aikalainen kirjoitti:Esimerkiksi, jos vanha ruotsinkielinen asiakirja kertoo nimeksi Matts Ericson Laurila, niin jälkimmäinen ei ole sukunimi, kuten sen nykysuomalainen oman kokemusmaailmansa mukaisesti haluaisi tulkita, vaan talon tai torpan nimestä juonnettu lisänimi. Puhekielessä henkilön nimi lausuttiin Laurilan Matti - mutta ei Matti Laurila. Ideana oli siis "Laurilan talosta kotoisin oleva Matti".
Tässä Laurilan Matin tapauksessa Laurilan talon on perustanut aikoinaan joku Lauri. Jos talo myöhemmin myytiin vaikka jollekin tähän sukuun kuulumattomalle, otti tämä uusi omistajakin nimekseen Laurila, vaikkei olisi ollut edes Laurilan ensimmäisen isännän kutun kummi. Oikeastaan minä mietin sitä tilan tai talon perustajaa. Tuliko Haukan tilan nimi tilan ensimmäiseltä isännältä nimeltään Haukka vai eläimeltä nimeltään Haukka. Haukka voisi olla vaikka miehen ainoa nimi, tarkoitan ettei silloin ehkä ollut käytössä "etunimiä" (Vorname)" ja "jälkinimiä (Nachname)". Koska Lounais-Suomessa talot nimettiin yleisesti kuten tässä Laurilan tapauksessa, tilan perustajan mukaan, tässä tapauksessa Laurin mukaan, niin miksi koko tässä suuressa Laurila-Mattila (Matin mukaan)-Jaakola (Jaakon mukaan)-Heikkilä (Heikin mukaan)-Erkkilä (Erkin mukaan) -Penttilä (Pentin mukaan) jne. joukossa on poikkeuksena eläin (?) Haukka(la). Kokemäenjokilaaksossahan ja varsinkin Mouhijärven ja Ikaalisten suunnalla eläimiä esiintyy huomattava määrä tilojen nimissä (ei siis varsinaisissa sukunimissä, joita ei talollisilla eikä tilattomilla ollut edes olemassa). Eläinten nimet tilojen niminä loppuvat, kun mennään Kokemäenjoen rannasta eteläänpäin. Huittisissa vielä eläimiä löytyy, mutta Porista ja Huittisista etelään mentäessä tällaiset nimet loppuvat. Tilojen nimillä, jotka liittyvät eläimeen, en tarkoita yhdysnimiä kuten Joutsenlahti tai Karhuluhta, jotka kuvailevat maastoa tai ympäristöä yleensä, vaan tosiaan pelkkää elukannimeä tai korkeintaan eläin+la, joka viittaa perustajaan tai ainakin johonkin myöhempään omistajaan. Mietin siis sitä, olivatko eläinten nimien käyttäjät (siis tilan nimissä) eri heimoa (ei käytetä sitä suku-sanaa) kuin Lauri, Matti, Jaakko, Heikki, Erkki ja Pentti. Entä jos Haukka, Naakka, Kurki, Pyy, Teeri, Koppelo, Krapu ja muut vekkulit Kokemäenjoen tuomina olivat vaikka sitä I-haploa ja Lauri, Matti, Heikki, Jaakko, Erkki ja Pentti Etelä-Satakunnassa ja Kalannin seuduilla olivatkin niitä Niilon (N) poikia? No tämä loppu nyt on kyllä silkkaa spekulointia, mutta eikös tämä olekin sellainen keskustelupalsta Suomen muinaisuudesta.