli/ruotsinkieli lukuunottamatta näitä muutamia valveutuneita metsäsaamelaisten jälkeläisiä ollen muiden saamenkielen puhujia.

On totta, että psykologisista syistä rekonstruoitu keminsaame voisi houkuttaa puhujia:
- Pioneeristatus: oltaisiin ensimmäisiä, jotka kielen omaksuisivat käyttöön.
- Omuus: kieli olisi ollut nimenomaan omien esivanhempien käytössä, ei "vieraiden" eli nykysaamelaisten käytössä.
- Erikoisuus: onhan se merkillinen ilmiö, jos kerran kuollut kieli rekonstruoidaan ja omaksutaan uuteen käyttöön.
- (Muitakin syitä löytynee...)

En siis vastusta asiaa, ja tuleva äännehistoriallinen katsaukseni myös antaa eväitä murteiden rekonstruointiin. Mutta itse näkisin edelleen realistisena ja hyvänä ratkaisuna sen, että keminsaamesta suorastaan erottamattomia inarin- ja koltansaamea käytettäisiin paluuidentiteetin rakennusaineksina: (1) ne ovat valmiita kieliä, ja (2) niistä on saatavana valmiita oppimateriaaleja.

Eri asia tietysti on, jos saamelaisyhteisöt suhtautuvat karsaasti siihen, että suomalaiset "uussaamelaiset" omaksuvat heidän kielensä. Saamelaiset saattavat pelätä, että sitten kieliperusteen avulla suurin joukoin suomalaisia hakee ja myös pakotetaan KHO:n toimesta pääsemään Saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Siinä tapauksessa saamelaisten toivetta tietysti pitää kunnioittaa, ja lappalaisheimon kieleksi tulee valita jokin rekonstruoitu keminsaamen murre.

Uskon kuitenkin yhteistyön mahdollisuuteen saamelaisten ja lappalaisten/uuskeminsaamelaisten välillä (kunhan lappalaiset tyytyvät omaan identiteettiinsä ja lakkaavat hakemasta saamelaisiksi) - yhteisesti järjestäytymällä jonkinlaisen lapinmaajärjestön muotoon heillä olisi suurempi painoarvo toimijana valtiovallan suuntaan. http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2 ... iskiistaan
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10969
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Keminsaamesta

ViestiKirjoittaja rcislandlake » 04 Helmi 2017 02:28

Tiedän, että sinuakin tämä asia kiinnostaa, kun liippaa yhtälailla läheltä kuin minuakin. Ajattelisin tätä asiaa niin, että siinä meillä kielitieteilijä, jolla on kerrankin mahdollisuus vaikuttaa kieleen, joka on kadonnut omasta suvusta. Mutta eihän tämä niin helppoa ole. Et ole manipuloitavissa.. ;) Mutta uskon kuitenkin, että sinussa on sitä uteliaisuutta ja uuden asian löytämisen löytöretkeilijää sen verran, ettei tämä asia niin helposti jätä rauhaankaan.

Uskon edelleen juuri nimenomaan, että rekonstruoitu, neutraali keminsaame olisi paras vaihtoehto, jotta ei tulisi "varastaneeksi" mitään keneltäkään. Sitä ei kukaan voisi kuitenkaan kiistää, etteivätkö tietyiltä osin saamenkielen eri versiot aina muistuta toisiansa ja että esimerkiksi sombion sanavarasto kuulu selvästi metsäsuomalaisuuteen. Sitten on niitä sanoja, jotka ovat suomalaistuneet, slangiutuneet suomeen. Ne pitäisi kaivaa esiin... Ne sanat, joita ei ole, voitaisiin lainata muista saamenkielen murteista (lainaaminen on luonnollista muistakin kielistä, joten miksei saamenkielestä) tai vallan muista kielistä ja saameistaa.

En kiellä, etteikö työ olisi valtava urakka. Se vaatisi vuosien panoksen. Mutta se voisi olla jopa jonkinlaisen professuurin tai kunniapalkinnon paikka, jos pystyisi sen ihmeen tekemään.

Sinulla ja minulla ja monilla muilla löytyy niitä paikalle jämähtäneitä ja suomalaisiksi muuttuneita esi-isiä, joten eivät metsäsoamelaiset mihinkään kadonneet. Osa saattoi muuttaa muiden saamelaisten maille, mutta ei sekään mikään rikos ole, sillä alunperin näitä ei erottanut edes elinkeino. Vasta 1500-luvulta kerrotaan heidän selkeästi erottautuneen, toisten lähtiessä tuntureille, kun toiset jäivät metsiin. Näin ollen, oletan että kaikki saamelaiset olivat alunperin enemmän metsäsaamelaisten kaltaisia kuin tunturisaamelaisten. Toki tunturialueet olivat heille tuttuja, mutta todellinen jako tapahtui savolaisten raivatessa metsää kaskelle. Siinä se viimeinen niitti tuli, jossa joko valittiin tunturi tai suomalaisuus. Kun ei enää ollut mahdollista jatkaa metsäsaamelaisen elinkeinoa... tai niin ainakin luultiin... Nimittäin juuri poronhoitosanasto on jäänyt elämään niiden sukujen keskuuteen, joiden esi-isät olivat metsäsaamelaisia. Ja jopa väitetään jatkosodankin aikana olleen metsäsaamelaisia Kuolajärvellä... http://kuolajarvenkyla.nettisivu.org/ku ... enpuvusta/

Kiusaan nyt sinua tällä aiheella, mutta ihan syystä... Enpä tiedä ketään muutakaan kielitieteilijää, jolle tämä voisi olla parempi mahdollisuus, kuin sinulle. Sinulla olisi mahdollisuus todistaa todelliset kielitieteilijän kykysi... Ei vain tutkimalla olemassaolevaa, vaan mullistamalla kielitieteellisen arkeologian kielitieteelliseksi biologiaksi.

