Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 22 Kesä 2018 08:11



Vastaa viestiin  [ 82 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5  Seuraava
 Eläinaiheiset sukunimet 
Kirjoittaja Viesti
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6277
Viesti 
Joo, Reisjärvi kuului varmasti pohjoishämäläisille. Minun pitäisi muistaa ettei maa lopu sisämaahan päin mentäessä. Omassa rajoittuneessa näkemyksessäni ajattelen aina rannikkoa, Keski-Pohjanmaa on minulle alueen rannikko, Pohjois-Pohjanmaa sen alueen rannikko. Nämä Helsingin yliopiston tutkimukset sitten tökkivät, kun Pohjanmaahan pitäisi sisällyttää minulle nuoruudesta täysin vieraita alueita. Luultavasti en ole kuitenkaan ainoa näin asian mieltävä.

_________________
Der Teufel steckt im Details:

Väinämöinen - R1a
Lemminkäinen - I1
Joukahainen - N


08 Maalis 2013 11:12
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5100
Viesti 
E. Sofia kirjoitti:
...Näytiksi olevissa kuvissa on esimerkkejä koruista, jotka ovat mahdollisesti olleet suvun tai klaanin tunnuksia. Valitsin hevosaiheisia riipuksia. Hevonen oli yksi pyhistä eläimistä mm. mordvalaisilla. Ennenkuin sen lihaa voitiin nauttia, piti suorittaa aikamoiset seremoniat. (Kuvaus Julius Krohnin kirjassa 1894.) Kaksi koruista on Mikkelin läheltä: Tuukkalasta 1886 löydetty hevosriipus ja 1993 Moision kalmistosta löydetty kaksoishevonen. Permistä hevosriipus 6.-9. vuosisadalta. Hyvin samantapaisia on löydetty myös Räisälästä.

Tiedä vaikka Mikkelissä/ Savilahdessa aikoinaan asunut hirvikansa olisi kihlannut vaimoja mielellään juuri hevosklaaneista. :?

Olen aika varma siitä että po. zoomorfiset korut ovat olleet nimenomaan etninen tunnus ainakin heimotasolla. Poislukien liiviläisalueet, joissa niitä myös esiintyy, niiden levikki kattaa suunnilleen ns. pohjoisen N1c1 zZ1936-alueen ( isälinjat tyyppiä Ural, Savo ja Karjala jne. ) , Itä-Suomesta itään. Näitä koruja ei juuri esiinny Länsi-Suomessa, ei myöskään ilmeisesti vanhastaan po. isälinjastoja.


08 Maalis 2013 11:39
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
Avatar

Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33
Viestit: 258
Viesti 
Sigfrid kirjoitti:
Keski-Pohjanmaa oli myöhäiskeskiajalla ilmeisesti (=perustuen niihin harvoihin säilyneisiin aikalaisdokumentteihin) lounaisuomalaisten erämaita. Jako alueella oli tehty lounaissuomalaisten, alasatakuntalaisten ja hämäläisten kesken. Alueella oli todennäköisesti vähäistä paikallisasutusta, joka ehkä kävi kauppaa etelän kausiasukkaiden kanssa. Paikallisasitukseen viittaavat rautakautiset löydöt aina 12. Vuosisadalle asti. Rautakauden tarina pohjautuu kuitenkin harvoihin löytöihin, eikä anna varmaa kuvaa asutuksen luonteesta tai asukkaiden alkuperästä.

Korkeassa asemassa olleiden naisten asema on minulle epäselvä. Hautalöytöjen perusteella heitä oli. Ehkä asema perustui sukupuolten roolijakoon. Todennäköisesti naisilla oli vahva asema talon hoidossa ja rikkaan talon emäntä omasi valtaa koko kylässä, joskaan ei virallisissa kylä- tai klaanikokouksissa.
Kiitos tiedosta. En ole perehtynyt Keski-Pohjanmaan asutushistoriaan, joten tämä selventää asiaa.
Itse ajattelin tilannetta joskus pronssikaudella. Olen vain ihmetellyt, että siellä on niin paljon Y-haploa N1c1, joka on melko samaa tyyppiä kaakosta tulleiden kanssa. Pohjanmaalla on kerrottu olleen asutustyhjiö, joten arvelen, että varhaisin väestö olisi ollut kulttuurisestikin kalastaja-keräilijöitä, jotka ovat melko vapaasti liikkuneet erittäin harvaan asutussa maassa ja harrastaneet vain hyvin pienimuotoista viljelyä.

