Muinainen Suomi

Jaska kirjoitti:

Kristiina kirjoitti:Olen kahlannut läpi Irina Nikolaevan A Historical Dictionary of Yukaghir -teoksen ja viime viikon kuluessa olen lukenut Fortescuen teosta "Language Relations across Bering Strait". Tällä perusteella suomen kieli on paljon siperialaisempi kuin saame. Saame muistuttaa monessa mielessä skandinaavisia kieliä, ja suomen kielessä esiintyy enemmän sellaisia muotoja, joilla on yhteyksiä kauas Siperiaan. En ole tämän vuoksi oikeastaan enää niin halukas yhdistämään suomalaisten siperialaisuutta nimenomaan saamelaisiin.

Se, että saame on muuttunut joiltain osin naapurikielten vaikutuksesta, ei muuta mitään. Eihän sitä mahdollista siperialaisuutta kielessä liitetäkään saameen vaan esiuraliin, siis paljon vanhempiin aikoihin.

Geneettisesti on kuitenkin jo tässä vaiheessa selvää, että saamelaiset ovat itäisempiä kuin suomalaiset. Tätä tulosta ei tule mikään enää pyyhkimään pois.

Anskuq kirjoitti:

jussipussi kirjoitti:Foorumin tarkoitus olisi ilmeisesti keskustella asioista. En oikein aina ymmärrä asennettasi Jaska. Miksi sinä pyrit aina tyrmäämään kaikki, jotka ovat jostain asiasta eri mieltä kuin sinä tai en tiedä kaikista mutta ainakin minut. Nytkin tämä koko valtava, etten sanoisi paskan jauhaminen, alkoi siitä, että minä en vielä halua tehdä päätelmiä pelkän tiivistelmän perusteella.

Levänluhtalaisketjun alussa kirjoittelu oli asiallista. Nyt sitten, kun minä jotain esitän, niin kaikki tuntuu olevan fantasiaa. Miksi silloin saattoi vielä pyöritellä erilaisia vaihtoehtoja ilman että pillastuit? Tutkijakin pyysi odottamaan. Miksiköhän? Vai onko vika minussa. Minä tykkään olla eri mieltä, aivan vastapainona sille, että kaikenlaista pääsee toisinaan asiantuntijoidenkin suusta ja opponoinnilla saa usein kaivettua perusteet esille. Esim Rekonpoika jaksaa tuoda perusteet esille, menettämättä hermojaan. Annan kyllä sitten periksi, kun kunnolliset perusteet on näytetty. Uskonhan minä sinuakin, kun sinulla on osoittaa oikeat perusteet. Ei se riitä, että sinulla on joku mielipide, vaikka arvostettu tiedemies oletkin.

Sinä tuomitset minun juttuni kerta toisensa jälkeen fantasiaksi tai vastaavaksi. Mutta vaikka siinä aaltoilussa osuin oikeaan. Silloinkin kuvailit ajatustani vastaavin sanankääntein. Ymmärrän että minulla ei ollut kunnon perusteita ja osuin oikeaan ehkä vahingossa mutta tuossa tapauksessa en puhunut fantasiatason juttuja, vaan aivan mahdollisesta kuviosta, joka sattui osumaan oikeaan.

Sinä esität Jussipussi jokaisesta asiasta hihastasi vedettyjä väittämiä, ihan kuin olisit joku trolli? https://fi.wikipedia.org/wiki/Trolli_(internet)
edit mettäsuomalainen trolli, sori.

Rekonpoika kirjoitti:

Jaska kirjoitti:

Kristiina kirjoitti:Olen kahlannut läpi Irina Nikolaevan A Historical Dictionary of Yukaghir -teoksen ja viime viikon kuluessa olen lukenut Fortescuen teosta "Language Relations across Bering Strait". Tällä perusteella suomen kieli on paljon siperialaisempi kuin saame. Saame muistuttaa monessa mielessä skandinaavisia kieliä, ja suomen kielessä esiintyy enemmän sellaisia muotoja, joilla on yhteyksiä kauas Siperiaan. En ole tämän vuoksi oikeastaan enää niin halukas yhdistämään suomalaisten siperialaisuutta nimenomaan saamelaisiin.

