Sivu 5/5

1

ViestiLähetetty: 18 Marras 2018 10:13
Kirjoittaja jussipussi
Sigfrid kirjoitti:Jaska, oletko sitä mieltä, että vanhimmat muinaisgermaanilainat omaksuttiin Suomeen nykyisen Venäjän alueella? Kysyn tätä siksi etten vieläkään ymmärrä miten ne olisivat tulleet saameen ja suomeen huolimatta protogermaanin tieteellisestä sijoituksesta Etelä-Skandinaaviaan ja siitä etelään. Haluan vain, että kerrot kielitieteen näkemyksen läntiste SU- ja germaanijuurien rinnakkaismigraatiosta Volgalta niin, että kieliyhteydet jatkuivat germaanien Skandinaviaan.


Minä olen myös tuota pohtinut aika paljon. Joku "helpompi" selitys pitäisi löytyä. Nythän Lang kirjoitti jopa balteista täällä tuohon aikaan. Tämäkään ei kaikille kelpaa edes keskustelun aiheeksi. Mutta jos sittenkin se pitää paikkansa, niin mitä muuta voi vielä löytyä selittämään esim tämä germasniongelma?

Käsittääkseni vanhimmat "germaanilainat" on luokiteltavissa indoeurooppalaisiksi. Eli osa niistä ns germaanilainoista on jo aiemman kielimuodon peruja. Suomen nykyisellä alueella olisi sitten saatu lainoja kantagermaanista alkaen eli noin 500 ekr, ehkä vähän aiemminkin. Ainakin kantagermaani antaa tuohon ajoitukseen mahdollisuuden. Nämä suomen germaanit ovat tulleet "Suomeen" pronssikaudella ehkä juuri sieltä Etelä-Skandinaviasta.

Re: Vihapuhe!

ViestiLähetetty: 18 Marras 2018 12:21
Kirjoittaja Sigfrid
Sigfrid kirjoitti:
jussipussi kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:Jaska, oletko sitä mieltä, että vanhimmat muinaisgermaanilainat omaksuttiin Suomeen nykyisen Venäjän alueella? Kysyn tätä siksi etten vieläkään ymmärrä miten ne olisivat tulleet saameen ja suomeen huolimatta protogermaanin tieteellisestä sijoituksesta Etelä-Skandinaaviaan ja siitä etelään. Haluan vain, että kerrot kielitieteen näkemyksen läntiste SU- ja germaanijuurien rinnakkaismigraatiosta Volgalta niin, että kieliyhteydet jatkuivat germaanien Skandinaviaan.


Minä olen myös tuota pohtinut aika paljon. Joku "helpompi" selitys pitäisi löytyä. Nythän Lang kirjoitti jopa balteista täällä tuohon aikaan. Tämäkään ei kaikille kelpaa edes keskustelun aiheeksi. Mutta jos sittenkin se pitää paikkansa, niin mitä muuta voi vielä löytyä selittämään esim tämä germasniongelma?

Käsittääkseni vanhimmat "germaanilainat" on luokiteltavissa indoeurooppalaisiksi. Eli osa niistä ns germaanilainoista on jo aiemman kielimuodon peruja. Suomen nykyisellä alueella olisi sitten saatu lainoja kantagermaanista alkaen eli noin 500 ekr, ehkä vähän aiemminkin. Ainakin kantagermaani antaa tuohon ajoitukseen mahdollisuuden. Nämä suomen germaanit ovat tulleet "Suomeen" pronssikaudella ehkä juuri sieltä Etelä-Skandinaviasta.


Jaska voisi aloittaa tästä aiheesta oman ketjun ja avata sen kielitieteen näkymyksellä asiaan. Käydä asian läpi meille maallikoille. Tämä on oleellisia asioita suomalaisten muinaismigraatioiden ymmärtämiseksi.

Jos aloitat lukemalla tämän ketjun, minne nämä viestit siirsin. Täällä varmaankin vastataan jo moniin kysymyksiisi.

Re: Vihapuhe!

ViestiLähetetty: 18 Marras 2018 16:33
Kirjoittaja Johannes
Sigfrid kirjoitti:Jaska, oletko sitä mieltä, että vanhimmat muinaisgermaanilainat omaksuttiin Suomeen nykyisen Venäjän alueella? Kysyn tätä siksi etten vieläkään ymmärrä miten ne olisivat tulleet saameen ja suomeen huolimatta protogermaanin tieteellisestä sijoituksesta Etelä-Skandinaaviaan ja siitä etelään. Haluan vain, että kerrot kielitieteen näkemyksen läntiste SU- ja germaanijuurien rinnakkaismigraatiosta Volgalta niin, että kieliyhteydet jatkuivat germaanien Skandinaaviaan.

