Kauka
Lähetetty: 15 Helmi 2018 17:11
Jos kauka on germaaninen laina, niin kuin Aikio (2000) esittää, miksi se taipuu yleisissä paikallissijoissa uralilaisittain "kaukana, kaukaa, murt. kaukaata, kauaksi"? Olivatko yleiset paikallissijat käytössä vielä kantasuomessa sijamuotoina, eivätkä vain perittyinä johdoksina? Jos ymmärrän Ylikosken (2011) esitystä oikein, kantasuomessa oli jo eri paikallissijajärjestelmä, ja käsittääkseni useimmat uralilaisperäisetkin sanat muuttuivat noudattamaan uutta taivutusjärjestelmää. Tunnen vain joitakin uralilaisittain taipuvia sanoja, lähinnä seuraavat: luo 'lähi?', taka, kauka, koto ja ulko. Miksihän uralilaisen järjestelmän yleiset paikallissijat olisivat germaanisen kauka-lainan kohdalla olleet suositumpia kuin sisä- ja ulkopaikallissijat? Eikö tämä ainakin vihjaa yhteydestä uralilaisperäisiin vastineisiin sukulaiskielissä?
Aikio, A. 2000. Suomen kauka.
https://journal.fi/virittaja/article/view/40051
Ylikoski, J. 2011. A survey of the origins of directional case suffixes in European Uralic. http://cc.oulu.fi/~jylikosk/filer/origi ... ir_cxs.pdf
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Paikallissija
Aikio, A. 2000. Suomen kauka.
https://journal.fi/virittaja/article/view/40051
Ylikoski, J. 2011. A survey of the origins of directional case suffixes in European Uralic. http://cc.oulu.fi/~jylikosk/filer/origi ... ir_cxs.pdf
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Paikallissija