Se, että saame on muuttunut joiltain osin naapurikielten vaikutuksesta, ei muuta mitään. Eihän sitä mahdollista siperialaisuutta kielessä liitetäkään saameen vaan esiuraliin, siis paljon vanhempiin aikoihin.

Geneettisesti on kuitenkin jo tässä vaiheessa selvää, että saamelaiset ovat itäisempiä kuin suomalaiset. Tätä tulosta ei tule mikään enää pyyhkimään pois.

Ja on myös selvää että suomalaiset ovat geneettisesti nimenomaan saamelaisten ja eteläisten itämerensuomalaisten välillä.

http://www.elisanet.fi/mauri_my/pcam2h.pdf

Jaska kirjoitti:

Kristiina kirjoitti:

Rekonpoika kirjoitti:Tässä taidetaan vihjata että Aikion kielimalli olisi saamassa geneettistä tukea.

Nopeasti Wikipediasta kopioituna: Todennäköisesti ennen uralilaisen kielen omaksumista saamelaiset puhuivat paleoeurooppalaista kieltä (tai kieliä), jonka vaikutus edelleenkin näkyy substraattina nykysaamelaiskielten sanastossa.[12][13]
Kielitieteilijä Ante Aikio on esittänyt, että kantasaame on eriytynyt omaksi kielekseen joko Etelä-Suomessa tai Karjalan alueella ja levittäytynyt pohjoiseen Fennoskandiaan esiroomalaisella rautakaudella (500 eaa. – 0).

Katselin äsken ajanjakson 1600 eKr–0 keramiikan levinneisyyskarttoja. Yleensä nimenomaan asbestikeramiikka liitetään saamelaisväestöön (Lovozeron keramiikka, imitoitu tekstiilikeramiikka, Luukonsaari, Sirnihta, Kjelmöy). Jos uskomme merjalais-saamelaismalliin, saamen tulosuunta Suomeen ja Fennoskandian pohjoisosiin voisi olla Laatokan ja Vienanmeren välisellä alueella koillisessa, jolloin Etelä-Pohjanmaa ei olisi se reitti, jota kautta kantasaame olisi levinnyt Skandinaviaan vaan pikemminkin Kainuu.

Lounais-Suomea ei voi tässä mitenkään ohittaa, koska vain siellä ovat paikannimitodisteet kantasaamelaisten ja germaanien/skandinaavien kontakteista: s. 7 alkaen.
http://www.elisanet.fi/alkupera/Jatkuvuus2.pdf

Vieläpä niin, että paikannimistössä näkyviä lainaelementtejä on ajalta sekä ennen että jälkeen myöhäiskantasaamelaisten vokaalimuutosten:
1. G *waatjoo --> KkS *vac'o > MkS *vuoc'oo
2. G *melha --> MkS *miellee
(Edelleen nuo on sitten lainattu suomeen Mella- ja Vuotso/Uotso-niminä; nämä eivät selity mitenkään suoraan germaanista esisuomeen lainatuiksi äänteellisin perustein.)

Siksi mikään selitys, jossa saame johdetaan suoraan Laatokalta Lappiin, ei ole uskottava.

jussipussi kirjoitti:

Jaska kirjoitti:Lounais-Suomea ei voi tässä mitenkään ohittaa, koska vain siellä ovat paikannimitodisteet kantasaamelaisten ja germaanien/skandinaavien kontakteista: s. 7 alkaen.
http://www.elisanet.fi/alkupera/Jatkuvuus2.pdf

Vieläpä niin, että paikannimistössä näkyviä lainaelementtejä on ajalta sekä ennen että jälkeen myöhäiskantasaamelaisten vokaalimuutosten:
1. G *waatjoo --> KkS *vac'o > MkS *vuoc'oo
2. G *melha --> MkS *miellee
(Edelleen nuo on sitten lainattu suomeen Mella- ja Vuotso/Uotso-niminä; nämä eivät selity mitenkään suoraan germaanista esisuomeen lainatuiksi äänteellisin perustein.)

Siksi mikään selitys, jossa saame johdetaan suoraan Laatokalta Lappiin, ei ole uskottava.

