E. Sofia kirjoitti:Posti toi naistenpäivän iloksi tuotteen, missä on vastauksia Aikalaisen ihmettelyyn:
Genos 1/2013 Savo. Jens Nilssonin artikkeli "Sukututkijan Savo" kertoo:
Vaikuttaa lukemisen arvoiselta artikkelilta. Kirjoittaja esittäytyy netissä sukututkijana ja koulutukseksi kerrotaan fil.yo, eli on ainakin aloitellut jonkin aineen opiskelua jossakin yliopistossa.
E. Sofia kirjoitti:Väki on ryhmitelty seutu- eli alue tai huutokylittäin. Usein ne kantavat myöhemmän maakirjakylän nimeä. Ne olivat kuitenkin alueeltaan laajempia ja rajoiltaan epämääräisempiä. Kylällä ei ollut paikallisidentiteettiä muokkaavaa merkitystä.
Myös muualla Suomessa maakirjakylät olivat hajaisesti asutetuilla alueilla hyvin keinotekoisia ja näkyivät vain viranomaisten omissa papereissa. Aivan eri asia on ihmisten itse kokema kyläkuntakäsite, mikä taas näkyy parhaiten kartalla kylien nimien sijoittumisena.
E. Sofia kirjoitti: Verotus oli oikeastaan henkilön työn verotusta eikä sen perusteena ollut maa-ala vaan "veronahka".
Ei kai. Eihän silloin ollut palkkakuittejakaan eikä ennakonpidätyksiä. Oikeastaan kaikki verotus oli pohjimmiltaan maan tuoton verotusta eri muunnelmin. Maa-alan verotus on perustunut arvioon siitä, paljonko sen oletetaan tuottavan, myös kaskimailla. Erämaitakin on huomioitu verotuksessa, koska ne tuottavat lihaa, kalaa ja turkiksia. Toki työtä on tarvittu maan tuoton saamiseksi hyödynnettyä, mutta työ sinänsä ei ole ollut verotuksen kohteena.
Veronahka muuten oli vain nimi maa-alan tuoton verotukselle. Lisätietoa
tässä.
E. Sofia kirjoitti:Uudistiloilla talonpojat järjestäytyivät kaskiyhtiöiksi. Yhtiön osakkaat eivät eläneet yhteistaloudessa - eivät yhteisellä tilallakaan - eivätkä välttämättä olleet sukulaisia.
Kun ei asuttu yhteistaloudessa eikä yhteisellä tilalla, niin kaskiyhtiön on täytynyt olla perhekuntien itsenäisesti pyörittämien kaskimaatilojen yhteenliittymä.
Arvaillaanpas: Tämä voisi liittyä siihen, että Ruotsissa maatilan veromääränä oli manttaali, mutta Savon perhekaskitilojen tuotto ei mahdollisesti yltänyt lähellekään sitä veronmaksukykyä. Niinpä läänin hallinto olisi voinut keksiä tälläisen yhteenliittymän, joka pääsee lähemmäs verottajan toivomaa suunnilleen manttaalin arvoista kiintiöveroa. Tämä olisi verottajallekin parempi vaihtoehto, kuin kieltää yksittäiset vähätuottoiset tilat liian pieninä, koska silloin verotuottokin jäisi kokonaan saamatta.