Uskon kuitenkin yhteistyön mahdollisuuteen saamelaisten ja lappalaisten/uuskeminsaamelaisten välillä (kunhan lappalaiset tyytyvät omaan identiteettiinsä ja lakkaavat hakemasta saamelaisiksi) - yhteisesti järjestäytymällä jonkinlaisen lapinmaajärjestön muotoon heillä olisi suurempi painoarvo toimijana valtiovallan suuntaan. http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2 ... iskiistaan

En usko, että lappalaisilla/uuskeminsaamelaisilla olisi mitään sitä vastaan, että luopuisivat saamelaiseksi hakemisesta. Tärkeämpi merkitys olisi se, mitä löytää omastaan, ei se mitä on jossain muualla. Kun saamelaiset ovat jo eriytyneet, nykysaamelaiset ovat niitä tunturisaamelaisia. Niitähän uuskeminsaamelaiset eivät voisi olla. Tuskin kutsuminen lappalaiseksi lappilaisen sijaan edes haittaisi, sillä se erottaisi uuskeminsaamelaiset näistä Lappiin asettuneista, joilla ei ole sukutaustaa edes keminsaamelaisiin. Näitä voitaisiin jatkossakin kutsua lappilaisiksi (asuinpaikan mukaan) ja uuskeminsaamelaisia, ainakin minun puolestani vaikka metsälappalaisiksi, metsäsaamelaisiksi tai uuskeminsaamelaisiksi, jos nyt yleensäkään olisi pakko kutsua miksikään. Tuskin moni haluaa olla muuta kuin suomalainen. Eli en näe mitään syytä saamelaisten pelätä oman alkuperäisstatuksensa vuoksi. Ei yksi kieli sitä muuta. Onhan selvästi näyttöä, että uuskeminsuomalaisilla eli metsäsuomalaisilla on monia muitakin juuria, kulttuuria ja varsinkin äidinkielenä se suomenkieli, ainakin aluksi. Miksei uuskeminsuomalaiset voi järjestää ihan omaa kulttuuritaloansa tai yhdistystä, jos on pakko esitellä menneisyyttänsä ? Ei ole pakko tunkea muiden joukkoon, varsinkaan elleivät nämä tule vastaan. Ymmärrän hyvin, että saamelaiset todella taistelevat kulttuurinsa ja elinkeinonsa puolesta ja siksi maa-asiat ovat tärkeitä. Tällaista tärkeyttä ei keminsaamelaisilla ole, sillä he ovat sopeutuneet omistamisen kulttuuriin ja maat on jaettu ajat sitten. Tämä ei siis ole samanlainen kysymys keminsaamelaisille, joten ei heillä ole ymmärtääkseni edes tarvetta mihinkään saamelaiskäräjiin. Näillä ryhmillä on siis täysin erilaiset lähtökohdat ja tarpeet oman identiteettinsä säilyttämiselle ja löytämiselle. Uuskeminsaamelaisille oma kieli ja menneen kulttuurin näyttäminen olisi tunnustus olemassaolosta ja laastari haavoille ruotsinvallan aikojen haavoista. Tunturisaamelaisilla ei ole tällaista kadonneen taakkaa, vaikka ovatkin kärsineet yhtälailla. Ei heilläkään ollut juuri oppimateriaalia kielelleen ennen 1970-lukua. Siitä ei ole kuin 40 vuotta. Siis oikeastaan kirjallisesti uuskeminsuomalaiset olisivat vain 40-50 vuotta jäljessä, vaikkakin saamelaisilla kieli säilyi. Nykysaamelaiset taistelevat siis lähinnä olemassaolevien perinteidensä puolesta, etteivät ne häviä. Heillä se on elinehto. Uuskeminsaamelaisille oman menneen löytäminen olisi tunnustus ja lääke, mutta en usko, että he silti muuttaisivat paljoakaan nykyisestä kulttuurista ja elintavoistaan. Siksi, kun on nämä kaksi erilaista lähtökohtaa, en näe mitään ristiriitaa näiden kahden ryhmän välillä. Kummankaan ei tarvitse olla toinen toisistaan kateellisia vaan olla ylpeitä, että molemmat ovat olemassa, toinen taistellen oikeuksistaan harjoittaa perinteisiä elinkeinoja ja kulttuuria ja toinen löytäessään, minkä kadotti, vaikka jatkaa olemassaoloaan toisenlaisena.
FTDNA FF 100 % Suomi. Ydna N-FT35588 (N-Z5893->N-Y17798->N-Y17799->N-Y20916->N-Y109798/N-BY58264->N-FTE1606->N-FT35588). Mtdna H1N4
rcislandlake
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 661
Liittynyt: 08 Heinä 2012 15:56