Niin, jotainhan nuokin keraamikot juttelivat, mutta mikä olisi kielitieteilijöiden arvio kielestä, millä keskustelut käytiin?

jussipussi kirjoitti:

Anskuq kirjoitti:

jussipussi kirjoitti:Foorumin tarkoitus olisi ilmeisesti keskustella asioista. En oikein aina ymmärrä asennettasi Jaska. Miksi sinä pyrit aina tyrmäämään kaikki, jotka ovat jostain asiasta eri mieltä kuin sinä tai en tiedä kaikista mutta ainakin minut. Nytkin tämä koko valtava, etten sanoisi paskan jauhaminen, alkoi siitä, että minä en vielä halua tehdä päätelmiä pelkän tiivistelmän perusteella.

Levänluhtalaisketjun alussa kirjoittelu oli asiallista. Nyt sitten, kun minä jotain esitän, niin kaikki tuntuu olevan fantasiaa. Miksi silloin saattoi vielä pyöritellä erilaisia vaihtoehtoja ilman että pillastuit? Tutkijakin pyysi odottamaan. Miksiköhän? Vai onko vika minussa. Minä tykkään olla eri mieltä, aivan vastapainona sille, että kaikenlaista pääsee toisinaan asiantuntijoidenkin suusta ja opponoinnilla saa usein kaivettua perusteet esille. Esim Rekonpoika jaksaa tuoda perusteet esille, menettämättä hermojaan. Annan kyllä sitten periksi, kun kunnolliset perusteet on näytetty. Uskonhan minä sinuakin, kun sinulla on osoittaa oikeat perusteet. Ei se riitä, että sinulla on joku mielipide, vaikka arvostettu tiedemies oletkin.

Sinä tuomitset minun juttuni kerta toisensa jälkeen fantasiaksi tai vastaavaksi. Mutta vaikka siinä aaltoilussa osuin oikeaan. Silloinkin kuvailit ajatustani vastaavin sanankääntein. Ymmärrän että minulla ei ollut kunnon perusteita ja osuin oikeaan ehkä vahingossa mutta tuossa tapauksessa en puhunut fantasiatason juttuja, vaan aivan mahdollisesta kuviosta, joka sattui osumaan oikeaan.

Sinä esität Jussipussi jokaisesta asiasta hihastasi vedettyjä väittämiä, ihan kuin olisit joku trolli? https://fi.wikipedia.org/wiki/Trolli_(internet)
edit mettäsuomalainen trolli, sori.

Ei ne ole koskaan hihasta vedettyjä. Jos esitän hihamallia, niin en esitä sitä väittämänä, vaan kysyn. Kun kerran minua tuosta syytät, niin ota joku konkreettinen esimerkki hihastavedosta, niin koetan selvittää sinulle miksi se ei mielestäni sitä ole.

Tämäkin pitkä keskustelu Jaskan kanssa ajautui sivuraiteille ja tyhjäksi kinasteluksi. Siitä huolimatta se johti minusta aivan järkevään (loppu) tulokseen. Esittämäsi malli, jota Jaska hieman stilisoi riittää selvittämään eron, joka itälappilaisten ja nykyisten saamelaisten kesken on, vaikka Itä-Lapin alueelle ei ole tiedetyn historiankirjoituksen mukaan valtavan suurta suomalaisvaikutusta tullut.

Olisiko sitten ollut parempi olla hiljaa? Esityksestäsi päätellen sinäkin kuitenkin sait tästä jotakin, vaikka ilmeisesti trollina minua pidätkin. Metsäsuomalainen olen, siinä osuit oikeaan ja ehkä siksi metsässä enimmät aikani vietänkin.

Minulle on aina ollut jotenkin selvää, että pohjoisen saamelaisuus on eri asiaa kuin Etelä - Lapin ns metsäsaamelaisuus. Siksi minua on häirinnyt niiden rinnastaminen ja häiritsee edelleen metsäsaamelaisaktiivien pyrkiminen saamelaisrekisteriin. Minusta he ovat aivan yhtä alkuperäisiä omilla nurkillaan kuin saamelaisetkin omillaan, mutta aivan eri väestönosaa. Samoin metsäsaamelaiset ovat yhtälailla eri asiaa kuin etelän suomalaiset.