Naisille saattoi tosiaankin kertyä varallisuutta ja heillä oli varmastikin valtaa perheen parissa. Missä sitten sijaitsi naisen hallitsema Pohjola? En tiedä.

_________________
N1c1a1a & X2c1


08 Maalis 2013 15:00
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
Avatar

Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33
Viestit: 258
Viesti 
Myös muilla heimoilla kuin suomalais-ugrilaisilla kerrotaan olleen tunnuksina eläinhahmoja. Kaikkialta pohjolasta tunnetaan kalliomaalauksia ja -piirroksia, joissa näitä samoja kuvioita. Pohjoisten kansojen historiassaan (keskiajan lopulla eli 1500-luvun alussa) Olaus Magnus Gothus kirjoittaa ajasta, jolloin kristinusko oli saavuttamassa kaikki pohjolan asukkaat. Hän on kiinnittänyt huomiota kristinuskoa vanhempiin tapoihin Skandinaviassa:
Lainaa:
... vanhastaan vallitsevasta kunnioituksesta esi-isiä kohtaan. Nämähän ovat jättäneet sinne kallioihin merkkinsä...
>> vaan millaisia ne vaakunat ja kilvet olivat, joita vanhat gööttiläiset ja svealaiset kantoivat... voidaan nähdä tähän piirretyistä merkeistä. Niinpä muinoin oli gööteillä ja nytkin heidän maassaan asuvilla vaakunassaan kruunattu leijona...
Methodius kuitenkin väittää, että heillä oli lipussaan naaraskarhu.

Edelleen sitaattia Olaus Magnukselta, II,25-:
Lainaa:
>> näitä gootteja esi-isinään pitävät ja heistä polveutuvat kansat erotettiin toisistaan sotamerkkiensä vaihtelevuuden mukaan: kimbrit härästä, slaavit lohikäärmeestä, gepidit veneestä, alaanit, burgundit ja sveevit sotamerkissään olevasta kissasta, kuten Plutarkhos toteaa.>>

"Lappalaisten" Olaus kertoo palvoneen aurinkoa, kuuta ja punaista kangassuikaletta. Eräiden Pohjolan heimojen keskuudessa hän kertoo olleen tapana, että
Lainaa:
mikä tahansa elollinen olento ensiksi näkyy aamunkoitteessa taivaalla, maassa tai vedessä, sitä palvotaan sen päivän...

Tällainen tilapäinen palvonta ei voi liittyä pysyviin ja periytyviin nimiin eikä pysyviin tunnuksiin. Olaus Magnus korostaa, että pohjoisten heimojen välillä on todella suuria eroja.
Hänen matkansa ei ulottunut Karjalaan. Moskovalaisten hyökkäyksistä ja Viipurista hän toki oli kuullut.

_________________
N1c1a1a & X2c1


08 Maalis 2013 15:53
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6277
Viesti 
Kiistellyllä Etelä-Pohjanmaan asutustyhjiöllä viitataan lyhyeen ajanjaksoon viikinkiajalla. Vöyristä ja Laihialta on löydetty paljon arvokkaitakin löytöjä kansainvaellus- ja merovingiajoilta, mutta viikinkiajalta löydöt puuttuvat ja taas ilmestyvät toisen vuosituhannen alusta. On arveltu eteläpohjalaisen väestön siirtyneen etelämmäs Viikinkiajan kauppareittien aikana, ehkä Karjalaan, jossa on oma suomalaisperäinen I1-klaadinsa. Sitten toisen vuosituhannen alusta Etelä-Pohjanmaa asutettiin Hämeestä ja Satakunnasta.

ITäisiä N1c1-tyyppejä löytyy pitkin Pohjanlahden rannikkoa sekaisin lounaissuomalaisten N1c1-tyyppien kanssa. On syytä olla tarkkana tässä ettei "syyllisty" kotiinpäin vetoon; ehkä usea tulee arvioineeksi kaikki alueen N-miehet itäisiin ryhmiin kuuluviksi. Näin kuitenkaan ole, vaan esimerkiksi Kalajoella on molempia, plus tietenkin hämäläisiä ja satakuntalaisia I1-klaadeja.

