Muinainen Suomi

Jos kauka on germaaninen laina, niin kuin Aikio (2000) esittää, miksi se taipuu yleisissä paikallissijoissa uralilaisittain "kaukana, kaukaa, murt. kaukaata, kauaksi"? Olivatko yleiset paikallissijat käytössä vielä kantasuomessa sijamuotoina, eivätkä vain perittyinä johdoksina? Jos ymmärrän Ylikosken (2011) esitystä oikein, kantasuomessa oli jo eri paikallissijajärjestelmä, ja käsittääkseni useimmat uralilaisperäisetkin sanat muuttuivat noudattamaan uutta taivutusjärjestelmää. Tunnen vain joitakin uralilaisittain taipuvia sanoja, lähinnä seuraavat: luo 'lähi?', taka, kauka, koto ja ulko. Miksihän uralilaisen järjestelmän yleiset paikallissijat olisivat germaanisen kauka-lainan kohdalla olleet suositumpia kuin sisä- ja ulkopaikallissijat? Eikö tämä ainakin vihjaa yhteydestä uralilaisperäisiin vastineisiin sukulaiskielissä?

Aikio, A. 2000. Suomen kauka.
https://journal.fi/virittaja/article/view/40051
Ylikoski, J. 2011. A survey of the origins of directional case suffixes in European Uralic. http://cc.oulu.fi/~jylikosk/filer/origi ... ir_cxs.pdf
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Paikallissija

Pauli Ojanperä kirjoitti:Jos kauka on germaaninen laina, niin kuin Aikio (2000) esittää, miksi se taipuu yleisissä paikallissijoissa uralilaisittain "kaukana, kaukaa, murt. kaukaata, kauaksi"? Olivatko yleiset paikallissijat käytössä vielä kantasuomessa sijamuotoina, eivätkä vain perittyinä johdoksina? Jos ymmärrän Ylikosken (2011) esitystä oikein, kantasuomessa oli jo eri paikallissijajärjestelmä, ja käsittääkseni useimmat uralilaisperäisetkin sanat muuttuivat noudattamaan uutta taivutusjärjestelmää. Tunnen vain joitakin uralilaisittain taipuvia sanoja, lähinnä seuraavat: luo 'lähi?', taka, kauka, koto ja ulko. Miksihän uralilaisen järjestelmän yleiset paikallissijat olisivat germaanisen kauka-lainan kohdalla olleet suositumpia kuin sisä- ja ulkopaikallissijat? Eikö tämä ainakin vihjaa yhteydestä uralilaisperäisiin vastineisiin sukulaiskielissä?

Aikio, A. 2000. Suomen kauka.
https://journal.fi/virittaja/article/view/40051
Ylikoski, J. 2011. A survey of the origins of directional case suffixes in European Uralic. http://cc.oulu.fi/~jylikosk/filer/origi ... ir_cxs.pdf
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Paikallissija

Jaska varmaankin tietää. Olisiko käynyt ns. uralilaiset ?
Tällä tarkoitan sitä, että lainasanaa aletaan käyttämään paikallisesti tunnettujen taivutussääntöjen mukaan.
muoks. Vähän vastaavanlaisesti vois käydä enkun sanoille Aamerikan suomalaisten käsissä... https://fi.wikipedia.org/wiki/Finglish

Pauli Ojanperä kirjoitti:Jos kauka on germaaninen laina, niin kuin Aikio (2000) esittää, miksi se taipuu yleisissä paikallissijoissa uralilaisittain "kaukana, kaukaa, murt. kaukaata, kauaksi"? Olivatko yleiset paikallissijat käytössä vielä kantasuomessa sijamuotoina, eivätkä vain perittyinä johdoksina? Jos ymmärrän Ylikosken (2011) esitystä oikein, kantasuomessa oli jo eri paikallissijajärjestelmä, ja käsittääkseni useimmat uralilaisperäisetkin sanat muuttuivat noudattamaan uutta taivutusjärjestelmää. Tunnen vain joitakin uralilaisittain taipuvia sanoja, lähinnä seuraavat: luo 'lähi?', taka, kauka, koto ja ulko. Miksihän uralilaisen järjestelmän yleiset paikallissijat olisivat germaanisen kauka-lainan kohdalla olleet suositumpia kuin sisä- ja ulkopaikallissijat? Eikö tämä ainakin vihjaa yhteydestä uralilaisperäisiin vastineisiin sukulaiskielissä?

