Sigfrid kirjoitti:Jaska, oletko sitä mieltä, että vanhimmat muinaisgermaanilainat omaksuttiin Suomeen nykyisen Venäjän alueella? Kysyn tätä siksi etten vieläkään ymmärrä miten ne olisivat tulleet saameen ja suomeen huolimatta protogermaanin tieteellisestä sijoituksesta Etelä-Skandinaaviaan ja siitä etelään. Haluan vain, että kerrot kielitieteen näkemyksen läntiste SU- ja germaanijuurien rinnakkaismigraatiosta Volgalta niin, että kieliyhteydet jatkuivat germaanien Skandinaaviaan.
Jaska vastaa luonnollisesti puolestaan ja tarkentaa. Ennen sitä - Siinä jo aiemmin mainitussa
Postimees-lehden artikkelissa sivuttiin asiaa näin:
"Põhja-Eestis kohtusid sisserändajad[eli ne länsiuralilaiset heimot, jotka etenivät samassa artikkelissa esitellyn teorian mukaan oletettua eteläisempää reittiä, ja jotka olivat matkallaan jo sitä ennen ehtineet sekoittua balttiheimojen kanssa ja lainata heiltä myös satoja sanoja -
oma lisäys] sinna ligi 1200 aastat eKr ilmunud varaste germaanlastega, kes rajasid Rebalast ja mujalt tuttavaid kivikirstkalmeid ja põllutüüpe, millesuguseid on teada ka mitmelt poolt Skandinaaviast.
Rannikul elanud germaanlastest tuli eesti (ja hiljem soome) keelde terve hulk ennekõike merenduse ja põllundusega seonduvaid varagermaani laene, nagu "põld", "juust", "kaer", "lammas", "leib", "laev", "puri", "hüljes", võib-olla koguni sõna "meri" ise. Tõenäoliselt kaks rahvagruppi aegamööda sulandusid ja nii sugenes hilisematesse läänemeresoomlastesse ka väike kogus germaani päritolu."
Mikko Heikkilän väitöskirja
Bidrag till Fennoskandiens språkliga förhistoria i tid och rum (2014) käsittelee tarkemmin germaanisten kielten, (itämeren)suomen ja saamen esimuotojen vaikutuksia,vaikutteita ja kronologioita myös Suomen alueen osalta.
Ladattavissa täältä:
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135714(Haluan ehdottomasti lisätä ja painottaa, että ketjun nimestä huolimatta, kommenttini ei ole eikä käsittele vihapuhetta!)
Lisäys 19.11.2018:Yllä lainattu kohta toimittaja Kaur Maranin kirjoittamasta lehtiartikkelista (Postimees 17.2.2018) vielä vapaasti suomennettuna. Artikkelissa haastatellut asiantuntijat, jotka esittelivät eri tieteenalojen yhteistyönä syntynyttä nykykäsitystä ja teoriaa, olivat geneetikot Kristiina Tambets, Richard Villems ja Mait Metspalu, arkeologi Valter Lang ja kielitieteilijä Karl Pajusalu.
"Pohjois-Virossa tulijat kohtasivat sinne lähemmäs 1200 vuotta eKr saapuneiden varhaisten germaanien kanssa, jotka käyttivät Rebalasta ja muualta tuttuja kivikirstuhautoja ja peltotyyppejä, jollaisia tunnetaan myös useilta puolilta Skandinaviaa.
Rannikolla eläneiltä germaaneilta tuli viron (ja myöhemmin suomen) kieleen koko joukko ennen kaikkea merenkulkuun ja peltoviljelyyn liittyviä varhaisgermaanisia lainasanoja kuten
pelto,
juusto,
kaura,
lammas,
leipä,
laiva,
purje,
hylje, ehkä jopa itse
meri-sana. Todennäköisesti nämä kaksi väestöryhmää sulautuivat ajan myötä keskenään, ja niin tuli myöhäisempiin itämerensuomalaisiin myös pieni osa germaaniperimää."