_________________
Der Teufel steckt im Details:

Väinämöinen - R1a
Lemminkäinen - I1
Joukahainen - N


08 Maalis 2013 15:54
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6277
Viesti 
Eläinfiguureja ja -tunnuksia oli myös kaikilla germaaniheimoilla, ja ilmeisesti myös slaaviheimoilla. Hirviä, kotkia villisikoja ja myyttisiä hahmoja, kuten merihirviöitä ja lohikäärmeitä. Lähinnä meitä jotkin skandinaavit tunnettiin villisika-figuureistaan. Villisika kuitenkin hävisi skandinaaviasta sadoiksi vuosiksi. Kristinusko hävitti nämä tavat ja tilalle tulivat ristit, maariat, elämänpuut, pyhimykset ja kolminaisuuden symbolit, kuten irkkujen apilanlehdet.

_________________
Der Teufel steckt im Details:

Väinämöinen - R1a
Lemminkäinen - I1
Joukahainen - N


08 Maalis 2013 16:14
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1719
Viesti 
E. Sofia kirjoitti:
Lainaa:
Otetaan esimerkiksi vaikka jokin Keski-Pohjanmaan jokilaakso, jonka varrella on ollut maatalousasutusta jo 1000 vuotta sitten. Mikä seuraavista olisi todennäköisin ilmenemismuoto silloiselle klaanille.
- Olivatko jokilaakson kaikki asukkaat yhtä klaania?
- Vai oliko jokilaakso jaettu pienempiin ruutuihin niin että jokaisella klaanilla oli oma alueensa?
- Vai oliko eri klaanien väki aivan sikin sokin toistensa lomassa?

Todennäköisesti siellä Pohjanmaallakin on ollut useita klaaneja edustavia perheyhteisöjä. Liekö joku tullut lännestäkin.

Maataloutta harjoittavan suomalaisyhteisön piirissä perhekunta tarkoitti samaa kuin yhden maatilan suurperhe. Teoriasi mukaan siis yhden talon väki oli yhtä klaania. Toisen maatilan väki saattoi kai sitten olla toista klaania.

Jätit vielä auki sen kysymäni asian, että miten nämä eriklaaniset suurperheet eli maatilat olivat asettuneet toisiinsa nähden - esitin siihen kolme vaihtoehtoa. Ja rajaamani alue ei ollut koko Pohjanmaa (Porin läheltä Kemin lähelle) vaan selkeämmin yhtä asutusryvästä edustava Pohjanmaan jokilaakso, joka on kooltaan esimerkiksi myöhemmän Salon pitäjän murto-osa. Siihen jos vielä saisit vastattua, niin päästäisiin eteenpäin tämän ulkomailta nimeään myöten kopsitun klaanikäsitteen maastouttamisessa suomalaisiin havu- ja sekametsiin.

E. Sofia kirjoitti:
Hyvin, hyvin kauan sitten - reilusti enemmän kuin tuhat vuotta sitten - ne ovat pitäneet yhteiset uhrijuhlat, joissa on sovittu kiistanalaisista asioista, esimerkiksi mihin joen osaan on kukin saanut virittää kalanpyydyksiään.
Juhliin tarvittiin juhlajuomaa. Joku toi juomaksi kaskimaansa ohrasta valmistetun kaljan. Muutama muu suku toi uhrieläimiä.
Naisia ei tuollaisiin juhliin osallistunut. Heillä oli muuta tekemistä.

Onpas sinulla tarkat tiedot suomalaisten klaanien toiminnasta.


08 Maalis 2013 22:21
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
Avatar

Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33
Viestit: 258
Viesti 
Posti toi naistenpäivän iloksi tuotteen, missä on vastauksia Aikalaisen ihmettelyyn:
Genos 1/2013 Savo. Jens Nilssonin artikkeli "Sukututkijan Savo" kertoo:
Lainaa:
Savonlinnan päällikkö Klemetti Henrikinpoika selittää 1542 veroja näin:
Savonlinnan läänissä ei ole vuotuisia tai pysyviä viljapeltoja kuten Hämeessä tai muualla Suomessa, vaan useimmat viljelevät metsää ja hakkaavat kaskia, joita he voivat käyttää korkeintaan 6-8 vuotta.
Sitten heidän täytyy taas katsoa itselleen muita peltoja ja kylvömaita. Ja kun sellaiset kasket on otettu viljelykseen, lähetetään sinne katselmusmiehiä, joiden tulee valallisesti arvostella ja arvioida, kuinka monen veronahan arvoisia sellaiset kasket voivat olla.