Jaska kirjoitti:Tuossa kuvassa on mielenkiintoista, että suomalaiset venyvät saamelaisia lähimmäs kakkosakselilla, mutta ykkösakselilla karjalaisissa ja etenkin vepsäläisissä on pieni siirtymä "toiseen itään". Mikä tämän selitys olisi? Vain onko se vain sitä, että heissä on tuota volganuralilaisten itääkin jonkin verran?

Jaska kirjoitti:1. Ei kirjoituksistani saa tuollaista kuvaa (paitsi ehkä sinä nurinkurisine aivoinesi). Minä kannatan aina parhaiten perusteltua ja uskottavinta mallia. Uusien todisteiden ilmaantuessa käännän välittömästi takkini.
2. Todennäköisyyksiä voi arvioida aika helposti: enemmistö on todennäköisempi kuin vähemmistö - aina. Sitä kutsutaan matematiikaksi.

Jaska kirjoitti:Olet jälleen kerran ymmärtänyt pahasti väärin.
En mennyt sanattomaksi, vaan huomautin, että jos matemaattinen laskutapa ei vastaa sitä tulosta, jota siihen syötetty aineisto antaa olettaa, niin silloin se laskutapa on väärä. Siis:
1. Kantaurali hajosi todisteiden valossa vuoden 2000 eKr. tienoilla.
2. Pystynen mainitsi, että jonkin kaavan mukaan vuosi 2000 eKr. ei edes olisi todennäköisin yksittäinen vuosi.
3. Kaava siis vääristää aineistoa tuottamalla tuloksen, joka ei vastaa aineistoa.
4. Paska kaava --> vaihtoon.
5. Matematiikka on pelkkä apuväline kielellisen todistusaineiston käsittelyyn. Matematiikka ei siis itsessään voi tuottaa niitä todisteita, kun tarkastellaan kieltä - vain kielitiede voi tuottaa todisteita.

Joko menisi jakeluun? Uskomatonta, miten monella tavalla pystytkään ymmärtämään lukemasi väärin...

jussipussi kirjoitti:
Eihän tuossa ole mitään logiikkaa - miten saamelaisnaisuus (jos luut edes olivat naisten?) itsessään muka olisi todiste paikallisuutta vastaan?! Herää jo.

jussipussi kirjoitti:Sinä vain olet päättänyt, ettei siellä ollut saamelaisia, joten väkisin haluat tulkita kaiken saamelaisiin viittaavan epäpaikalliseksi. Vääristymä on sinun päässäsi, ei missään muualla.

Jaska kirjoitti:Edelleen on täysin naurettavaa trollaamista väittää ad hoc, että vähemmistö edustaisi paikallisia todennäköisemmin kuin enemmistö. Pitänee kohta antaa sinulle Mettänpeikon status...

Jaska kirjoitti:Lounais-Suomea ei voi tässä mitenkään ohittaa, koska vain siellä ovat paikannimitodisteet kantasaamelaisten ja germaanien/skandinaavien kontakteista: s. 7 alkaen.
http://www.elisanet.fi/alkupera/Jatkuvuus2.pdf

Vieläpä niin, että paikannimistössä näkyviä lainaelementtejä on ajalta sekä ennen että jälkeen myöhäiskantasaamelaisten vokaalimuutosten:
1. G *waatjoo --> KkS *vac'o > MkS *vuoc'oo
2. G *melha --> MkS *miellee
(Edelleen nuo on sitten lainattu suomeen Mella- ja Vuotso/Uotso-niminä; nämä eivät selity mitenkään suoraan germaanista esisuomeen lainatuiksi äänteellisin perustein.)

Siksi mikään selitys, jossa saame johdetaan suoraan Laatokalta Lappiin, ei ole uskottava.

Jaska kirjoitti:1. G *waatjoo --> KkS *vac'o > MkS *vuoc'oo

Jaska kirjoitti: 2. G *melha --> MkS *miellee

Jaska kirjoitti: Raasa-(Harjavalta), Raasi (Yläne, Harjavalta)

Anskuq kirjoitti:Tulihan se sieltä ja ihan itse tunnustit tarkoitushakuisuutesi joka näkyy näissä sinun kommenteissasi. Haluat vääristää faktat tarkoituksella itsellesi sopiviksi teorioiksi. Ihan vapaasti voit pyöritellä päässäsi niitä, mutta miksi haluat kiusta muita niillä? Jatkaa ja jatkaa...
Aivan turhaa jankkausta. Väännät toisten sanomisetkin ihan niinkuin haluat eli panet omia sanojasi toisten suuhun. Aivan käsittämötöntä. Mitä muuta kuin trollausta. Noh wikipedia antoi trollille toisenkin vaihtoehdon.

