Pystynen kirjoitti:jussipussi kirjoitti:Miten tämä esimerkkini poikkeaa siitä, että alkuimsu (varhaiskantasuomi taitaa olla oikea nimi) levisi joko suoraan Volgan sivujoilta Suomenlahdelle, tai sitten Väinäjokea pitkin? Tai vaikka jopa molempia?
Ilmeinen ero on, että tässä liikutaan sillä reitillä, jota pitkin päädyttiin myöhäiskantasuomeenkin. Mitään ylimääräistä Lappiin mennyttä parasaamelaista porukkaa sen sijaan ei tarvita siihen, että jonkin tason kantasaame, myöhäisempi tai varhaisempi, saadaan reititettyä Länsi-Suomeen.
Erinomainen pointti Pystyseltä: kyse ei ole turhista poikkeamista, toisin kuin varhaisen saamen viemisessä Lappiin.
jussipussi kirjoitti:Myös saame (alussa tuo sama kieli, joka Volgalta lähti) levisi Suomenlahdelle. Lähtöpaikka tiedetään siis molemmissa, sekin tiedetään molemmissa, että milloin suurin piirtein kielet ovat olleet Lounais-Suomessa. Sekin tiedetään, että mks levisi noin vuoden 0 jälkeen Lappiin.
Nyt jos tuon esimerkkinä vaihtoehdon, että jo ennen mks:a on voinut saame levitä ainakin Etelä-Lappiin saakka, koska sellainen arkeologinen ilmiö on havaittavissa ennen mks:n leviämistä.
En väitä, että näin on. Se vain on mahdollista. Todisteet puuttuvat, mutta arkeologinen aalto on.
Kyllä vain, arkeologisia vaikutusaaltoja on paljon, ja ne ovat jopa keskenään "ristiriidassa". Siis silloin, jos yritetään liittää kieli mukaan kuvaan. Tämä johtuu siitä, että jokaiselle alueelle on tullut arkeologisia vaikutteita monelta suunnalta monena ajanhetkenä. Silti tietty kieli on levinnyt niille vain kerran. Irrallisesti ei ole mitään muuta keinoa kuin arpominen, kun halutaan "lukea" kieli arkeologisesta aineistosta: saamen leviäminen pohjoiseen voitaisiin yhdistää (ja on yhdistettykin) tyypillisen kampakeramiikan leviämiseen, tekstiilikeramiikan leviämiseen, keramiikattomuuden leviämiseen jne.
Lang hahmottelee saamen leviämistä lounaiseen Suomeen jo luoteisreitin tekstiilikeramiikan mukana ennen vuotta 1000 eKr. Epäilemättä voitaisiin löytää arkeologisesti havaittava vaikutus, joka leviää alueelta pohjoiseen ennen "vuotta 0" (vaikkei tätä vuotta ole olemassakaan, loogisuudellaan se houkuttaa: siksi nimitän hetkeä vuoden -1 ja +1 välissä vuodeksi 0).
Nämä arkeologiset mallinnukset ovat kuitenkin aina pelkkiä "Schrödingerin kissoja": on mahdollista, että saame levisi lounaiseen Suomeen jo niin varhain kuin Lang sanoo, mutta on mahdollista että vasta myöhemmin. Tämä epävarmuus pitää muistaa jatkopohdinnoissa, jotka ovat sitten jo Schrödingerin kissoja toiseen potenssiin: on mahdollista, että jos saame olisi levinnyt lounaiseen Suomeen niin varhain, niin se olisi ehtinyt levitä laajemmallekin jo varhain, mutta on mahdollista, että se olisi levinnyt laajemmalle vasta myöhäiskantasaamen jälkeen.
Nämä Schrödingerin kissankielet sinällään ovat tasa-arvoisen arvottomia: pelkkiä mahdollisuuksia vailla merkittäviä todennäköisyyksiä - mitä enemmän kuvitteellisia vaihtoehtoja keksitään (ja vain mielikuvitus on niissä rajana), sitä pienemmäksi käy yksittäisen vaihtoehdon todellisuuden todennäköisyys.
Juuri siksi kaikki päätelmät tulee juurruttaa todisteisiin. Ja tämänhetkiset todisteet sanovat, että saame levisi pohjoiseen vasta ajanlaskun alun jälkeen ja myöhäiskantasaamen vaiheen jälkeen. Nämä todisteet huomioiden suurin osa Schrödingerin kissankielistä putoaa kokonaan pois pelistä. Toki ne ovat teoreettisina mahdollisuuksina olemassa, mutta mitä järkeä olisi olettaa sellaista turhaa ja epätaloudellista leviämistä, josta ei ole mitään todisteita ja jonka myöhempi leviäminen olisi tasoittanut pois? Kuten edellä sanoin, tällainen on hedelmättömyydessään suoraan verrattavissa jumalten olemassaolosta jankuttamiseen.
jussipussi kirjoitti:Se on tosiasia, näillä tiedoin että mks levisi Lappiin vasta ajanlaskun alun jälkeen, mutta mitä tapahtui sitä ennen? Jotenkin mks:a aiempi kielen muoto (keskikantasaame) päätyi Lounais-Suomeen, sekin on lähes selvää, mutta entäpä varhaiskantasaame (vks) , pitääkö sekin olettaa suoraan Lounais-Suomeen? Minusta ei. Tai jos pitää, niin millä perusteella?
Ei pidä olettaa, mutta voidaan olettaa. Nämä varhaisempien kielentasojen Schrödingerin kissankielet ovat yhtä mahdollisia, kun kerran mitään selviä kielellisiä todisteita ei ole olemassa. Kuten aiemmissa viesteissäni selitin, niiltä osin kuin ei ole todisteita, ei voida arvioida eri mallien uskottavuutta, koska ne nojaavat erilaisiin perusteluihin: yksi nojaa Occamin partaveitseen eli taloudellisuusperiaatteeseen, toinen nojaa arkeologiseen kehykseen. Nämä eivät voi kumota toisiaan - vain kielelliset todisteet voivat kumota ne. Niitä odotellessa emme voi kuin roikottaa eri mahdollisuuksia mukana.