aikalainen kirjoitti:Siis päätelmäni lopputulos on, kuten edellä yhteenvedossani jankutin, että kantasaamen kypsymäpaikka ei ole Kokemäenjoen alajuoksulla. Se taas ei perustu siihen, että siellä ei ole keskikantasaamelaisia paikannimiä, vaan päätelmä menee toista kautta. (Mihin se perustuu, se on vielä toistaiseksi hajallaan ketjussa.)
Päätelmäsi edellyttää loogista loikkaa tyhjän päälle: mitään aukottomia perusteluja et tässä ketjussa ole esittänyt. Se, ettet kokoa missään viestissäsi yhteen päätelmäsi perusteluja, osoittaa tämän myös. Tiedät siis itsekin sisimmässäsi, ettei päätelmääsi johtava polku ole loogisesti aukoton eikä ainoa tulkintamahdollisuus. Jostain syystä kuitenkin esität niin kuin tilanne olisi sellainen.
aikalainen kirjoitti:Jaska kirjoitti:Ainoa keino arvioida myöhäiskantasaamen syntyalue on siksi kokonaiskuva:
1. Missä tiedetään paikannimistön perusteella olleen germaaneja ja saamelaisia?
- Vastaus: Lounais-Suomessa.
2. Mihin aikatasoon germaanien ja saamelaisten kontaktit ajoittuvat lainasanatutkimuksen perusteella?
- Vastaus: aikaan ennen ja jälkeen myöhäiskantasaamelaisten muutosten.
3. Missä siis myöhäiskantasaame todennäköisimmin syntyi?
- Vastaus: Lounais-Suomessa.
Olisi helpompaa puhua yhdestä muinaisselityksestä kerrallaan. Meillähän on keskustelussa kaksi eri selitystä ja vähän eri asiasta. Oma muinaisselitykseni pohtii, että onko saamelais-germaaninen kontaktipaikka ja saamen kypsymispaikka Kokemäenjoen alajuoksulla. Sinun muinaisselityksesi taas pohtii, että missä se kypsymispaikka voisi olla. Keskustelu edellisestä on nyt pahasti raiteillaan, joten kohta on ja voi jo ollakin kaksi eri keskustelua raiteiltaan. No olkoon, otan riskin ja hajautan fokusta sen verran, että kerron lyhyesti kantani muinaisselitykseesi. Pidetään nämä eri säikeet eri viesteissä, ettei mene sekaisin, kummasta milloinkin puhutaan.
Korjaus kohtaan 1: Nimistön perusteella siellä on merkkejä germaanikielestä ja
myöhäiskantasaamesta! Sen sijaan keskikantasaamesta siellä ei ole jälkiä. Siksi keskikantasaamen puhujien läsnäolon olettaminen sinne on
puhdasta arvausta.
Eihän se ole puhdasta arvausta. Etkö ole lukenut vastauksiani?
Se perustuu siihen, että myös keskikantasaamen puhujien ja luoteisgermaanien välillä oli kontakteja, aivan kuten oli myöhäiskantasaamen puhujien ja luoteisgermaanien välillä.
Kaikkein uskottavin vaihtoehto on, että kontaktit tapahtuivat yhdellä ja samalla alueella ennen ja jälkeen myöhäiskantasaameen johtaneiden muutosten. Tästä et pääse yli etkä ympäri. On paljon kauempaa haettua olettaa jokin mutkikkaampi vaihtoehto.
aikalainen kirjoitti:Samoin puhdasta arvausta on se, että germaaneja ei olisi ollut muualla, kuin siellä missä on sattunut säilymään nimistöä nykypäivään. Nimistökin olisi saatettu jyrätä kahdesti, ensin germaanista saameen ja sitten saamesta suomeen. Muinaisselityksesi lepää siis kahden arvauksen varassa !!!
Ei kukaan tee tuollaista arvausta, vaan tässä sorrut taas väsäämään olkinuken. Tietenkin germaaneja on teoriassa voinut olla muuallakin - vaikka siellä Itä-Afrikassa hypoteettisten afrikansaamelaisten naapurissa. Muualla vain heistä ei ole positiviisia todisteita, joten ei ole mitään perusteita olettaa siellä heitä olleen.
Ymmärrätkö näiden asioiden eron? No et tietenkään, muutenhan emme vääntäisi tästä jatkuvasti uudelleen:
1. Sanon, että todisteita germaaneista on vain Lounais-Suomessa.
2. Sanon, ettei germaaneja ole voinut olla muualla kuin Lounais-Suomessa.
Ensimmäinen pitää paikkansa. Toinen on sinun kyhäämäsi olkinukke.
Jos et pysty ymmärtämään sitä, että tieteessä kaiken pitää perustua todisteille, eikä mitään näkemystä voi perustaa ei-todisteille eli todisteiden puuttumiselle, niin on todella hyvä, ettet sinä ole tieteilijä.aikalainen kirjoitti:Arvailu on toki sallittua, mutta arvauksen (saati kahden arvauksen) päälle rakennettu muinaisselitys täytyy muistaa pitää laatutasoltaan hatarana arvauksena. Sellaisena se on myös muille esiteltävä, jotta ei harhauteta muinaisuudesta kiinnostuneita luulemaan sitä vahvaksi tai edes keskinkertaiseksi hypoteesiksi. Muinaisselityksesi ei ole virheellinen, mutta todistusvoimaltaan heikko.
Ei kyse ole arvauksista vaan todennäköisyyspäätelmistä (saamelaisten kontaktit luoteisgermaaneihin ennen ja jälkeen myöhäiskantasaamelaisten muutosten tapahtuivat yhdellä ja samalla alueella) ja todisteista (germaanien läsnäolo Lounais-Suomessa perustuu paikannimistöön).
Jos sinä et kykene erottamaan arvausta päätelmistä ja todisteista, niin on todella hyvä, ettet sinä ole tieteilijä.Keskustelu on täysin turhaa, jos et edes ymmärrä, mitä sinulle vastaan, ja jos et edes kerro, mihin oikeasti kuvittelet oman päätelmäsi perustuvan ja miksi se olisi aukoton. Älä siis vaivaudu vastaamaan, ennen kuin nämä ehdot täyttyvät. Muuten tuhlaat vain meidän molempien aikaa.