Käytännössä trollausta voi olla äärimmäisen vaikea erottaa pelkästä syvästä tietämättömyydestä tai tyhmyydestä, joskin säännölliset trollaajat yleensä oppii tunnistamaan.[4]

Rekonpoika kirjoitti:

Jaska kirjoitti:Tuossa kuvassa on mielenkiintoista, että suomalaiset venyvät saamelaisia lähimmäs kakkosakselilla, mutta ykkösakselilla karjalaisissa ja etenkin vepsäläisissä on pieni siirtymä "toiseen itään". Mikä tämän selitys olisi? Vain onko se vain sitä, että heissä on tuota volganuralilaisten itääkin jonkin verran?

Vepsäläisissä on todennäköisesti geneettinen substraatti volgalais- tai permiläistyyppisestä väestöstä, näkyy monella PCA:lla ja heissä on paljon N1b:tä jonka leviikki on rajoittunut, muissa imsuissa lähes olematon kuten valkovenäläisissä jne. Itäkarjalaisista eteläisimmissä joita nuo ovat, voisi olla samaa mutta vähemmän. Rahkonenhan löysi IMS-merjalaisen paikannimistörajan Kargopolin alueelta. Kargopolilaisissa/vologdalaisissa se volgasiirtymä onkin sitten paljon suurempi kuin vepsissä.

Jaska kirjoitti:1. Kantaurali hajosi todisteiden valossa vuoden 2000 eKr. tienoilla.
2. Pystynen mainitsi, että jonkin kaavan mukaan vuosi 2000 eKr. ei edes olisi todennäköisin yksittäinen vuosi.
3. Kaava siis vääristää aineistoa tuottamalla tuloksen, joka ei vastaa aineistoa.
4. Paska kaava --> vaihtoon.
5. Matematiikka on pelkkä apuväline kielellisen todistusaineiston käsittelyyn. Matematiikka ei siis itsessään voi tuottaa niitä todisteita, kun tarkastellaan kieltä - vain kielitiede voi tuottaa todisteita.

Rekonpoika kirjoitti:Idea että suomalaisten itävaikutus ei voi tulla saamelaisista koska suomi on "kielellisesti siperialaisempi" on vähän saman oloinen kuin idea siitä että unkarilaisten viljelijäperimän täytyy tulla pääosin Obilta koska heidän kielensä on ugrilainen eikä slaavilainen/germaaninen.

Jaska kirjoitti:

Kristiina kirjoitti:Kielitieteilijä Ante Aikio on esittänyt, että kantasaame on eriytynyt omaksi kielekseen joko Etelä-Suomessa tai Karjalan alueella ja levittäytynyt pohjoiseen Fennoskandiaan esiroomalaisella rautakaudella (500 eaa. – 0).

Katselin äsken ajanjakson 1600 eKr–0 keramiikan levinneisyyskarttoja. Yleensä nimenomaan asbestikeramiikka liitetään saamelaisväestöön (Lovozeron keramiikka, imitoitu tekstiilikeramiikka, Luukonsaari, Sirnihta, Kjelmöy). Jos uskomme merjalais-saamelaismalliin, saamen tulosuunta Suomeen ja Fennoskandian pohjoisosiin voisi olla Laatokan ja Vienanmeren välisellä alueella koillisessa, jolloin Etelä-Pohjanmaa ei olisi se reitti, jota kautta kantasaame olisi levinnyt Skandinaviaan vaan pikemminkin Kainuu.