Väki on ryhmitelty seutu- eli alue tai huutokylittäin. Usein ne kantavat myöhemmän maakirjakylän nimeä. Ne olivat kuitenkin alueeltaan laajempia ja rajoiltaan epämääräisempiä. Kylällä ei ollut paikallisidentiteettiä muokkaavaa merkitystä. Verotus oli oikeastaan henkilön työn verotusta eikä sen perusteena ollut maa-ala vaan "veronahka".

Uudistiloilla talonpojat järjestäytyivät kaskiyhtiöiksi. Yhtiön osakkaat eivät eläneet yhteistaloudessa - eivät yhteisellä tilallakaan - eivätkä välttämättä olleet sukulaisia. Ainakaan heillä ei ole samaa sukunimeä eikä sukulaisuutta voida todentaa mitenkään.
Lainaa:
<< Savolaissukujen tutkijalla on kuitenkin jotakin, mikä muualta puuttuu: Ikivanhat sukunimet. Niiden avulla väestön liikkeitä on mahdollista seurata, jopa tehdä sukujuontojakin. << Sukunimistö esiintyy varsin vakiintuneena 1500-luvulle tultaessa.

_________________
N1c1a1a & X2c1


09 Maalis 2013 03:12
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6277
Viesti 
Muinaissuomalainen paikallinen maanomistus ja viljely eivät perustuneet perhekuntiin, vaan kyläkuntiin. Sato jaettiin satokauden jälkeen kyläläisten kesken. Vasta ruotsalainen verotuskäytäntö toi nykyisenkaltaisen maanomistuksen ja talokohtaisen satomittauksen.

_________________
Der Teufel steckt im Details:

Väinämöinen - R1a
Lemminkäinen - I1
Joukahainen - N


09 Maalis 2013 11:45
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1719
Viesti 
Sigfrid kirjoitti:
Muinaissuomalainen paikallinen maanomistus ja viljely eivät perustuneet perhekuntiin, vaan kyläkuntiin. Sato jaettiin satokauden jälkeen kyläläisten kesken. Vasta ruotsalainen verotuskäytäntö toi nykyisenkaltaisen maanomistuksen ja talokohtaisen satomittauksen.

Ai, sinulla on tietoa Ruotsin valtaa edeltäneen ajan käytännöistä. Oletko löytänyt joitain tuohikirjoituksia? :)


09 Maalis 2013 13:13
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6277
Viesti 
aikalainen kirjoitti:
Sigfrid kirjoitti:
Muinaissuomalainen paikallinen maanomistus ja viljely eivät perustuneet perhekuntiin, vaan kyläkuntiin. Sato jaettiin satokauden jälkeen kyläläisten kesken. Vasta ruotsalainen verotuskäytäntö toi nykyisenkaltaisen maanomistuksen ja talokohtaisen satomittauksen.

Ai, sinulla on tietoa Ruotsin valtaa edeltäneen ajan käytännöistä. Oletko löytänyt joitain tuohikirjoituksia? :)


Yllättäen niistä kertovat historiankirjat, joita historioitsijat kirjoittavat :). Näin esimerkiksi maanomistustavoista on merkintöjä vanhoissa satakuntalaisissa ja hämäläisissä dokumenteissa, kuten oikeuden pöytäkirjoissa, joissa kuvataan omistuksiin liittyvistä perinneoikeuksista..

_________________
Der Teufel steckt im Details:

Väinämöinen - R1a
Lemminkäinen - I1
Joukahainen - N


09 Maalis 2013 15:09
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1719
Viesti 
E. Sofia kirjoitti:
Lainaa:
Savonlinnan päällikkö Klemetti Henrikinpoika selittää 1542 veroja näin:
Savonlinnan läänissä ei ole vuotuisia tai pysyviä viljapeltoja kuten Hämeessä tai muualla Suomessa, vaan useimmat viljelevät metsää ja hakkaavat kaskia, joita he voivat käyttää korkeintaan 6-8 vuotta. Sitten heidän täytyy taas katsoa itselleen muita peltoja ja kylvömaita. Ja kun sellaiset kasket on otettu viljelykseen, lähetetään sinne katselmusmiehiä, joiden tulee valallisesti arvostella ja arvioida, kuinka monen veronahan arvoisia sellaiset kasket voivat olla.


