Kinaporin kalifi kirjoitti:Jaska kirjoitti:*järi ei edusta kumpaakaan linjaa, ei saamea eikä merjaa. En tiedä, onko mitään syytä oikeasti rekonstruoida mitään *järi-asua, jos sellaista ei mistään itsenäisenä tavata. Pelkkä -Ar-aines on heikko johtolanka siihen, vaikka järvien nimiin keskittyisikin. Sehän voisi alkuaankin olla vain jokin paikallinen johdinaines, ties vaikka tuntemattomasta kielestä.
Inarissakin on Paadarjärvi, eikä se selity saamen pohjalta. Jos nimen alkuelementtiäkään ei tunneta, olisi rohkeaa olettaa -Ar-elementin liittyvän järvi-sanaan. Tosin sehän voi myös alkuaan olla paleoeuroopoista, ja jossain muinaiskielessä olisi voinut tapahtua tuollainen kuluminen. Mutta se on täysin hypoteettista.
Samoin jos Kalar-elementti liittyy kala-sanaan, se ei voi tulla saamelais-merjalaisista kielistä vaan jostain muusta: ims., länsitshuudi tms.
Kyllä kai -(V)r-elementin silti voisi uhkarohkeasti olettaa liittyvän järvi-sanaan, vrt. esim. Etymologiaa maallikoille-ketjusta:
Jaska kirjoitti:Kantasaamen sana *jāvrē ’järvi’ palautuu säännöllisesti vanhempaan asuun *jäkra (itämerensuomen järvi on epäsäännöllisesti kehittynyt). Merjalaiskielissä – joihin Suomessa asti puhuttu Pauli Rahkosen nimeämä x-kieli kuuluu – sama sana edustuu venäjän kieleen lainatuissa merjalaisalueen järvennimissä asussa jahr (яхр). Venäjän ja-sekvenssi voi edustaa useampaakin mahdollista merjan äänneyhtymää: ja, ä, jä. Suomen alueen x-kielessä sama sana on siis ollut joko **jahr tai **jähr, tai vielä vanhakantaisempi **jakr tai **jäkr.
En kyllä hahmota, miten asut **jahr tai **jäkr tekisivät -Ar-elementin periytymisen järvi-sanueesta yhtään todennäköisemmäksi... Vai mikä tämän lainauksen pointti oli?
Kinaporin kalifi kirjoitti:Jos lisäksi saman ketjun jakara-spekulaation pohjalta oletetaan esim. että kyseeessä on < *jäk(V)r(V), esim. jäkeri, jäkärä "järvi", voidaan kulumisen pohjalta kai saada helpostikin Syvärin Indärjärv, vrt. Lapin Indiager, -tyylisiä nimiä, siis tyyliin < ?*Ind(V)jäkeri.
Indiager noista vielä näyttää hyvältä, mutta Indär-elementti vaatisi jo paljon kulumista. Sitä oletusta vahvistaisi, jos löytyisi nimielementtejä kulumisen eri vaiheista, eikä niin että olisi hyvin säilyneitä ja sitten vain oletetusti todella huonosti säilyneitä versioita.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Mutta, koska näin (ehkä) on, miksi ei a > o, tarkoittivat kal- ja pad- sitten mitä tahansa? Onko syy se, että tuo osa nimestä tunnistettiin substraatiksi tässä jäkeri-kielessä? Vai, olisiko alussakin jotain käl-, päd-tyylistä?
Äänteenmuutokset koskevat kielenkäyttäjien kaikkia sanoja ja nimiä alkuperään katsomatta, eli se, ettei muutosta ole tapahtunut, tarkoittaa yksiselitteisesti sitä, etteivät nuo elementit voi periytyä vanhastaan siitä kielestä - tässä siis saamesta tai merjalaiskielistä, joissa on tapahtunut muutos *a > *oo.
Yksi vaihtoehto on etsiä alkuperää muista kielistä tai sitten, kuten oivalsitkin, muista äänteistä. Heti tulee mieleen sana *käla- 'kahlata', joka on myöhäiskantasaamessa *kaalee-. Selityksen uskottavuutta lisäisi, jos sanalla olisi nimetty muuallakin järviä ja jos kyseinen järvi olisi hyvin matala.
Sitten saamessa on sana *paatërë- 'paeta', jonka Aikio palauttaa vanhempaan asuun *pätäri ja joka olisi arjalainen lainasana. Tämä selitys selittäisi myös sen -Ar-elementin suoraan, ilman oletuksia järvi-sanan kulumisesta. (Miksiköhän tätä sanaa ei ole Suomalaisessa paikannimikirjassa tarjottu Inarin Paadar-nimyeeseen...?)
Suomenkin paikannimistöstä löytyy Lapista saamen peruina Kaalamokoskia jne.; itse järvien nimenä ei löydy Kaal* eikä Kahl*. Suomesta löytyy Pako-ojia, Pakojokia ja jopa Pakojärviä, eli toinenkin nimimotiivi on ollut käytössä.
Tämä tutkintalinja on siis aika lupaava! Kinaporin kalifi kirjoitti:Turun Maarian Jäkärlä on tähän liittyen aika kiintoisa, milloinkahan nimi on ensi kerran kirjattu ylös? Paikkahan sijaitsee Vähäjoen suvannon rannalla, joka on kuin pieni järvi. Taipalsaaren Jakaraluoto on muuten ilmeisesti myös kirjattu muistiin 1963 toisintonimellä Jäkäräluoto. Vieressä on Jakarasaari, ympärilä Jakaraselkä.
Se olisikin mielenkiintoista, voisiko Jäkärlä olla motiiviltaan "järvelä"... Pidetään vaihtoehto mielessä, jos palapeli alkaa kasaantua.