Re: Keminsaamesta

ViestiKirjoittaja rcislandlake » 04 Helmi 2017 03:15

http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2 ... iskiistaan
Olipas erittäin järkevä, looginen, hyvin perusteltu ja diplomaattisesti käsitelty puheenvuoro.
Tuota voisi jopa kannattaa. Mietin tuohon nimitys ongelmaan ratkaisua. Lappainen vs. Uuslappalainen ja saamelainen vs. Uuskeminsaamelainen. Kaikki ovat vähän kökköjä vaihtoehtoja. Lappalainen vs. Uuslappalainen sulkee pois ne, joilla ei ole sukujuuria keminsaamelaisiin ja he voivat kokea loukkaantumista, koska jo tuntevat itsensä lappalaisiksi. Saamelaiset puolestaan voivat loukkaantua uuskeminsaamelainen nimityksestä, sillä siinä esiintyy saamelainen sellaisenaan samassa muodossa. Voisivatkohan keminsaamelaisten jälkeläiset hyväksyä uuden nimikkeen, joka on vartavasten luotu juuri heille ? Mietin transitiota saamelaisesta suomalaiseksi ja suomalaisesta saamelaisen jälkeläisenä. Enimmäkseen keminsaamelaiset suomalaisti savolaiset ja karjalaisten jälkeläiset. Toki oli muitakin. Mutta tästä syystä ajattelin että voisiko käyttää diftongiutunutta muotoa saamelaisesta merkkinä savolaisekspansiosta eli soamelaiset tai suamelaiset. Saamenkieli ei tunne varmaan sellaista mutta siellä se voisi olla soapmi, suopmi tms. Siinä esiintyy sekä suomalaiset savolaisittain että viittaus saamelaisiin. Ainakin Kemijoen varrella puhutaan kovin mie-sie-murretta kuitenkin mithän kethän murteen kanssa. Murteen perusteella ainakin tässä olisi sekoitus kahta kieltä. Tämän soamen/soapmin saisivat vain Suomen keminsaamelaisten / metsäsaamelaisten jälkeläiset, jotka jonkin oman nimikkeen haluaisivat. Ja näin molemmat juuret (saame & savo/suomi) näkyisivät nimikkeessä suoraan. Halutessaan voisivat käyttää myös lappalainen ja suomalainen nimikkeitä. Kommentteja ? Näin lappilaiset voisivat olla lappilaisia/lappalaisia ja saamelaiset saamelaisia ja keminsaamelaiset heidän välissä uutena, löydettynä tai rakennettuna ryhmänä eli uutena heimona, jolla on savolaisia tai muita suomalaisia juuria kulttuuriin ja saamelaisia juuria kulttuuriin. Kumpaakaan ei tarvitsisi näin piilottaa pois. Edelleen saisivat olla suomalaisia ja lappalaisia, mutta eivät alkuperäisstatuksen omaavia saamelaisia. Näin tulisi tunnustus olemassaolosta mutta ei oikeutta alkuperäiskansan statukseen, kun nimityskin viittaa sekoittumiseen. Nyt jopa Lapinkin alueet täyttyisivät heimorajoista. Kun muualla maakunnat melkein määrittelevät heimorajat Lappia lukuunottamatta, voitaisiin Lappikin jakaa muodollisiin maakuntaosiin : Kemin Lappi, Inarin Lappi, Koltan Lappi ja Pohjois/Davvin Lappi. Näillä olisi kuitenkin kaikilla yhteinen maakuntahallinto (Lääni) yhteisnimityksellä Lappi. Kansalla on yhteinen muisti. Pohjanmaalaiset muistavat ison vihan vääryydet. Siitä ns. ryssäviha. Samallatavalla keminsaamelaisten jälkeläiset muistavat ruotsinvallan vääryydet. Hurrit eivät varmaankaan ole suosiossa. Eikö olisi aika korjata vääryys ? Tuli mieleen Robotin elämää elokuva Robin Williamsin näyttelemänä. Siinä robotti halusi vain että hänet tunnustetaan ihmisenä, ei mitään muuta enempää tai vähempää. Luulisin, että keminsaamen jälkeläisten tilanne on samankaltainen tyhjiö. Ainoa, mitä he kaipaavat, on tunnustus ihmisyydestä, että he ovat olemassaoleva ryhmä, joka on jäänyt väliinputoajaksi, mutta jolla on oikeus olla vaikkapa oma heimonsa, jolleivat pysty mihinkään muuhun ylpeydellä identifioimaan itseänsä.
FTDNA FF 100 % Suomi. Ydna N-FT35588 (N-Z5893->N-Y17798->N-Y17799->N-Y20916->N-Y109798/N-BY58264->N-FTE1606->N-FT35588). Mtdna H1N4
rcislandlake
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 661
Liittynyt: 08 Heinä 2012 15:56

Re: Keminsaamesta

ViestiKirjoittaja rcislandlake » 04 Helmi 2017 11:29

sumu kirjoitti:Kyllä rcis.lake yli tulkitset lappilaisten tuntoja,ei tänäpäivänä kaivata menneisyyden vääryyksien oikaisua vaan sitä ettei tänä päivänä tehtäisi uusia vääryyksiä.Pohjoisuomalainen elämäntapa on uhattuna sisältäen niin saamelaiset kuin lappalaisetkin.Tänä päivänä taitaa olla eläinoikeudet vankemmat kuin perinteinen pohjoisen elämäntapa saati tulevaisuudessa,eikä se kapitalismikaan ymmärrä luotaistalouden päälle PDT_Armataz_01_20

juu voi olla näin.. Mutta itsellä kun on lappilainen isä, (jonka suku on ollut Pudasjärvi-Kemijärvi-Rovaniemi-akselilla 170 vuotta ja sitä ennen Kuusamosta ja laajemmaltikin jokapuolelta) ja sukua ihan juurikin keminsaamelaisista asti, olen kyllä tietoinen sellaisesta (ainakin menneessä) että ovat vähän kuin väliinputoajia. He eivät ole pohjoisessa (kuten saamelaiset) vaan etelässä. Sitten kuitenkin tulee etelästä heidän pohjoiseensa väkeä ja vähän vaikea asettautua oikein heihinkään... Tähän ongelmaan tässä yritän nyt jonkinlaista ratkaisua. Ei tarvitsisi enää yrittää leimautua menneeseen vaan voisi löytää uudenlaisen paikan. Saamelaiset sanovat keminsaamenjälkeläisiä sekaväeksi ja väli-ihmisiksi, joten miksei sitä yrittäisi nähdä positiivisena puolena. Välissäkin on parempi kuin ei ollenkaan. Siinä säilyvät molemmat juuret. Ulkomainen kaivosteollisuus lienee se molemminpuolinen uhka tai mahdollisuus. Mahdollisuus se on, jos työpaikat menee paikallisille. Uhkana on, että tuovat omat työntekijänsä.
FTDNA FF 100 % Suomi. Ydna N-FT35588 (N-Z5893->N-Y17798->N-Y17799->N-Y20916->N-Y109798/N-BY58264->N-FTE1606->N-FT35588). Mtdna H1N4
rcislandlake
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 661
Liittynyt: 08 Heinä 2012 15:56

Re: Keminsaamesta

ViestiKirjoittaja aikalainen » 04 Helmi 2017 12:00

Tutkimusmielessä keminsaamea voidaan uudelleen rakentaa niin pitkälle kuin pystyy. Saattaisi olla hyödyllistäkin.

