Muinainen Suomi

Virolainen tietäväinen matkaopas esitteli ryhmälle, jossa itsekin olin, että viron kielen õ-äänne ei ole ollut kielessä alkujaan, vaan sen on määritellyt kieleen saksankielinen kielentutkija 1700-luvulla. Tutkija eli Eestissä ja on haudattu sinne. Äänne siis olisi varsin tuore ja siksi esim. Saarenmaalla ei koko äännettä edes tunneta.

Onko tarina muille tuttu? Muistelen oppaan antaneen tämän tutkijan nimenkin, mutten saa sitä enää mieleeni, jokin "Masik"?

Onko kieliin luotu paljonkin keskeisiä piirteitä kirjakielen rakentamisvaiheissa?

Sees2011 kirjoitti:Virolainen tietäväinen matkaopas esitteli ryhmälle, jossa itsekin olin, että viron kielen õ-äänne ei ole ollut kielessä alkujaan, vaan sen on määritellyt kieleen saksankielinen kielentutkija 1700-luvulla. Tutkija eli Eestissä ja on haudattu sinne. Äänne siis olisi varsin tuore ja siksi esim. Saarenmaalla ei koko äännettä edes tunneta.

Onko tarina muille tuttu? Muistelen oppaan antaneen tämän tutkijan nimenkin, mutten saa sitä enää mieleeni, jokin "Masik"?

Onko kieliin luotu paljonkin keskeisiä piirteitä kirjakielen rakentamisvaiheissa?

Siinä täytyy olla jokin väärinkäsitys: äänne on kielessä ikivanha, mutta ehkä kyse olikin kirjainmerkistä? Saksassa tai muissakaan ns. valtakielissä ei tuollaista äännettä ole, joten sen merkintä oli horjuvaa ennen kuin oma kirjainmerkki keksittiin.

Näyttää mahdolliselta, että õ eli "taka-e" on ollut jo kantasuomessa. Virossa, liivissä ja vatjassa se toimii etisen e:n vastinparina silloin kun suomi ja karjala tekevät eron toisen tavun vokaalilla:

selkä ~ selg : selja
terva ~ tõrv : tõrva

Äänne neuvotaan opettelemaan usein niin, että kieli on u:n asennossa ja huulet e:n asennossa; jos suu ei tottele, sanotaan u ja työnnetään samalla kynä hampaiden väliin. Suomalaiset usein korvaavat tämän äänteen ö:llä; se on myös Saarenmaan murteessa kehittynyt ö:ksi.

Kiitos oikaisusta - juttelin oppaan kanssa asiasta niin selkeästi, että ainakin hän oli ymmärtänyt koko äänteen tulleen tämän kielimiehen mukana - mutta ilmeisesti tuli vain merkintätapa.

Koska virolaiset oppaat (loistavia olivat) puhuivat monessa kohtaa mielestäni vähemmän tarkistettua tietoa, pidän erittäin tärkeänä, että meille kaikille olisi tarjolla ajantasaista tietoa ja vaikkapa portaali, jossa voisi esittää kysymyksiä ja oikoa tarinoiden taustoja, tai ainakin esittää vahvempia teorioita.

Tämä palsta toimii loistavasti minulle, mutta saisi toki kerätä enemmänkin kiinnostuneita, myös virolaisia ja muita lähialueiden asioista kiinnostuneita.

Sees2011 kirjoitti:Kiitos oikaisusta - juttelin oppaan kanssa asiasta niin selkeästi, että ainakin hän oli ymmärtänyt koko äänteen tulleen tämän kielimiehen mukana - mutta ilmeisesti tuli vain merkintätapa.

Koska virolaiset oppaat (loistavia olivat) puhuivat monessa kohtaa mielestäni vähemmän tarkistettua tietoa, pidän erittäin tärkeänä, että meille kaikille olisi tarjolla ajantasaista tietoa ja vaikkapa portaali, jossa voisi esittää kysymyksiä ja oikoa tarinoiden taustoja, tai ainakin esittää vahvempia teorioita.

Tämä palsta toimii loistavasti minulle, mutta saisi toki kerätä enemmänkin kiinnostuneita, myös virolaisia ja muita lähialueiden asioista kiinnostuneita.

Ehk ma võin avada alafoorumi ka Eesti keeles?
Võib olla et te soomlased saate aru kirjutatud Eesti keelest, ja eestlased saavad aru kirjutatud soome keelest?

Mutta oppaille ehkä opetetaan tarpeelliset tiedot jonkin virallisen tahon puolesta, en tiedä saavatko he lisätä paljonkaan tarinaa omin päin... No, riippuu varmaan kohteestakin. Presidentinlinnassa tuskin saa lisäillä omiaan, mutta jossain paikallisnähtävyydessä ehkä saakin.

Lisättäköön että õ voi usein myös palautua o:hon, esim. jõgi, lõhi, nõtke. Erityisen säännöllistä tämä näyttää olevan i:n, u:n ja v:n edellä; kõva, nõid, või, sõuda, jõulud

Saarenmaan õ:ttõmyys on kyllä aika jännä fakta. Pitäisiköhän alueen murre määritellä virolaistuneeksi varsinaissuomeksi?