Vastaan tänne niin löytyy aiheenmukaisesta ketjusta.
Pystynen kirjoitti:Jos tähän tosin mennään, niin kuinka monta edes alustavasti uskottavaa muuta kandidaattia kontaktialueeksi oikein on? Yksi heitetty vaihtoehto on tämä ns. kaakonkulma. Pari muuta olisivat siihen väliin jäävät Kymenlaakso ja Kanta-Häme. Varsinais-Suomi tuskin tulee kyseeseen (paikannimistö puuttuu); mikään seutu Suomenlahden eteläpuolella tuskin tulee kyseeseen (samoin, ja on jo "varattuna" kantaimsuille); sisä-Savo, Laatokan Karjala tms. tuskin tulee kyseeseen (liian kaukana mahdollisista germaanien liikehdinnöistä); edes Uusimaa ei vaikuta hyvältä (ei antiikin aikoina kovin tiheään asuttu tai liikennöity). Noin kolmella todisteettomalla kilpailevalla alueella ei kovin vahvoja virhemahdollisuuksia saada aikaan. Isommalla määrällä vaihtoehtoja ymmärtäisin yskän, mutta niitä oikeasti ei ole kuin kourallinen.
Eli tilanne on:
1. Yksi alue, jolta on paikannimitodisteita.
2. Muutama alue, joita vastaan ei ole todisteita.
3. Monta aluetta, joita vastaan on todisteita.
Todennäköisyys on edelleen tuon todisteellisen alueen puolella. Et voi laskea kaavamaisesti 1 : 4, koska ei ole perusteita nostaa todisteettomia alueita todisteellisen veroisiksi. Millä perusteella voisit edes väittää, että kolme todisteetonta aluetta olisivat yhteensä yhtä todennäköisiä kuin yksi todisteellinen alue? Et niin millään.
Pystynen kirjoitti:Eri kysymys toisaalta on, mistä puhutaan, kun puhutaan "kantasaamesta" ja sen alkukodista. Perinteinen määritelmähän on, että kantakieli on viimeinen yhteinen edeltäjä, eli kielimuoto juuri ennen esimurteiden eroamista. Mutta tuskin voi väittää, että kantalänsisaamelainen murre syntyi Porissa, kantaitäsaamelainen murre taas Huittisissa. Yhtenäistä kantasaamea voisi oikeastaan venyttää jopa myöhäisemmäksikin, esim. Etelä-Pohjanmaalle (jos oletetaan pihtiliike molemmin puolin ympäri Perämerta), Ruotsin Lappiin (jos oletetaan yksi ainoa alkuperäinen leviämisaalto Merenkurkun yli) tai Oulun tienoille (jos oletetaan yksi ainoa alkuperäinen leviämisaalto Suomen puolella, valtaväylinä varmaankin Tornionjoki, Kemijoki ja Oulujoki → Vienanmeri).
Jako länsi- ja itäsaameen on epätarkka eikä ota huomioon kadonneita ja vähän tutkittuja kieliä. Kantamurteita näyttää äännehistoriallisessa tarkastelussa olleen enemmän.
Emme varmaankaan saa koskaan selville kantamurteiden tarkkaa syntypaikkaa; voimme vain kartoittaa niiden leviämisreittiä paikannimistön perusteella.
Edelleen käyttäisin nimitystä "arkaainen saame" sellaisesta kielimuodosta, joka ei enää edustanut varsinaista kantasaamea, ts. jota puhuttiin aikana, jolloin kantasaame oli jo murteutunut. Siten säilyy nimitysten logiikka eikä kantasaameus hämärry.
Pystynen kirjoitti:Vaihtoehto B olisi olettaa jokin vielä vanhempi viuhkamainen leviäminen, jossa esim. Satakuntaan ja sieltä eteenpäin menikin ainoastaan kantalänsisaame, ja kantaitäsaame yms. taas jäi pyörimään sisämaahan ja levisi siellä pikku hiljaa kohti Lappia, omaksuen läntisiä vaikutteita ainoastaan epäsuorasti. Mutta koko perinteinen "itäsaamen" ja "länsisaamen" ero vaikuttaa sen verran ohuelta, että en katsoisi tätä hyväksi ideaksi.
Mikäs sen viuhkan pointti olisi?
Pystynen kirjoitti:Tietysti sisämaassakin on ollut jotain saamelaislinjan kielimuotoja, mutta ei niiden tarvitse olla ollut nykyisten saamelaiskielten esivanhempia. Näidenkin esivanhempi "kantaparasaame" puolestaan on varmasti ollut jossain kaakompana, mutta sinnehän ei ole tarpeen reitittää sellaisia lainasanoja, jotka on todettu vain nykyisistä saamelaiskielistä ja/tai läntisemmistä osista saamelaisperäistä substraattipaikannimistöä.
Aivan.
Pystynen kirjoitti:Tulee muuten mieleen, että "rannikkosaame", mitä reittiä sitten menikään, ehkä osittain jopa syrjäytti aikaisempia "sisämaansaamen" murteita. Tälläisistä lähisukuisista substraateista voisi hyvin tarttua itäisempiin nykysaamelaiskieliin mukaan muutamia vanhemman näköisiä piirteitä. Ainakin yllä heittämäni eräs leviämisreitti Oulujokea ylös ja sieltä Vienanmerelle olisi aika luultavasti törmännyt parasaamelaisiin murteisiin?
Hyvin mahdollista. Mutta mistä sellaiset piirteet tunnistaisi? Pitäisi olla jokin kantasaamelle rinnakkainen kehityslinja; sellaisista on kyllä jälkiä etelämpänä Pohjois-Venäjällä.