Toimivaksi käyttökieleksi, jossa aukot täytetään keksimällä sanoja ja kieliopillisia muotoja, keminsaamea voidaan myös kehittää, mutta se vaatii ponnisteluja, ja hyöty on kyseenalainen. Jos tällaiseen ryhdytään, niin aukot olisi helpointa täyttää kopioimalla ne lähisukuisesta inarinsaamesta. Käytännössä se menisi helpoiten niin, että käyttökieleksi kopsitaan periaatteessa inarinsaame, mutta siihen tehdään muutamia keminsaamelaistuksia.

Toisaalta tällä uuskielellä julkaistavia tekstejä olisi pienestä puhujamäärästä johtuen hyvin vähän, mikä haittaisi kielen elinvoimaisuutta. Tällä hetkellä puhujamäärä on nolla. Niinpä vähäinen ero inarinsaameen kannattaisi häivyttää pois, ja ottaa inarinsaame käyttöön sellaisenaan. Tällöin samat tekstit pätisivät inarin- ja keminsaameen. Puhekielessä näillä olisi joka tapauksessa murre-eroa, sillä uusikemiläiset lausuisivat sanat suomalaisella aksentilla, mutta kirjakieli olisi yhteinen. Kuten sveitsinsaksa, joka puhekielenä poikkeaa paljon saksansaksasta, mutta jota kirjoitetaan saksalaisittain.

Käyttökielenä uuskeminsaame olisi kuitenkin epäuskottava. On epätodennäköistä, että paikalliset asukkaat opettelisivat uuskemin- tai inarinsaamen niin hyvin, että voisivat sillä kielellä ruveta keskinäistä arkeaan pyörittämään. Voivat toki kokeeksi yrittää hoitaa keskinäistä arkeaan englannilla, jota kaikki ovat koulussa vuositolkulla lukeneet.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Keminsaamesta

ViestiKirjoittaja Jaska » 04 Helmi 2017 20:49

aikalainen kirjoitti:Tutkimusmielessä keminsaamea voidaan uudelleen rakentaa niin pitkälle kuin pystyy. Saattaisi olla hyödyllistäkin.

Toimivaksi käyttökieleksi, jossa aukot täytetään keksimällä sanoja ja kieliopillisia muotoja, keminsaamea voidaan myös kehittää, mutta se vaatii ponnisteluja, ja hyöty on kyseenalainen. Jos tällaiseen ryhdytään, niin aukot olisi helpointa täyttää kopioimalla ne lähisukuisesta inarinsaamesta. Käytännössä se menisi helpoiten niin, että käyttökieleksi kopsitaan periaatteessa inarinsaame, mutta siihen tehdään muutamia keminsaamelaistuksia.

Toisaalta tällä uuskielellä julkaistavia tekstejä olisi pienestä puhujamäärästä johtuen hyvin vähän, mikä haittaisi kielen elinvoimaisuutta. Tällä hetkellä puhujamäärä on nolla. Niinpä vähäinen ero inarinsaameen kannattaisi häivyttää pois, ja ottaa inarinsaame käyttöön sellaisenaan. Tällöin samat tekstit pätisivät inarin- ja keminsaameen. Puhekielessä näillä olisi joka tapauksessa murre-eroa, sillä uusikemiläiset lausuisivat sanat suomalaisella aksentilla, mutta kirjakieli olisi yhteinen. Kuten sveitsinsaksa, joka puhekielenä poikkeaa paljon saksansaksasta, mutta jota kirjoitetaan saksalaisittain.

Käyttökielenä uuskeminsaame olisi kuitenkin epäuskottava. On epätodennäköistä, että paikalliset asukkaat opettelisivat uuskemin- tai inarinsaamen niin hyvin, että voisivat sillä kielellä ruveta keskinäistä arkeaan pyörittämään. Voivat toki kokeeksi yrittää hoitaa keskinäistä arkeaan englannilla, jota kaikki ovat koulussa vuositolkulla lukeneet.

Hyviä pointteja, olen täysin samoilla linjoilla.

- Jos identiteetin "omuuttakin" ajatellaan, niin inarinsaame ja koltansaame oikeastaan näyttävät sisältyvän itäkeminsaameen: niitä ei voida erottaa ainakaan äänteenmuutosten perusteella irralleen muista itäkeminsaamen murteista. Ei siis ole mitään todellista vastakkainasettelua tai edes eroa keminsaame vs. inarinsaame.
- Inari alueena myös lukeutui Kemin Lappiin - se edustaa siis ihan samaa historiallista aluetta ja vieläpä ihan samaa metsä- ja järvisaamelaista alkuperäiskulttuuria, jolle suurporonhoito oli täysin vieras. Se vain sattuu olemaan tuon aiemmin laajan väestön ja kulttuurin ainoa osa, jonka piirissä saamelainen kieli on vielä osittain säilynyt.
- Ei todellakaan ole helppoa elää arkeaan vieraalla kielellä - ei edes englanniksi, kuten Aikalainen huomautti, vaikka sille kielelle altistumme käytännössä päivittäin tuntikausia, ainakin musiikkia, nettiä ja televisiota seuraavat. Siksi on epätodennäköistä, että keminsaamesta tulisi lyhyellä tähtäimellä kehittymään mitään enempää kuin seremoniakieli, kirkkoslaavin tai latinan tapaan. Siksi resursseja ei ehkä kannata hirveästi panna kielen kehittämiseen täysipainoiseksi moderniksi käyttökieleksi.
Se on hidasta työtä, jota nykysaamelaisten kieltenkin parissa tehdään edelleen ja koko ajan: uusien sanojen ja johdosten luominen ja kääntäminen tai lainaaminen itsessään on pienempi vaiva - isompi työ on saada kieliyhteisö ymmärtämään ja käyttämään niitä sanoja sen sijaan, että tapahtuu koodinvaihto suomeen. Niin saamelaisetkin edelleen helposti tekevät: siirtyvät käyttämään suomea, kun aiheeksi tulevat hallinnolliset tai juridiset termit jne.
(Tai no jos joku maksaa palkkaa jollekulle siitä, että tämä kehittää kieltä, niin toki! Maksaja päättää...
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10969
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Keminsaamesta

ViestiKirjoittaja rcislandlake » 04 Helmi 2017 22:29

Jaska kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:Tutkimusmielessä keminsaamea voidaan uudelleen rakentaa niin pitkälle kuin pystyy. Saattaisi olla hyödyllistäkin.