Lounais-Suomea ei voi tässä mitenkään ohittaa, koska vain siellä ovat paikannimitodisteet kantasaamelaisten ja germaanien/skandinaavien kontakteista: s. 7 alkaen.
http://www.elisanet.fi/alkupera/Jatkuvuus2.pdf

Vieläpä niin, että paikannimistössä näkyviä lainaelementtejä on ajalta sekä ennen että jälkeen myöhäiskantasaamelaisten vokaalimuutosten:
1. G *waatjoo --> KkS *vac'o > MkS *vuoc'oo
2. G *melha --> MkS *miellee
(Edelleen nuo on sitten lainattu suomeen Mella- ja Vuotso/Uotso-niminä; nämä eivät selity mitenkään suoraan germaanista esisuomeen lainatuiksi äänteellisin perustein.)

Siksi mikään selitys, jossa saame johdetaan suoraan Laatokalta Lappiin, ei ole uskottava.

Kristiina kirjoitti:
Niin kyllähän nykysuomalaiset ovat geeneiltään läntisempiä kuin Suomen Lapin tai Finnmarkin saamelaiset. On mielestäni joka tapauksessa loogista väittää, että koska suomen kieli on siperialaisempi kuin saame, suomalaiset olivat alun perin siperialaisempia kuin saamelaiset.

Analogia unkarilaisiin olisi se, että koska unkarilaisten kieli on ugrilainen, eikä slaavilainen/germaaninen, heidän viljelijäperimänsä tulee slaaveilta/germaaneilta ja aroperimä unkarilaisilta.

Jos saamelaiskielten skandinaaviset rakennepiirteet katsotaan germaanisiksi lainoiksi, tämä lainaaminen on ollut todella perinpohjaista ja koskee kielen perusrakenteita. Saamelaiskielten kielioppi olisi käytännössä rakennettu skandinaavisten kielten vaikutuksesta koko lailla uudelleen.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Eikö Wong et al osoittanut, että sekä vepsäläiset että komit ovat lähinnä kallellaan johonkin nenetsin tyyppiseen, toisaalta olet aina korostanut sitä että Volgan itä on vain mongoli-turkkia?

Kristiina kirjoitti:

Rekonpoika kirjoitti:Idea että suomalaisten itävaikutus ei voi tulla saamelaisista koska suomi on "kielellisesti siperialaisempi" on vähän saman oloinen kuin idea siitä että unkarilaisten viljelijäperimän täytyy tulla pääosin Obilta koska heidän kielensä on ugrilainen eikä slaavilainen/germaaninen.

Niin kyllähän nykysuomalaiset ovat geeneiltään läntisempiä kuin Suomen Lapin tai Finnmarkin saamelaiset. On mielestäni joka tapauksessa loogista väittää, että koska suomen kieli on siperialaisempi kuin saame, suomalaiset/suomen kielen omaksujat olivat alun perin siperialaisempia kuin saamelaiset.

Analogia unkarilaisiin olisi se, että koska unkarilaisten kieli on ugrilainen, eikä slaavilainen/germaaninen, heidän viljelijäperimänsä tulee slaaveilta/germaaneilta ja aroperimä unkarilaisilta.

Jos saamelaiskielten skandinaaviset rakennepiirteet katsotaan germaanisiksi lainoiksi, tämä lainaaminen on ollut todella perinpohjaista ja koskee kielen perusrakenteita. Saamelaiskielten kielioppi olisi käytännössä rakennettu skandinaavisten kielten vaikutuksesta koko lailla uudelleen.

Kristiina kirjoitti:

Jaska kirjoitti:Lounais-Suomea ei voi tässä mitenkään ohittaa, koska vain siellä ovat paikannimitodisteet kantasaamelaisten ja germaanien/skandinaavien kontakteista: s. 7 alkaen.
http://www.elisanet.fi/alkupera/Jatkuvuus2.pdf

Vieläpä niin, että paikannimistössä näkyviä lainaelementtejä on ajalta sekä ennen että jälkeen myöhäiskantasaamelaisten vokaalimuutosten:
1. G *waatjoo --> KkS *vac'o > MkS *vuoc'oo
2. G *melha --> MkS *miellee
(Edelleen nuo on sitten lainattu suomeen Mella- ja Vuotso/Uotso-niminä; nämä eivät selity mitenkään suoraan germaanista esisuomeen lainatuiksi äänteellisin perustein.)

Siksi mikään selitys, jossa saame johdetaan suoraan Laatokalta Lappiin, ei ole uskottava.