Jaska vastaa luonnollisesti puolestaan ja tarkentaa. Ennen sitä - Siinä jo aiemmin mainitussa Postimees-lehden artikkelissa sivuttiin asiaa näin:

"Põhja-Eestis kohtusid sisserändajad[eli ne länsiuralilaiset heimot, jotka etenivät samassa artikkelissa esitellyn teorian mukaan oletettua eteläisempää reittiä, ja jotka olivat matkallaan jo sitä ennen ehtineet sekoittua balttiheimojen kanssa ja lainata heiltä myös satoja sanoja - oma lisäys] sinna ligi 1200 aastat eKr ilmunud varaste germaanlastega, kes rajasid Rebalast ja mujalt tuttavaid kivikirstkalmeid ja põllutüüpe, millesuguseid on teada ka mitmelt poolt Skandinaaviast.

Rannikul elanud germaanlastest tuli eesti (ja hiljem soome) keelde terve hulk ennekõike merenduse ja põllundusega seonduvaid varagermaani laene, nagu "põld", "juust", "kaer", "lammas", "leib", "laev", "puri", "hüljes", võib-olla koguni sõna "meri" ise. Tõenäoliselt kaks rahvagruppi aegamööda sulandusid ja nii sugenes hilisematesse läänemeresoomlastesse ka väike kogus germaani päritolu."

Mikko Heikkilän väitöskirja Bidrag till Fennoskandiens språkliga förhistoria i tid och rum (2014) käsittelee tarkemmin germaanisten kielten, (itämeren)suomen ja saamen esimuotojen vaikutuksia,vaikutteita ja kronologioita myös Suomen alueen osalta.
Ladattavissa täältä: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/135714

(Haluan ehdottomasti lisätä ja painottaa, että ketjun nimestä huolimatta, kommenttini ei ole eikä käsittele vihapuhetta!)

Lisäys 19.11.2018:

Yllä lainattu kohta toimittaja Kaur Maranin kirjoittamasta lehtiartikkelista (Postimees 17.2.2018) vielä vapaasti suomennettuna. Artikkelissa haastatellut asiantuntijat, jotka esittelivät eri tieteenalojen yhteistyönä syntynyttä nykykäsitystä ja teoriaa, olivat geneetikot Kristiina Tambets, Richard Villems ja Mait Metspalu, arkeologi Valter Lang ja kielitieteilijä Karl Pajusalu.

"Pohjois-Virossa tulijat kohtasivat sinne lähemmäs 1200 vuotta eKr saapuneiden varhaisten germaanien kanssa, jotka käyttivät Rebalasta ja muualta tuttuja kivikirstuhautoja ja peltotyyppejä, jollaisia tunnetaan myös useilta puolilta Skandinaviaa.

Rannikolla eläneiltä germaaneilta tuli viron (ja myöhemmin suomen) kieleen koko joukko ennen kaikkea merenkulkuun ja peltoviljelyyn liittyviä varhaisgermaanisia lainasanoja kuten pelto, juusto, kaura, lammas, leipä, laiva, purje, hylje, ehkä jopa itse meri-sana. Todennäköisesti nämä kaksi väestöryhmää sulautuivat ajan myötä keskenään, ja niin tuli myöhäisempiin itämerensuomalaisiin myös pieni osa germaaniperimää."

Re: Varhaisten germaanikontaktien paikannus ja germaanin syn

ViestiLähetetty: 20 Marras 2018 15:45
Kirjoittaja Johannes
Foorumilla on jo erikseen ketju Johan Schalinin skandinaavisia lainasanoja käsittelevään väitöskirja-aiheeseen liittyen (http://muinainensuomi.foorumi.eu/viewtopic.php?f=21&t=2624&hilit=Schalin). Laitan tähän silti vielä oman linkin Schalinin 21.2.2018 Åbo Akademissa pitämän vierailuluennon Urnordiskans fonologi och fennisk lånordsevidens dioihin Academia-sivustolla. Diassa nro 19 hän nimittäin lainaa tämän ketjun edellisessä kommentissakin mainittujen Langin ja Pajusalun kuvaa koskien juuri kielikontaktien alueita varhaisen baltin, germaanin ja itämerensuomen (tai näiksi kehittyvien) kielten puhujien välillä. Kuvassa näkyvät myös ne oletetut pääkulkuväylät Volga-Kaman alueelta länteen ja varhaisten germaanien asuinalueet Viron ja Suomen rannikoilla. Germaanilainoja käsittelevä osio alkaa varsinaisesti diasta nro 14.

Linkki Johan Schalinin luentodioihin: http://www.academia.edu/36173389/Urnordiskans_fonologi_och_fennisk_l%C3%A5nordsevidens

Re: Varhaisten germaanikontaktien paikannus ja germaanin syn

ViestiLähetetty: 07 Joulu 2018 23:51
Kirjoittaja vallehe
En ole varma, kuuluko pohdintani tämän otsakkeen alle. Kuitenkin 70-luvulla Säkylän Huovirinteellä varusmiespalvelua suorittaessani, ihmettelin paikallisten varusmiestovereiden PDT_Armataz_01_21 (Säkylä, Eura) puhetapaa. Heidän käyttämänsä käänteinen lauserakenne toi mielen lähinnä Saksan kielen, esim: "En mä tänää viel sotkus käyny ole". Onko nähtävissä jokin yhteys alueella joskus eläneeseen germaanista kieltä puhuneeseen väestöön (paikannimet, arkeologia, I1 isälinjojen osuus>50%). Vai onko kyseessä tästä olettamuksesta täysin irrallinen murreominaisuus?