Toimivaksi käyttökieleksi, jossa aukot täytetään keksimällä sanoja ja kieliopillisia muotoja, keminsaamea voidaan myös kehittää, mutta se vaatii ponnisteluja, ja hyöty on kyseenalainen. Jos tällaiseen ryhdytään, niin aukot olisi helpointa täyttää kopioimalla ne lähisukuisesta inarinsaamesta. Käytännössä se menisi helpoiten niin, että käyttökieleksi kopsitaan periaatteessa inarinsaame, mutta siihen tehdään muutamia keminsaamelaistuksia.

Toisaalta tällä uuskielellä julkaistavia tekstejä olisi pienestä puhujamäärästä johtuen hyvin vähän, mikä haittaisi kielen elinvoimaisuutta. Tällä hetkellä puhujamäärä on nolla. Niinpä vähäinen ero inarinsaameen kannattaisi häivyttää pois, ja ottaa inarinsaame käyttöön sellaisenaan. Tällöin samat tekstit pätisivät inarin- ja keminsaameen. Puhekielessä näillä olisi joka tapauksessa murre-eroa, sillä uusikemiläiset lausuisivat sanat suomalaisella aksentilla, mutta kirjakieli olisi yhteinen. Kuten sveitsinsaksa, joka puhekielenä poikkeaa paljon saksansaksasta, mutta jota kirjoitetaan saksalaisittain.

Käyttökielenä uuskeminsaame olisi kuitenkin epäuskottava. On epätodennäköistä, että paikalliset asukkaat opettelisivat uuskemin- tai inarinsaamen niin hyvin, että voisivat sillä kielellä ruveta keskinäistä arkeaan pyörittämään. Voivat toki kokeeksi yrittää hoitaa keskinäistä arkeaan englannilla, jota kaikki ovat koulussa vuositolkulla lukeneet.

Hyviä pointteja, olen täysin samoilla linjoilla.

- Jos identiteetin "omuuttakin" ajatellaan, niin inarinsaame ja koltansaame oikeastaan näyttävät sisältyvän itäkeminsaameen: niitä ei voida erottaa ainakaan äänteenmuutosten perusteella irralleen muista itäkeminsaamen murteista. Ei siis ole mitään todellista vastakkainasettelua tai edes eroa keminsaame vs. inarinsaame.
- Inari alueena myös lukeutui Kemin Lappiin - se edustaa siis ihan samaa historiallista aluetta ja vieläpä ihan samaa metsä- ja järvisaamelaista alkuperäiskulttuuria, jolle suurporonhoito oli täysin vieras. Se vain sattuu olemaan tuon aiemmin laajan väestön ja kulttuurin ainoa osa, jonka piirissä saamelainen kieli on vielä osittain säilynyt.
- Ei todellakaan ole helppoa elää arkeaan vieraalla kielellä - ei edes englanniksi, kuten Aikalainen huomautti, vaikka sille kielelle altistumme käytännössä päivittäin tuntikausia, ainakin musiikkia, nettiä ja televisiota seuraavat. Siksi on epätodennäköistä, että keminsaamesta tulisi lyhyellä tähtäimellä kehittymään mitään enempää kuin seremoniakieli, kirkkoslaavin tai latinan tapaan. Siksi resursseja ei ehkä kannata hirveästi panna kielen kehittämiseen täysipainoiseksi moderniksi käyttökieleksi.
Se on hidasta työtä, jota nykysaamelaisten kieltenkin parissa tehdään edelleen ja koko ajan: uusien sanojen ja johdosten luominen ja kääntäminen tai lainaaminen itsessään on pienempi vaiva - isompi työ on saada kieliyhteisö ymmärtämään ja käyttämään niitä sanoja sen sijaan, että tapahtuu koodinvaihto suomeen. Niin saamelaisetkin edelleen helposti tekevät: siirtyvät käyttämään suomea, kun aiheeksi tulevat hallinnolliset tai juridiset termit jne.
(Tai no jos joku maksaa palkkaa jollekulle siitä, että tämä kehittää kieltä, niin toki! Maksaja päättää...

Katsoitko tuon virittäjän linkin ? Siellä on noita saamelaisperäisiä sanoja paljon viljeltynä... http://www.kotikielenseura.fi/virittaja ... 05_336.pdf . Olet oikeassa tuon Inarin saamen suhteen. Sehän on tosiaan historiallista Keminlappia. Mutta kuinka sitten suhtautuu saamelaiset siihen, että lantalaisiksi muuttuneet puhuvat "omana" kielenään juuri sitä ? No... kukapa tietää. Voihan siitä ottaa rungon ja jokainen lisää sitten omia murresanojaan väliin.. jos siis tämä kielikysymys nyt on ollenkaan niin tärkeä edes. Jos on niin korkeintaan siis tuollaisessa seremoniallisessa tapauksessa. Mutta se vielä, että tuo tunnustus on siinä mielessä tärkeää, että poistuisi epä-olevaisen status muuttuneeksi ainakin paikalliseksi väestöksi (jos ei nyt puhtaana alkuperäisstatuksena). Nämä ovat tärkeitä asioita, kun Lappi on kuin Villi länsi, kehitysmaa tai siirtomaa. Mitä tulee itäkeminsaamelaisiin, niin lapinkäräjiä pidettiin Sombiossa, joka oli keminsaamelaisten keskus. Tältäkin osin inarinsaame olisi perusteltu lähtökohta. http://www2.kuusamo.fi/historia/historia.html -> http://www2.kuusamo.fi/historia/saame.html http://personal.inet.fi/koulu/kuloharju ... oria1.html Läntisiä metsäsaamelaisia onkin ilmeisesti sanottu Tornion lappalaisiksi/saamelaisiksi erotuksena muista keminsaamelaisista. Tällöin he olisivat lähempänä luulajansaamea. Eli mikäli olisi jollakin intoa kielten muokkaammiseen, niin läntisille tulisi ottaa luulajan- tai piitimen saame lähtökohdaksi ja viimeistään suunnilleen Rovaniemen kohdalta itään inarin saame.