Mainiota, nyt on jo lähdetekstiä siltä ajalta, kun kaskeaminen levittäytyi kiivammillaan. Katsotaanpas, mitä siitä saa revittyä irti.

Pellot

Tuo pysyvien viljapeltojen puute, jota ryyditetaan lieventävällä sanalla "useimmat", on varmaankin yleistys. Näin siksi, että onhan Savossa ollut peltoviljelyä rautakaudelta saakka, ja kaskeamista voi harjoittaa myös sen vanhan peltotilan hallussa olleilla metsästysmailla ilman mitään syytä peltojen hylkäämiseen. Ei peltoja hylätty Hämeessäkään, vaikka huuhtakaskeamisen tietotaito levisi savolaisten tulokkaiden mukana sinnekin, vaan niistä tuli toisiaan täydentäviä menetelmiä. Lisäksi, sanotaanhan tuossa vielä erikseenkin, että "muita peltoja ja kylvömaita". Eli peltojakin siellä oli.

Kaski

6-8 vuotta ... nykyaikaisissa teksteissä väitetään, että kaskettu maa antoi viljasatoa vain 1-2 kertaa, jonka jälkeen sitä saatettiin käyttää karjan laiduntamiseen nk. ahona. Jossain on pientä ristiriitaa. Eräs mahdollinen selitys voisi olla, että ehkä verottaja arvioi aina kerrallaan 6-8 vuoden kiintiön kaadettaville kaskille ja laidunnettaville ahoille, jottei tarvinnut joka vuosi reissata paikalle.

Uudet maat

Linnapäällikön tekstissä ei kerrota, olivatko ne verottajan arvioimat uudet kasket saman maatilan rajojen sisässä vai toisella puolen maakuntaa. Kuten aiemmin olen perustellut, todennäköisimmin ovat olleet saman maatilan rajojen sisässä.


09 Maalis 2013 22:57
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1719
Viesti 
E. Sofia kirjoitti:
Posti toi naistenpäivän iloksi tuotteen, missä on vastauksia Aikalaisen ihmettelyyn:
Genos 1/2013 Savo. Jens Nilssonin artikkeli "Sukututkijan Savo" kertoo:

Vaikuttaa lukemisen arvoiselta artikkelilta. Kirjoittaja esittäytyy netissä sukututkijana ja koulutukseksi kerrotaan fil.yo, eli on ainakin aloitellut jonkin aineen opiskelua jossakin yliopistossa.

E. Sofia kirjoitti:
Väki on ryhmitelty seutu- eli alue tai huutokylittäin. Usein ne kantavat myöhemmän maakirjakylän nimeä. Ne olivat kuitenkin alueeltaan laajempia ja rajoiltaan epämääräisempiä. Kylällä ei ollut paikallisidentiteettiä muokkaavaa merkitystä.

Myös muualla Suomessa maakirjakylät olivat hajaisesti asutetuilla alueilla hyvin keinotekoisia ja näkyivät vain viranomaisten omissa papereissa. Aivan eri asia on ihmisten itse kokema kyläkuntakäsite, mikä taas näkyy parhaiten kartalla kylien nimien sijoittumisena.

E. Sofia kirjoitti:
Verotus oli oikeastaan henkilön työn verotusta eikä sen perusteena ollut maa-ala vaan "veronahka".

Ei kai. Eihän silloin ollut palkkakuittejakaan eikä ennakonpidätyksiä. Oikeastaan kaikki verotus oli pohjimmiltaan maan tuoton verotusta eri muunnelmin. Maa-alan verotus on perustunut arvioon siitä, paljonko sen oletetaan tuottavan, myös kaskimailla. Erämaitakin on huomioitu verotuksessa, koska ne tuottavat lihaa, kalaa ja turkiksia. Toki työtä on tarvittu maan tuoton saamiseksi hyödynnettyä, mutta työ sinänsä ei ole ollut verotuksen kohteena.

Veronahka muuten oli vain nimi maa-alan tuoton verotukselle. Lisätietoa tässä.

