Imsun *wu > * u, esim. habuk, havukka vs. haukka

Kielitiede tutkii menneisyyttä kielten kautta.

Imsun *wu > * u, esim. habuk, havukka vs. haukka

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 01 Syys 2017 10:18

Osaako Pystynen kertoa, onko ilmiössä nähtävissä alueellisia piirteitä ja voiko kehityksen kytkeä johonkin aikatasoon? Esimerkiksi tämä zabas > habu lyydissä ja vepsässä (vs. havu suomessa) viittaisi habukan kanssa ehkä siihen, että kehitys on verrattain myöhäinen?

Onko havukassa nähtävissä vepsäläistyylisiä substraattipiirteitä vai periytyykö muoto myöhäiskantasuomesta, siten että se ei ole vain päivittynyt?

https://protouralic.wordpress.com/2016/ ... in-finnic/
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Imsun *wu > * u, esim. habuk, havukka vs. haukka

ViestiKirjoittaja Jaska » 01 Syys 2017 17:17

Kinaporin kalifi kirjoitti:Osaako Pystynen kertoa, onko ilmiössä nähtävissä alueellisia piirteitä ja voiko kehityksen kytkeä johonkin aikatasoon? Esimerkiksi tämä zabas > habu lyydissä ja vepsässä (vs. havu suomessa) viittaisi habukan kanssa ehkä siihen, että kehitys on verrattain myöhäinen?

Onko havukassa nähtävissä vepsäläistyylisiä substraattipiirteitä vai periytyykö muoto myöhäiskantasuomesta, siten että se ei ole vain päivittynyt?

https://protouralic.wordpress.com/2016/ ... in-finnic/

Tuossa haukka-sanassa murteissamme edustus vaihtelee, mutta sen kohdalla onkin epäselvää jopa germaaninen lähtömuoto. Siis jossain tasossa germaanissa on ollut konsonantti a:n ja u:n välissä ja sitten ainakaan myöhemmin taas ei: *haukr > ru. hök. Eli lainasanoissa suomen kirjava edustus voi johtua eriaikaisesta tai erillisestä lainautumisesta.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10974
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Imsun *wu > * u, esim. habuk, havukka vs. haukka

ViestiKirjoittaja Pystynen » 23 Maalis 2018 21:31

Joo, tämä on ilman muuta myöhäiskantasuomea paljon uudempi ilmiö. Kyse on myös hyvin foneettisesti luonnollisesta kehityksestä, joten se voi olla eri puolilla hyvin eri-ikäinen. Jotain suhteellista vihjettä saadaan siitä, että länsimurteissa on tavattu 1900-luvulle asti (ehkä edelleenkin?) taivutusta tyyppiä alku : alvut (Kettusen kartat 57 ja 58), joten yleissuomalaisen kehityksen kuten *älvy > äly pitäisi olla vanhempi kuin *ɣ:n vokalisaatio uudeksi v:ksi.

Alueellista levikkiä en ole juuri kartoittanut (ja kuten blogissa mainitsen, myös muut ims. kielet pitäisi ottaa kartoitukseen mukaan), mutta SMS:stä voi jo tsekata erinäisten sanojen tilanteen.
ha(v)ukka: hyvin laajasti -v- säilynyt savolaismurteissa ja Peräpohjan murteiden itäryhmässä.
hius: aika kattavalta näyttää, aiemmasta *v:stä todisteita säilynyt ainoastaan Kymistä (hivos) ja Pudasjärveltä (hipuksia).
keuhko, liukas: ei mitään todisteita *v:stä.

Veikkaisin alustavasti, että havukka osoittaa itäsuomen alkuperäisen perintöedustuksen, muut tapaukset *v:n kadosta vokaalien välistä ovat länsimurteiden vaikutusta. Tai ehkä kato on ollut laajempi ei-avoimen vokaalin perässä? eli -avu- säilynyt, mutta -evu-, -ivu- ym. supistuneet?
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

Re: Imsun *wu > * u, esim. habuk, havukka vs. haukka

ViestiKirjoittaja aikalainen » 24 Maalis 2018 10:01

Pystynen kirjoitti:Joo, tämä on ilman muuta myöhäiskantasuomea paljon uudempi ilmiö. Kyse on myös hyvin foneettisesti luonnollisesta kehityksestä, joten se voi olla eri puolilla hyvin eri-ikäinen. Jotain suhteellista vihjettä saadaan siitä, että länsimurteissa on tavattu 1900-luvulle asti (ehkä edelleenkin?) taivutusta tyyppiä alku : alvut (Kettusen kartat 57 ja 58), joten yleissuomalaisen kehityksen kuten *älvy > äly pitäisi olla vanhempi kuin *ɣ:n vokalisaatio uudeksi v:ksi.

Alueellista levikkiä en ole juuri kartoittanut (ja kuten blogissa mainitsen, myös muut ims. kielet pitäisi ottaa kartoitukseen mukaan), mutta SMS:stä voi jo tsekata erinäisten sanojen tilanteen.
ha(v)ukka: hyvin laajasti -v- säilynyt savolaismurteissa ja Peräpohjan murteiden itäryhmässä.
hius: aika kattavalta näyttää, aiemmasta *v:stä todisteita säilynyt ainoastaan Kymistä (hivos) ja Pudasjärveltä (hipuksia).
keuhko, liukas: ei mitään todisteita *v:stä.

Veikkaisin alustavasti, että havukka osoittaa itäsuomen alkuperäisen perintöedustuksen, muut tapaukset *v:n kadosta vokaalien välistä ovat länsimurteiden vaikutusta. Tai ehkä kato on ollut laajempi ei-avoimen vokaalin perässä? eli -avu- säilynyt, mutta -evu-, -ivu- ym. supistuneet?

Voisivatko nämä "välikonsonanttiset" sanat liittyä liukkaaseen: livetä/livahtaa/livauttaa, lipua, lipsua
aikalainen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 2103
Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22

Re: Imsun *wu > * u, esim. habuk, havukka vs. haukka

ViestiKirjoittaja Florian Geyer » 24 Maalis 2018 17:44

Heikki Klemetti: "Muinaissaksan havuca on meidän havukka."

Havucabrunno 800-luku (Habichtsborn),
Havuchurst v.1030,
Hauukohurst v.890 (Havichhorst),
habich 800-luku,

Klemetin mukaan muinaisruotsin haukr-, höök, on johtanut suomen Hööki-, Hyöki ja Höyki- nimiin, Havukat sopivat germaaniseen yhteyteen, sanoo Klemetti.
Avatar
Florian Geyer
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 407
Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32

Re: Imsun *wu > * u, esim. habuk, havukka vs. haukka

ViestiKirjoittaja Pystynen » 24 Maalis 2018 17:58

aikalainen kirjoitti:Voisivatko nämä "välikonsonanttiset" sanat liittyä liukkaaseen: livetä/livahtaa/livauttaa, lipua, lipsua

Jep, nämä ovat ilman muuta myös saman √lipe-vartalon johdoksia. Ainoa puuttuva lenkki on siis asu *livukas.
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia


Paluu Kielitiede

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 13 vierailijaa

cron