Kuva https://s6.postimg.org/bju6g3ev5/kemins ... amossa.png
FTDNA FF 100 % Suomi. Ydna N-FT35588 (N-Z5893->N-Y17798->N-Y17799->N-Y20916->N-Y109798/N-BY58264->N-FTE1606->N-FT35588). Mtdna H1N4
rcislandlake
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 661
Liittynyt: 08 Heinä 2012 15:56

Re: Keminsaamesta

ViestiKirjoittaja rcislandlake » 10 Helmi 2017 22:40

FTDNA FF 100 % Suomi. Ydna N-FT35588 (N-Z5893->N-Y17798->N-Y17799->N-Y20916->N-Y109798/N-BY58264->N-FTE1606->N-FT35588). Mtdna H1N4
rcislandlake
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 661
Liittynyt: 08 Heinä 2012 15:56

Re: Keminsaamesta

ViestiKirjoittaja rcislandlake » 11 Helmi 2017 14:35

Onko Antero Wareliuksen 1848 julkaisema kertomus Suomen kansasta ammuttu alas ?

Hän kertoo siinä varsin tarkasti lappalaisten ja suomalaisten eroista. Suomalaiset olisivat hänen näkemyksensä mukaan entisiä lappalaisia, jotka aloittivat maanviljelyksen. Suomalaiset ajoivat lappalaiset alueille, joissa ei voinut viljellä. Samalla kun suomalaiset aloittivat viljelyn, aloittivat he myös kristillisen käännytystyön.

Lappalaisia olisi ollut koko Suomessa aivan Lappia myöden eivätkä lappalaiset juurikaan eronneet aluksi muista. Wareliuksen saaman tiedon mukaan Pohjois-Hämeessä asui lappalaisia vielä Kuningas Maunu Ladonlukon aikana vuosina 1240-1290. Kuitenkin vielä 1550-luvulla virallisen tiedon mukaan asui lappalaisia koko Suomessa ja vielä 100-vuotta myöhemminkin löytyi pesäkkeitä, joissa oli perhe siellä täällä lappalaisia. Warelius kertoo kirjassa jopa ne paikat, joissa lappalaisia asui.

Koko maan lappalaisuudesta hän esitti Lappi sanat. Lappi olisi loppi -sanasta. Tätä väitettä kyllä tukee myös lopilaiset eli kaakkoiset lappalaiset. Lappeenranta olisi lappien ranta, Wilmanstrand olisi Wildman strand (villimiesten ranta).

Lappalaiset olisivat kadonneet sitä mukaa, kun Suomi kristillistettiin. Lappalaiset joko tapettiin, jotkut väistyivät jonnekin ja suurin osa kristillistettiin. Koko sisäisen Suomen (Lapin) lisäksi oli olemassa ilmeisesti viljelyksestä täysin vapaa "leivätön Lappi" jossain todella kaukana. Sinne olisi joutunut matkustamaan useita kuukausia ennenmuinoin. Tämä lienee pohjoinen lappi, missä ei voi viljellä.

Inarin lappalaiset erosivat Utsjoen pohjoisista lappalaisista kuulemma enemmän kuin virolaiset ja suomalaiset keskenään. Inarin lappalaiset olivat enemmän Sallan (Kuolajärvi) ja Sombion lappalaisten kaltaisia.

Kuolajärvellä oli kuulemma paljon suomalaisia mutta siellä ei luovuttu perinteistä (pakanuudesta). Siksi kieli säilyi siellä parhaiten.

Näin ollen näyttäisi siltä, että lappalaisten väistyminen ja kuolema liittyisi Birger Jarlin pojan Maunu Ladonlukon (vuoden 1249) jälkeisiin aikoihin.
Jos hämäläisiä oli sitä ennen, lappalaiset olisivat nimenomaan hämäläisiä, shämäläisiä eli saamelaisia. https://fi.wikipedia.org/wiki/Toinen_ristiretki_Suomeen
Suomalaiset olisivat länsislaavien/vendien/goottien/kalevalan/suomien, hämäläisten/lappien/pohjolan ja pienen ruotsalaisen sotaporukan (Sotakunta - Satakunta, hundrare) yhteistulosta eli pirkat. Karjalaiset (bjarmit) olisivat enemmän itäslaavien, lappien/hämäläisten ja länsislaavien/goottien/vendien yhteistulos. Savolaiset olisivat näiden kahden sekoituksen eli pirkkojen ja karjalaisten uusi sekoitus. Kainuulaiset olisivat puolestaan pohjoiseen lähteneiden pirkkojen, savolaisten ja karjalaisten tulos. Suurin komponentti kuitenkin kaikissa ryhmissä olisi lappalaiset/hämäläiset, sillä suomalaiset ja lappalaiset eivät Vareliuksen mukaan eronneet juurikaan toisistaan aluksi. Vasta 1800-luvulla alkoi näkyä rakenteellisia eroja, mikä saattoi johtua erilaisesta ruokavaliosta.
Katolisia kutsuttiin jäteiksi, pakanoita hiisiksi. Vaikka nämä jätit ja hiidet sekoittuivatkin välillä kertomuksissa, niin näyttäisi siltä että uuden uskonnon tuojat olivat suurempia kuin maassa asuneet lappalaiset hiidet, jotka ajettiin asumaan vaikeasti tavoitettavissa olevia alueita. Kalevalan miehet olivat suurikokoisia, joten vendiläisteoria kalevalasta saa jälleen tuulta alleen. Saamelaiset olivat Pohjola. Pohjoiseen muuttaneet lappalaiset törmäsivät matkallaan jätteihin, sillä vendit olivat merenkävijäkansana kerinneet purjehtimaan koko Suomen rannikon ja tunkeutumaan Kainuussakin sisämaahan. Siksi näytti hämeestä kotoisin olevalle lapinmiehelle, että esim. Paltamossa oli asunut jättiläisiä ennen heitä. Kansantarinat sitten paisuttelivat jättien kokoa... Nämä kun yleensä alun katoliset kirkot rakensivat, joskin yleensä jostain vastineeksi. Ilmeisesti vendit eivät olleet aluksi kristittyjä kuten eivät hämäläisetkään. Birger Jaarlin ja Maunu Ladonlukon porukka oli sittenkin sen verran vahva, että sai juurrutettua kristinuskon muuallekin kuin katolisen Turun ja muun länsi-Suomen alueelle.

