jussipussi kirjoitti:Jaska kirjoitti:Okei, aikalainen ei suostu ottamaan jakeluun järkiargumentteja eikä suostu myöntämään, että hänen perustelunsa eivät ole päteviä tässä todellisuudessa. Koska en jaksa kiertää samaa kehää itseäni toistaen, keskustelumme loppuu tähän.
Minulle riittää, että kaikki muut (jos joku ylipäätään on jaksanut seurata keskustelua) ymmärtävät,
1. millainen argumentti on pätevä ja millainen ei;
2. että todisteellinen alue on aina uskottavampi kuin todisteeton; ja
3. vähemmän uskottavat vaihtoehdot ovat siellä taustalla, mutta niihin ei tarvitse kiinnittää huomiota, ennen kuin niiden tueksi löytyy todisteita.
1. Samaa mieltä.
2. Samaa mieltä
3. Eri mieltä
Kohdassa kolme, on se juttu, jonka vuoksi mm Lang kehitti uuden muinaissselityksen samoista todisteista kuin muillakin on käytössä. Hän on selvästikin miettinyt myös niitä alueita ja reittejä, jotka ovat olleet alunperin vähemmän todennäköisiä.
Langin mallissa on tietysti monta osaa, mutta sitä, mikä koskee juuri (tulevien) itämerensuomalaisten saapumista V i r o n alueelle (ja heidän myöhempiä oletettuja germaanikontaktejaan siellä) ja kohtaa nro 3 edellä, niin kävi niin, että aiemmalta käsitykseltä koskien itämerensuomalaisten saapumista ja sen ajoitusta meni ensin uskottavuus, mikä v a s t a johti sittten vuorostaan saapumisreitin etsimiseen ja arviointiin uudelleen jo olemassa olleen arkeologisen löytöaineiston ja tiedon avulla.
Virossa vallitsi pitkään oletus/uskomus, joka yhdisti varhaiset itämerensuomalaiset ja heidän kielensä viimeistään jo alueen kampakeramiikan
Edit: po. kampakeramiikkaan. Kun kielitieteen tulokset eivät tukeneetkaan tällaista vaan esittivät päinvastoin itämerensuomen varhaismuodon saapuneen alueelle paljon aiemmin oletettua myöhemmin, niin oli alettava miettiä uusia vaihtoehtoja. Tällöin tarkasteluun otettiin jo olemassa ollut tieto arkeologisesta materiaalista, joka oli levinnyt Volgan alueelta paitsi luoteeseen m y ö s Dneprin yläjuoksulle ja sieltä edelleen pitkin Väinäjokea. Sittemmin myös muinaisen DNA:n tutkimuksesta saadut uudet tulokset, jotka kumosivat käsityksen 5000 vuotta vanhasta uralilaisen väestön vahvasta jatkuvuudesta Viron alueella (ks. myös aiemmat kommentit satojen vuosien löytököyhästä jaksosta), vahvistivat tarvetta uuden selitysmallin löytämiseen.
Näin syntyi mallin osa Volgalta arkeologisen aineiston mukana lounaan kautta pohjoiseen edenneestä länsiuralilaisesta väestöstä, joka ensin tuli kosketuksiin baltinpuhujien kanssa jo etelämpänä ja myöhemmin oletettujen germaaninpuhujien kanssa Viron rannikolla [vrt. aiemmin mainitut ja tuohon ajanjaksoon n. 1200 eaa asettuvat arkeologiset löydöt (a) Viron länsi- ja pohjoisrannikon muinaispelloista, joiden tyyppisiä ei siis ole löydetty muista Itämeren itärannikon maista mutta kylläkin Itämeren länsi- ja etelärannikoilta Gotlannista, eteläisestä Ruotsista, Tanskasta ja pohjoisesta Keski-Euroopasta, sekä (b) Viron rannikolle tuolloin ilmestyvät ja myös skandinaavisia/germaanisia hautatyyppejä muistuttavat uudenlaiset paasiarkkuhautaukset, ks. näistä lisää
https://novaator.err.ee/908203/vana-dna ... aloo-kohta].