aikalainen kirjoitti:Niin, tervetuloa taas takaisin foorumille!
Kiitos! Olen käynyt lueskelemassa kyllä silloin ja tällöin. Kommentoinnille liikenee tulevana syksynä paremmin aikaa.
aikalainen kirjoitti:Eli vipuvaikutusta löytyy imsun hajoamiseen. Tarkoittaako rantasuomen horjunta sitä, että liivillä ja imsu-ytimellä ei ehkä olisikaan ollut yhteistä välikantakieltä, vaan eronneet suoraan kantakielestä tahoilleen ... kuten etelävirokin?
Jep. Tai vähintäänkin näiden kolmen haaran hajoamiskuvio menee jo vanhemmaksi kuin mitä on yleensä ajateltu.
Jaska kirjoitti:Äännehistorian pohjalta sukupuita tuottavat tutkijat kyllä itse tietävät, että uusia todistuskappaleita tulee vielä ilmestymään ja että siinä vaiheessa kokonaisuus pitää arvioida aina uudelleen. Kukin esitys on perustelluin ja vahvin senhetkisen tietämyksen valossa. On mahdotonta ottaa huomioon seikkoja, joita ei vielä ole löydetty.
Monissa pikkutarkoissa esityksissä ikävä kyllä vaietaan kuoliaaksi kaikki esitetyn mallin kanssa ristiriitainen jo tunnettu todistusaineisto. Artikkeleissa ilmenevä metodi tuntuu usein olevan pikemmin, että omalle hypoteesille "etsitään todisteita", kuin että sitä oikeasti verrattaisiin muihin mahdollisuuksiin. (Esim. listataan XYZ kappaletta yhteissanastoa eikä vaivauduta lainkaan katsomaan, miten paljon yhteissanastoa jollakin
eri levikillä puolestaan löytyisi.)
(Metodologisesti huonoimpia näkemiäni esimerkkejä lienee Hontin todistelu kantaugrin puolesta, jossa kaivellaan esiin kaikenlaisia epäoleellisuuksia, jotka edustuvat esim. vain unkarissa ja mansissa, mutta eivät hantissa — ja päin vastoin siis osoittavat monien "yhteisugrilaisten" piirteiden voivan olla kielihaarojen sekundääriä lähentymistä.)
Vähempitasoisia "litteitä" sukupuita kannattaisi minusta pitää nollahypoteesina niin kauan kuin jokin hypoteesi ei ole aivan selvästi muita parempi.