Kirjassa on paljon enemmän tietoa kuin mitä tähän jaksaisin kirjoittaa.
Kirjan on vuonna 1985 suomentanut Tuomas ja Irma Sorvali, Antero Varelius Suomen kansaa - Kansatieteellisiä havaintoja suuriruhtinaskunnan alueelta.
Alkuperäisen kirjoituksen nimi tosin oli : Beiträge zur Kenntniss Finnlands in ethnographischer Beziehung 1849 ja ilmestyi Pietarissa Beiträge zur Kenntniss des Russischen Reiches und der angränzenden Länder Asiens 13:nteen osaan. Antero varelius ei saanut kirjoittaa sitä suomeksi eikä ruotsiksi, vaan se oli tehtävä joko latinaksi, ranskaksi tai saksaksi. Hän kuitenkin kirjoitti sen ruotsiksi ja sen saksaksi käänsi maisteri Rosendahl. Ruotsinkielisessä laitoksessa oli enemmän tekstiä ja sisältöä kuten "Jälki-lauseita laadelmalle": Bidrag till Finlands kännedom i ethnografiskt hänseende. Suomennoksessa on kaikki, mitä on kirjoitettu.
FTDNA FF 100 % Suomi. Ydna N-FT35588 (N-Z5893->N-Y17798->N-Y17799->N-Y20916->N-Y109798/N-BY58264->N-FTE1606->N-FT35588). Mtdna H1N4
rcislandlake
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 661
Liittynyt: 08 Heinä 2012 15:56

Re: Keminsaamesta

ViestiKirjoittaja aikalainen » 11 Helmi 2017 23:30

rcislandlake kirjoitti:Onko Antero Wareliuksen 1848 julkaisema kertomus Suomen kansasta ammuttu alas ?

Eipä ole kovin vakuuttavaa tekstiä.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Keminsaamesta

ViestiKirjoittaja rcislandlake » 12 Helmi 2017 01:56

aikalainen kirjoitti:
rcislandlake kirjoitti:Onko Antero Wareliuksen 1848 julkaisema kertomus Suomen kansasta ammuttu alas ?

Eipä ole kovin vakuuttavaa tekstiä.

Oletko siis lukenut kirjan ? Itse nyt vetäisin erittäin lyhkäisen lyhennelmän kirjan lappi-osiosta.
Mikä on varmaa ajalla 1250-1500 että voisi sanoa kirjoituksen olevan pahasti väärässä ? Kyse ei siis lappalaisissa ole niinkään
paremmin tunnetusta 1500-2000 ajasta muutoin kuin Kuusamon, Inarin, Kuolajärven, Sombion, Sodankylän ja Utsjoen lappalaisista.
Mitä sanot kansanperinteen leivättömästä lapista verrattuna muuhun lappiin ?
FTDNA FF 100 % Suomi. Ydna N-FT35588 (N-Z5893->N-Y17798->N-Y17799->N-Y20916->N-Y109798/N-BY58264->N-FTE1606->N-FT35588). Mtdna H1N4
rcislandlake
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 661
Liittynyt: 08 Heinä 2012 15:56

Re: Keminsaamesta

ViestiKirjoittaja aikalainen » 12 Helmi 2017 22:39

rcislandlake kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
rcislandlake kirjoitti:Onko Antero Wareliuksen 1848 julkaisema kertomus Suomen kansasta ammuttu alas ?
Eipä ole kovin vakuuttavaa tekstiä.
Oletko siis lukenut kirjan ? Itse nyt vetäisin erittäin lyhkäisen lyhennelmän kirjan lappi-osiosta.
Mikä on varmaa ajalla 1250-1500 että voisi sanoa kirjoituksen olevan pahasti väärässä ? Kyse ei siis lappalaisissa ole niinkään
paremmin tunnetusta 1500-2000 ajasta muutoin kuin Kuusamon, Inarin, Kuolajärven, Sombion, Sodankylän ja Utsjoen lappalaisista.
Mitä sanot kansanperinteen leivättömästä lapista verrattuna muuhun lappiin ?

Ajalta 1250-1500 kaveri kirjoittaa 300-600 vuotta omaa aikaansa varhaisemmista ajoista, ja varmasti vähemmillä faktatiedoilla, kuin mitä nykyisin on käytettävissä.

Viljelemätön Lappi on olemassa vielä nykyäänkin. Se sijaitsee Lapin pohjoisissa osissa. Siellä olosuhteet viljelylle ovat heikot ja maa tuottaa paremmin porojen laitumena.

Eräs epäuskottava väite on kytkeä suomalaisuus kristillisyyteen ja lappalaisuus pakanuuteen. Suomalaisuus kumpuaa rautakaudelta, jolloin oli vallalla pakanuus, ja lappalaiset (saamelaiset) ovat todistettavasti olemassa vielä kristinuskoisinakin. Viljelyjaottelukaan ei päde, sillä arkeologien mukaan eteläisessä Suomessa on viljelty sivutoimisesti jo ennen suomenkielisten tuloa eli lappalaisten aikakaudella.

Inarin lappalaiset erosivat Utsjoen pohjoisista lappalaisista kuulemma enemmän kuin virolaiset ja suomalaiset keskenään. Inarin lappalaiset olivat enemmän Sallan (Kuolajärvi) ja Sombion lappalaisten kaltaisia.

Tämä näkemys sen sijaan istuu Jaskan antamiin tietoihin keminsaamesta, inarinsaamesta ja Utsjoen pohjoissaamesta.
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Keminsaamesta

ViestiKirjoittaja jussipussi » 12 Helmi 2017 22:54

aikalainen kirjoitti:
rcislandlake kirjoitti:
Inarin lappalaiset erosivat Utsjoen pohjoisista lappalaisista kuulemma enemmän kuin virolaiset ja suomalaiset keskenään. Inarin lappalaiset olivat enemmän Sallan (Kuolajärvi) ja Sombion lappalaisten kaltaisia.