Aikio, A. 2000. Suomen kauka.
https://journal.fi/virittaja/article/view/40051
Ylikoski, J. 2011. A survey of the origins of directional case suffixes in European Uralic. http://cc.oulu.fi/~jylikosk/filer/origi ... ir_cxs.pdf
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Paikallissija

Erittäin hyvä havainto! Mahdollisuuksia on kaksi:

1. Ns. yleispaikallisijat olivat kielessä vielä produktiivisia eli yleisessä käytössä siihen aikaan kun sana tuli kieleen. Siis kuten kivettyneissä, vajaan sijataivutuksen adverbeissämme: ulko-na, ulko-a, ulo-s; taka-na, taka-a, taa' (< *taγak) / taakse. (Tulosijoissa kirjavuutta: S-latiivi, K-latiivi tai translatiivi. Vanha latiivi on sittemmin abstrahoitunut essiiviksi -na ja partitiivi -(t)a objektin merkitsijäksi.)
1a) Vanha omaperäinen sana
1b) Lainasana

2. Sana on lainattu suoraan adverbiksi ja siinä yhteydessä sopeutettu vastaavien omaperäisten sanojen taivutukseen. Tätä vaihtoehtoa tukee sanan merkitys sekä suomessa että jo germaanissa ('korkea' tms.). Kielenpuhuja tajuaa välittömästi, ettei sanaa voi mielekkäästi taivuttaa vaikkapa genetiivissä tai komitatiivissa merkityksestä johtuen. (Asu "kauan" ei liene alkuaan genetiivi vaan luultavimmin jonkinlainen N-latiivi.)

Periaatteessa mitään rakenteellista/fonotaktista estettä ei ole sille, etteikö sana *kawka voisi palautua jopa kantauraliin - siinä ei siis ole mitään sellaisia piirteitä, jotka olisivat tulleet mahdollisiksi vasta myöhemmin. Jos etäsukukielistä löytyy mahdollisia vastineita, sitten pitää verrata selityksiä ja arvioida, kumpi on uskottavin: lainaselitys vai omaperäinen yhteys.

Näköjään ainakaan Wiktionary ei seiso ihan suoraselkäisesti Aikion takana:
https://en.m.wiktionary.org/wiki/kaukana

Onko tuo nyt sitten vain mielipide vai onkohan sitä perusteltu jossain?

Jokin Algu olisi ihan kiva suomellekin...

Pauli Ojanperä kirjoitti:Näköjään ainakaan Wiktionary ei seiso ihan suoraselkäisesti Aikion takana:
https://en.m.wiktionary.org/wiki/kaukana

Onko tuo nyt sitten vain mielipide vai onkohan sitä perusteltu jossain?

Jokin Algu olisi ihan kiva suomellekin...

Nostraatikkojen sanakirjan perusteella kauka-sanan vastineet saamessa ja mordvassa ovat täysin epäsäännöllisiä eivätkä kriittisen äännehistorian valossa voi palautua sujuvasti samaan lähtömuotoon: saamen gávkas on selvästikin lainaa itämerensuomesta, vokaalimuutosten jälkeen omaksuttu.
http://www.bulgari-istoria-2010.com/Rec ... mology.pdf

Sen sijaan saamen guhkki/guhkes 'pitkä' voisi jotenkin vielä olla mordvan sanan kuvaka vastine jonkinlaisesta **kuu-vaka-tyyppisestä lähtömuodosta. Mutta sillä ei sitten olisi mitään tekemistä kauka-sanueen kanssa. Hantin sana mennee samaan saamen ja mordvan kanssa, mikäli kriittisen koulukunnan hyväksymä rekonstruktio saadaan kehiteltyä. (Luultavasti Ante Aikio olisi jo sen esittänyt, jos sellainen olisi uskottavasti saavutettavissa.)