Re: Varhaisten germaanikontaktien paikannus ja germaanin syn

ViestiLähetetty: 08 Joulu 2018 02:10
Kirjoittaja Jaska
vallehe kirjoitti:En ole varma, kuuluko pohdintani tämän otsakkeen alle. Kuitenkin 70-luvulla Säkylän Huovirinteellä varusmiespalvelua suorittaessani, ihmettelin paikallisten varusmiestovereiden PDT_Armataz_01_21 (Säkylä, Eura) puhetapaa. Heidän käyttämänsä käänteinen lauserakenne toi mielen lähinnä Saksan kielen, esim: "En mä tänää viel sotkus käyny ole". Onko nähtävissä jokin yhteys alueella joskus eläneeseen germaanista kieltä puhuneeseen väestöön (paikannimet, arkeologia, I1 isälinjojen osuus>50%). Vai onko kyseessä tästä olettamuksesta täysin irrallinen murreominaisuus?

Kysymys on erittäin hyvä! Vastausta siihen ei minulla kyllä ole...
Pelkän sanajärjestyksen perusteella on vaikea vielä sanoa mitään varmaa germaanisesta vaikutuksesta: tarvittaisiin yksiselitteisempiä todisteita kielen muilta tasoilta.

Mahdollista se kyllä voisi olla, näin irrallisesti ajateltuna.

Re: Varhaisten germaanikontaktien paikannus ja germaanin syn

ViestiLähetetty: 08 Joulu 2018 13:31
Kirjoittaja pekkis
Eikös yleisemminkin Turkkuses ole samanlaisia piirteitä ?

Re: Varhaisten germaanikontaktien paikannus ja germaanin syn

ViestiLähetetty: 08 Joulu 2018 14:25
Kirjoittaja Johannes
Jaska kirjoitti:
vallehe kirjoitti:En ole varma, kuuluko pohdintani tämän otsakkeen alle. Kuitenkin 70-luvulla Säkylän Huovirinteellä varusmiespalvelua suorittaessani, ihmettelin paikallisten varusmiestovereiden PDT_Armataz_01_21 (Säkylä, Eura) puhetapaa. Heidän käyttämänsä käänteinen lauserakenne toi mielen lähinnä Saksan kielen, esim: "En mä tänää viel sotkus käyny ole". Onko nähtävissä jokin yhteys alueella joskus eläneeseen germaanista kieltä puhuneeseen väestöön (paikannimet, arkeologia, I1 isälinjojen osuus>50%). Vai onko kyseessä tästä olettamuksesta täysin irrallinen murreominaisuus?

Kysymys on erittäin hyvä! Vastausta siihen ei minulla kyllä ole...
Pelkän sanajärjestyksen perusteella on vaikea vielä sanoa mitään varmaa germaanisesta vaikutuksesta: tarvittaisiin yksiselitteisempiä todisteita kielen muilta tasoilta.

Mahdollista se kyllä voisi olla, näin irrallisesti ajateltuna.

Myös virossa on aika yleistä, että varsinkin teonsanan kieltomuoto on lauseen lopussa, jos lauseen alussa on jokin painotettu/tuttu asia. Esimerkki Orissaaren kunnan verkkosivuilta: "Nõustamisteenust valla territooriumil võimalik saada ei ole." (vrt. suom. 'kunnan alueella ei ole mahdollista saada neuvontapalvelua' / 'neuvontapalvelua ei ole mahdollista saada kunnnan alueella')

En tiedä, onko tällainen piirre kehittynyt kieleen tai sen murteisiin itsenäisesti vai onko se yleistynyt vasta yhteisen kirjakielen luomisen jälkeen, jolloin kirjakielen kautta saattoi tulla(?) saksalaisperäistä vaikutusta myös lauseopin tasolla.

Lisäys:
Mitähän mahdetaan tietää Pohjois-Viron rannikkoalueella puhutusta kielestä ja murteista ennen yhteisen kirjakielen luomista? Jos varhainen germaaniasutus jätti kieleen ensimmäisiä germaanisia lainasanoja juuri siellä, niin jäikö siellä myös lauserakenteisiin vastaavia jälkiä jo silloin ennen myöhempiä "linnasaksoja" ja heiltä saatuja vaikutteita (viitaten vallehen kysymykseen edellä)? Viron myöhempi yhteinen kirjakieli (+ siihen pohjaava puhuttu yleiskieli) perustuu muistaakseni suurelta osin juuri pohjoisviron keskimurteisiin.