Tämä näkemys sen sijaan istuu Jaskan antamiin tietoihin keminsaamesta, inarinsaamesta ja Utsjoen pohjoissaamesta.


Mutta ei Rekonpojan selitykseen saamelaisista.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3097
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Re: Keminsaamesta

ViestiKirjoittaja rcislandlake » 15 Helmi 2017 15:04

Ruotsinvallan aikaiset Lapit.

https://s6.postimg.org/6x9rcg83l/IMG_20 ... 135428.jpg
Kuva

Tornionlappi ja Keminlappi siis erotettiin toisistaan.
Kartta : Johan Babtist Homann : Regni Suaciae in omnes suas Subjacentes Provincias accurate divisi Tabula Generalis. Nürnberg 1737.
Johann Babtist Homann (1663-1724) kartta kuvaa aikaa ennen 1721, sillä siinä ei esiinny rajamuutoksia sen jälkeen.
Tästä voisi periaatteessa ainakin poimia jotain metsäsaamelaisten murteiden taustoja. Venäjän puolella Kuolan niemimaalla on Turjan lappi (Terskoy Leporie), siitä länteen Muurmannin lappi (Mouremanskoy Leporie) ja sen alapuolella Vienan lappi (Bellamoreskoy Leporie).

Kartassa lapinkyliä esittää telttamainen kota paikannimen kohdalla.

Keminlapin lapinkylät :
Kuolajärvi (Salla) lapinkylä, Kemikylä (lapinkylä Kuolajärven ja Sompion välissä), Sompio lapinkylä, Sodankylä lapinkylä, Maanselkä (paikannimi esiintyy kartassa, mutta ei enää lapinkylää n. 1700-1721 välissä), Kithyerfvi (Kitka) lapinkylä.

Kitka muuten on aika usein juuri Kith -järvi (-yervi/jerfvi). Yhdessä tapauksessa se on Kidtajerfvi.
Vuoden 1793 kartassa se kuitenkin on Kitkajervi. Myöhemmin on Kitka L. (Lake) tai L. Kitka, josta se lienee lyhentynyt sittemmin.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kitkaj%C3%A4rvi

Tornionlapin lapinkylät :
Kittiby (Kittilä) lapinkylä, Peldojerfvi (Pello ?), Segwaro lapinkylä, Tingvara lapinkylä, Pate lapinkylä

Luulajanlapin lapinkylät : Suchlyoki lapinkylä, Torpajaur lapinkylä, Lokomuka lapinkylä, Sirkislucht lapinkylä

Piitimenlapin lapinkylät : Arnjerfvi lapinkylä, Lochturi lapinkylä, Sytousma lapinkylä

Uumajanlapin lapinkylät : Laisby lapinkylä, Semisjerfvi

Länsipohja on selvästi työntänyt lappalaiset peräpohjasta Skandinaavian vuoristoseuduille Ruotsissa, koska alueita kutsutaan rannikon paikkakuntien nimillä.

Ruotsinvallan aikaisia kyliä on siis ollut vuonna 1700 20 kpl. Jos näissä kylissä oli asukkaita vaikkapa 40 henkilöä kussakin, niin ruotsinsaamelaisia 1700-luvulla oli vain n. 800-1000 henkilöä yhteensä. Minusta tämä saattaa selittää myös Pohjois-Saamen ja inarinsaamen väitettyä suurempaa erilaisuutta, jonka Antero Varelius huomasi näissä väestöissä vuoden 1848 julkaistussa kirjassaan. Hän väitti, että Pohjois-Saame oli erilaisempi inariin verrattuna kuin suomen ja viron kielet.

Pohjois-Saame on mitä ilmeisemmin Norjan saamelaisia ja Tornion saamelaisia, Keminlapin saamelaisten ollessa puolestaan lähempänä Venäjän saamelaisia.
Ruotsin saamelaiset olivat puolestaan lähellä Tornion eteläisiä ja Keminlapin läntisiä saamelaisia... ja järvi -sanasta päätellen myöskin jo jonkin verran suomalaistuneita kartan julkaisun aikana. Myös Kemin ja Tornion lapit olivat jonkinverran suomalaistuneet kartan julkaisun aikana.
http://www.lappi.fi/lapinliitto/c/docum ... -24731.pdf
FTDNA FF 100 % Suomi. Ydna N-FT35588 (N-Z5893->N-Y17798->N-Y17799->N-Y20916->N-Y109798/N-BY58264->N-FTE1606->N-FT35588). Mtdna H1N4
rcislandlake
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 661
Liittynyt: 08 Heinä 2012 15:56

Re: Keminsaamesta

ViestiKirjoittaja jussipussi » 16 Helmi 2017 01:01

Peltojärvi tarkoittaa Peltojärveä, ei Pelloa. Pello on ollut suomalaiskylä jo 1400 luvulta lähtien. Muutenkin jako Lappiin / siidoihin on tehty ilmeisesti verottajan toimesta, eikä saamelaisten luontaisesti itse jakamalla. Tuskinpa murrejako perustuu ainakaan alunperin niihin. Ajan myötä alueiden jakaminen verotuksen perusteella on varmaan vaikuttanutkin. Lapit on jaettu pääosin kulkuväylien eli jokien mukaan. Jokivarret ovat luontaisesti synnyttäneet omia murteitaan, kuten ovat tehneet Suomenkin osalta.

Minusta aikalaisella on taas pointtinsa. Jotakin erikoista saamen murteutumisessa on. Jaskan selitykset eivät täysin vakuuta. Kun murteutumiseen lisätään leviämisnopeus, onkin ihmeteltävää jo turhan paljon.
jussipussi
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 3097
Liittynyt: 22 Huhti 2012 00:25
Paikkakunta: Lappi

Seuraava

Paluu Kielitiede

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa

cron