E. Sofia kirjoitti:
Uudistiloilla talonpojat järjestäytyivät kaskiyhtiöiksi. Yhtiön osakkaat eivät eläneet yhteistaloudessa - eivät yhteisellä tilallakaan - eivätkä välttämättä olleet sukulaisia.

Kun ei asuttu yhteistaloudessa eikä yhteisellä tilalla, niin kaskiyhtiön on täytynyt olla perhekuntien itsenäisesti pyörittämien kaskimaatilojen yhteenliittymä.

Arvaillaanpas: Tämä voisi liittyä siihen, että Ruotsissa maatilan veromääränä oli manttaali, mutta Savon perhekaskitilojen tuotto ei mahdollisesti yltänyt lähellekään sitä veronmaksukykyä. Niinpä läänin hallinto olisi voinut keksiä tälläisen yhteenliittymän, joka pääsee lähemmäs verottajan toivomaa suunnilleen manttaalin arvoista kiintiöveroa. Tämä olisi verottajallekin parempi vaihtoehto, kuin kieltää yksittäiset vähätuottoiset tilat liian pieninä, koska silloin verotuottokin jäisi kokonaan saamatta.


09 Maalis 2013 23:09
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 09 Helmi 2012 22:11
Viestit: 400
Paikkakunta: Kymenlaakso
Viesti 
[quote="E. Sofia"]
Kylällä ei ollut paikallisidentiteettiä muokkaavaa merkitystä.

Useissa erittäin ansiokkaissa antropologisissa ja mikrohistoriallisissa kylätutkimuksissa alkaen 1970-luvulta 2010-luvulle on viitattu juuri kyläyhteisön merkitykseen paikallisidentiteetin rakentajana. Voitko siis hiukan tarkentaa, mitä lauseella tarkkaan ottaen tarkoitat?


09 Maalis 2013 23:59
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
Avatar

Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33
Viestit: 258
Viesti 
wejoja kirjoitti:
E. Sofia kirjoitti:
Kylällä ei ollut paikallisidentiteettiä muokkaavaa merkitystä.

Useissa erittäin ansiokkaissa antropologisissa ja mikrohistoriallisissa kylätutkimuksissa alkaen 1970-luvulta 2010-luvulle on viitattu juuri kyläyhteisön merkitykseen paikallisidentiteetin rakentajana. Voitko siis hiukan tarkentaa, mitä lauseella tarkkaan ottaen tarkoitat?
Sanonta ei ollut omani, vaan käytin kirjoituksessa ollutta sanamuotoa. Suosittelen Genos-lehteä 1/2013. Siitä selviää.

Vasta sitten kun kruunu sai savolaiset asumaan paikoillaan, alkoi syntyä "meidän kylä". Muissa maakunnissa elettiin kylissä jo kauan aikaisemmin.

Naapuri
on lainasana muinaisruotsista (väittää Nykysuomen etymologinen sanakirja).

_________________
N1c1a1a & X2c1


10 Maalis 2013 02:20
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5100
Viesti 
aikalainen kirjoitti:
Arvaillaanpas: Tämä voisi liittyä siihen, että Ruotsissa maatilan veromääränä oli manttaali, mutta Savon perhekaskitilojen tuotto ei mahdollisesti yltänyt lähellekään sitä veronmaksukykyä. Niinpä läänin hallinto olisi voinut keksiä tälläisen yhteenliittymän, joka pääsee lähemmäs verottajan toivomaa suunnilleen manttaalin arvoista kiintiöveroa. Tämä olisi verottajallekin parempi vaihtoehto, kuin kieltää yksittäiset vähätuottoiset tilat liian pieninä, koska silloin verotuottokin jäisi kokonaan saamatta.

Arvaillaan lisää: kaskiraivion teko, poltto, karhiminen, aidan rakentaminen, sadon korjaus jne. vaati paljon työtä, eikä siis pelkästään ajan kuluessa vaan myös käsiä, samanaikaisesti. Pienemmät perhekunnat jne. liittyivät siksi yhteen ja toimivat yhtöinä, ihan ilman verottajan ohjaustakin. Kasken tuotto oli parhaillaan huomattavan hyvä verrattuna peltoviljelyyn.