Kyllä saamelaiskielillä on ollut aikaa vaikuttaa myös pohjoinen-etelä-suunnassa, jos ne ovat tulleet jo 1500 eKr.

Kristiina kirjoitti:

Jaska kirjoitti:1. G *waatjoo --> KkS *vac'o > MkS *vuoc'oo

Rahkonen on tuosta vuohtosta/vuotsosta eri mieltä, ja tuo sana näyttäisi esiintyvän idässä, s. 26 (https://helda.helsinki.fi/bitstream/han ... utheas.pdf)

Kristiina kirjoitti:

Jaska kirjoitti: 2. G *melha --> MkS *miellee

Mella- (Jyväskylä), Mello- (Imatra)
Tower of Babelista ei löydy ’*melha’a, mutta löytyy seuraava etymologia: Proto-Germanic: *malma-z, *milma-z, *mulma-z, -n; *mulēn; *millō; *muldō; *malō. Lopussa on kommentti: See *mala-n (in Germanic the roots are completely confused). Koska sanan muut IE-etymologiat ovat melko vähäisiä ja epävarmoja, koko sanan IE-alkuperä ei ole kovin varma, jolloin saamen ja germaanisen sanan alkuperä voisi olla substraattikielissä.

Kristiina kirjoitti:

Jaska kirjoitti: Raasa-(Harjavalta), Raasi (Yläne, Harjavalta)

Raaseporikin on Tammisaaressa.

Huomaan, että saksan kielessä on sana ’rasen’ (mittelhochdeutsch rase), joka tarkoittaa nurmea. Koska Suomella oli keskiajalla paljon germaanikontakteja ja paljon saksalaisia liikkui Suomessa, voisihan tuo sana olla peräisin suoraan Saksasta.

Jaska kirjoitti:

jussipussi kirjoitti:Niin, jotainhan nuokin keraamikot juttelivat, mutta mikä olisi kielitieteilijöiden arvio kielestä, millä keskustelut käytiin?

Mahdoton sanoa - vielä pronssikaudella täällä on voitu puhua vaikka miten monia muinaiskieliä.

Tietysti jos jonkin tietyn keramiikan löytöpaikkojen läheltä sattuisi löytymään vaikka x-kielisiä paikannimiä, voisi jonkinlaisia oletuksia tehdä. Muuten on aika mahdotonta sanoa mitään, jos juuri mitään ei muinaisista kielistä edes tiedetä.

Jaska kirjoitti:Emme esim. tiedä, kuinka kauan ja millä alueilla säilyi ns. nasaalien kieli, joka alueeltaan parhaiten vastaa kampakeramiikkaa; s. 37 alkaen ja erit. s. 47:

aikalainen kirjoitti:

Jaska kirjoitti:1. Kantaurali hajosi todisteiden valossa vuoden 2000 eKr. tienoilla.
2. Pystynen mainitsi, että jonkin kaavan mukaan vuosi 2000 eKr. ei edes olisi todennäköisin yksittäinen vuosi.
3. Kaava siis vääristää aineistoa tuottamalla tuloksen, joka ei vastaa aineistoa.
4. Paska kaava --> vaihtoon.
5. Matematiikka on pelkkä apuväline kielellisen todistusaineiston käsittelyyn. Matematiikka ei siis itsessään voi tuottaa niitä todisteita, kun tarkastellaan kieltä - vain kielitiede voi tuottaa todisteita.

Pystysen laskelmat olivat täyttä asiaa. Siinä matematiikka oli nimenomaan pohdinnan apuväline. Se oli myös viestinnän apuväline, jossa matemaattisen yksiselitteisesti joskaan ei niin helposti aukeavalla tavalla kerrottiin asia. Hän oli nähnyt paljon vaivaa kirjoituksensa eteen, joten siihen nähden suhteettoman ylimalkaisesti tyrmäsit esityksen. Kaava ei ollut vääristävä eikä paska, mutta laskelmien vastaanotto oli vähän kumpaakin.

aikalainen kirjoitti:Jos Vääksy on X-kieltä, kuten Rahkonen esitti, niin nimen vierellä on merkittävä Sarsan muinaisjäännösten alue. Sarsan jäännöksistä jonkin aikakauden osa on tällöin X-kielisten jäljiltä.