Lainaselitys voittaa tässä 100-0, koska kauka tulisi täysin säännönmukaisesti varhaisesta germaanisesta *kauka-sanasta (> kantagerm. *hauha > high, hög jne.)

Pauli Ojanperä kirjoitti:Näköjään ainakaan Wiktionary ei seiso ihan suoraselkäisesti Aikion takana:
https://en.m.wiktionary.org/wiki/kaukana

Onko tuo nyt sitten vain mielipide vai onkohan sitä perusteltu jossain?

Jokin Algu olisi ihan kiva suomellekin...

*kawka- on se vanha 1800-1900-lukujen näkemys, jonka löytää edelleen oikein helposti kaikista Aikion artikkelia vanhemmista hakuteoiksista.

"Suomenkielinen Álgu" on itse asiassa tulossa tässä muutaman vuoden sisään, puikoissa tällä hetkellä tiimi Junttila, Holopainen, Kallio & allekirjoittanut.

Pystynen kirjoitti:"Suomenkielinen Álgu" on itse asiassa tulossa tässä muutaman vuoden sisään, puikoissa tällä hetkellä tiimi Junttila, Holopainen, Kallio & allekirjoittanut.

No johan nyt. Parhaat voimat ovat liikkeellä, joten lienee syytä odottaa ensiluokkaista julkaisua.

Kinaporin kalifi kirjoitti:

Pystynen kirjoitti:"Suomenkielinen Álgu" on itse asiassa tulossa tässä muutaman vuoden sisään, puikoissa tällä hetkellä tiimi Junttila, Holopainen, Kallio & allekirjoittanut.

No johan nyt. Parhaat voimat ovat liikkeellä, joten lienee syytä odottaa ensiluokkaista julkaisua.

Se tulee tarpeeseen kyllä. Siis itämerensuomen etymologinen tietokanta tms., jos joku ei tajunnut.

Lappeenrannassa (Lauritsala) on Kaukaan tehtaat. Siis perusmuoto Kaukas. Nykyisin UPM kymmenen omistuksessa. Onkohan tuolla "kaukas" sanalla yhteyttä tähän Kauka-sanaan?

Ilpo kirjoitti:Lappeenrannassa (Lauritsala) on Kaukaan tehtaat. Siis perusmuoto Kaukas. Nykyisin UPM kymmenen omistuksessa. Onkohan tuolla "kaukas" sanalla yhteyttä tähän Kauka-sanaan?

Nimen alkulähde on Hyvinkäällä, jossa on kylä nimeltään Kaukas. Jos paikalliseen koskeen sopii nimi pitkäkoski tai korkeakoski, niin ehkä sillä onkin yhteyttä tuohon sanaan.

aikalainen kirjoitti:Jos paikalliseen koskeen sopii nimi pitkäkoski tai korkeakoski, niin ehkä sillä onkin yhteyttä tuohon sanaan.

Ei ole tiedossa paikallisia koskia Lauritsalassa. Lähinnä on Vuoksi, joka kulkee Imatran seudulta.

Ilpo kirjoitti:

aikalainen kirjoitti:Jos paikalliseen koskeen sopii nimi pitkäkoski tai korkeakoski, niin ehkä sillä onkin yhteyttä tuohon sanaan.

Ei ole tiedossa paikallisia koskia Lauritsalassa. Lähinnä on Vuoksi, joka kulkee Imatran seudulta.

Etsit koskea väärältä paikkakunnalta. Lauritsalan tehtaan nimi juontuu saman nimisestä yrityksestä, joka on saanut nimensä Hyvinkäältä Keravanjoen varrelta. Wikipedia: "Kaukas on Hyvinkäällä sijaitseva kylä ja kaupunginosa ... Keravanjoki virtaa kylän läpi ... Lappeenrannan Kaukaan tehtaat ovat lähtöisin Kaukasista."