10 Maalis 2013 11:42
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 09 Helmi 2012 22:11
Viestit: 400
Paikkakunta: Kymenlaakso
Viesti 
E. Sofia kirjoitti:
wejoja kirjoitti:
E. Sofia kirjoitti:
Kylällä ei ollut paikallisidentiteettiä muokkaavaa merkitystä.

Sanonta ei ollut omani, vaan käytin kirjoituksessa ollutta sanamuotoa. Suosittelen Genos-lehteä 1/2013. Siitä selviää.

Vasta sitten kun kruunu sai savolaiset asumaan paikoillaan, alkoi syntyä "meidän kylä". Muissa maakunnissa elettiin kylissä jo kauan aikaisemmin.


Ok, sorry, en ymmärtänyt, että lihavoidut ovat jonkun muun tekstiä. Genos olikin eilen ilmestynyt postilootaan, vaikuttaa pikaselauksen perusteella mielenkiintoiselta Savo-paketilta.

En itse uskaltaisi tehdä Klemetin veroselityksistä noin lennokkaita johtopäätöksiä, kovin on epämääräinen ja kuten Aikalainen toteaa, ristiriitainen lähde...


10 Maalis 2013 12:31
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1719
Viesti 
Kinaporin kalifi kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Arvaillaanpas: Tämä voisi liittyä siihen, että Ruotsissa maatilan veromääränä oli manttaali, mutta Savon perhekaskitilojen tuotto ei mahdollisesti yltänyt lähellekään sitä veronmaksukykyä. Niinpä läänin hallinto olisi voinut keksiä tälläisen yhteenliittymän, joka pääsee lähemmäs verottajan toivomaa suunnilleen manttaalin arvoista kiintiöveroa. Tämä olisi verottajallekin parempi vaihtoehto, kuin kieltää yksittäiset vähätuottoiset tilat liian pieninä, koska silloin verotuottokin jäisi kokonaan saamatta.

Arvaillaan lisää: kaskiraivion teko, poltto, karhiminen, aidan rakentaminen, sadon korjaus jne. vaati paljon työtä, eikä siis pelkästään ajan kuluessa vaan myös käsiä, samanaikaisesti. Pienemmät perhekunnat jne. liittyivät siksi yhteen ja toimivat yhtöinä, ihan ilman verottajan ohjaustakin. Kasken tuotto oli parhaillaan huomattavan hyvä verrattuna peltoviljelyyn.

Oma arvailuni lähti siltä pohjalta, mitä Sohvi oli kirjoittanut, eli että "Yhtiön osakkaat eivät eläneet yhteistaloudessa - eivät yhteisellä tilallakaan". Se olisi siis eräänlainen itsenäisten kaskitilojen liitto. Tämä Kalihvin esittämä malli taas olisi kolhoosi.

Todellisuus voi riippua tilanteesta. Normaali maataloutta harjoittava perhekunta oli usean sukupolven muodostama suurperhekunta (poikia, tyttäriä, serkkuja, setiä, tätejä, vaareja, mummoja, miniöitä), jollaisia vielä 1900-luvun puolella asui maatiloilla. Sellainen pystyy kai hoitamaan kaskensa itse. Toisaalta kotitilaltaan kaukaisiin erämaihin uudistilalliseksi muuttanut nuorehko ydinperhe voisi alkuvaiheessa kaivata kaskeamiseensa kolhoosin apua.

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Kasken tuotto oli parhaillaan huomattavan hyvä verrattuna peltoviljelyyn.

Niin, huomattava tuotto pinta-alaa kohti laskettuna, ja sekin vain ensimmäisenä vuonna.

Tuottoon vaikuttaa viljelmän pinta-alan suuruus. Pinta-ala taas ei tule ilmaiseksi, sillä vaikka maata sattuisi olemaan hallussa riittävästi, niin silti rajoitteena on raivaamisen vaatima suuri työmäärä. Kaskitilalla tällaista uutta raivausta pitää tehdä vuosittain. Ei siis ole itsestään selvää, antoiko kaskitila tehtyä työtuntia kohti suuremman vai pienemmän tuoton kuin viljavien maiden peltotila.

Kaskeamisen tuottoisuutta voi arvioida kaskeavan maatilan verojen suuruudesta, sillä verot olivat verrannollisia tuottoisuuteen. Se pitäisi vielä suhteuttaa tilan arvioituun väkimäärään tai edes perhekuntien määrään. Siitä voi päätellä, onko peltoviljelyyn soveltumattomien havumetsien kaskeaminen ollut kultakaivos vai rintamailta syrjäytyneiden ainoaksi vaihtoehdoksi jäänyt paskaduuni.


10 Maalis 2013 20:42
Profiili
Turiseva turkulainen
Turiseva turkulainen
Avatar

Liittynyt: 16 Heinä 2012 23:33
Viestit: 258
Viesti Re: Eläinaiheiset sukunimet
Palataanpa tämän ketjun alkuperäiseen kysymykseen, jonka Loue esitti:
Loue kirjoitti:
Itäsuomalaisissa sukunimissä eläinten nimeen perustuvat sukunimet ovat iso ryhmä. Niitä esiintyy Karjalassa ja Savossa, mutta yleisesti niitä pidetään alun perin karjalaisina. Eri puolilla maailmaa esiintyy ilmiötä, jossa tietty suku on käsitetty jonkun eläimen jälkeläiseksi. Niinpä voisi ajatella, että kyse on jostain suvun "toteemieläimen" tyyppisestä. <<
Kuinkahan vanhoja eläimeen perustuvat sukunimet mahtavat olla? Esiintyykö niitä muilla suomalais-ugrilaisilla kansoilla?

Tässä ketjussa on nyt menty asutushistoriaan. Lännen miehille tuntuu olevan aivan käsittämätön ajatus se, että jossain joskus joitakin ihmisiä on voinut yhdistää jokin ihan muu kuin kiinteä maaomaisuus.

Selkeärajainen kylä ja talo, naapurit ja järjestetty yhteiskunta onkin varmasti merkinnyt edistystä. Sellaista ei ole kuitenkaan aina ja kaikilla ollut. Yhteiskunta ja ihmisten yhteisöllinen identiteetti on voinut rakentua muullakin tavalla.

Ihmisiä voi liittää yhteen myös yhteinen kieli ja kulttuuri, jokin ikivanha uskomus, toteemieläin, siihen liittyvä tunnus ja periytyvä nimi.

_________________
N1c1a1a & X2c1


10 Maalis 2013 21:59
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7280
Viesti 
Klaanirakenteen sijoittaminen "moderniin" eli myöhäisrautakautiseen maanomistusperusteiseen agraariyhteiskuntaan pitäjä/kihlakuntajärjestelmineen (olipa pienempi yksikkö sitten kylä tai yksinäistila) näyttää hankalalta, eikä ilmeisesti kukaan keskustelijoista yritäkään sijoittaa sitä näin myöhäisiin aikoihin. Esihistoriallisena, tunnettua järjestelmää mahdollisesti edeltäneenä rakenteena klaanijärjestelmä jääkin hypoteettiseksi, joskin mahdolliseksi.

Totemismia tavataan sekä eräiltä saamelaisilta että siperianuralilaisilta, erityisesti karhutotemismia. Mansit ja hantit kuuluvat kahteen fratriaan (~ vastaa tässä klaania, vaikka onkin antropologisesti usein sen jonkinlainen yläkäsite), joista toinen polveutuu karhusta (paleosiperialaiset uus-uralilaiset) ja toinen ei (alkuperäiset uralilaiset: mos' ~ mansi ~ magyar).

Pelkkä naimasääntö ei vielä tee klaania: endo- ja eksogaamisia yksikköjä oli agraariyhteiskunnassakin. Rajanveto klaanin, fratrian ja heimon välillä on myös hankala, vaikka eläinkorut tulkittaisiinkin totemistisiksi vaikka voivat ne olla ihan vain "viileitä", muodikkaita koristeaiheitakin.

Tällaisten esihistorian hypoteesien todistaminen jää usein uskon asiaksi. Eläinaiheiset sukunimetkin voidaan tulkita monin tavoin, esim. maagisesti: nimeämällä lapsi eläimen mukaan uskottiin hänen saavan vastaavia ominaisuuksia. Monen sukunimen takana on etunimi, ja myös eläinaiheisten sukunimien takana voisi alkuaan olla eläinaiheinen etunimi; skandinaaveillakin on etuniminä Björn, Ulf, Orm jne.

Klaaniselitys on siis vain yksi mahdollisuus monista.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


11 Maalis 2013 05:00
Profiili WWW
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 82 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Muuta yksityisyysasetuksia