Jaska kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Niin, sana on lainattu kieleen vasta muutosten jälkeen, mutta käynkin asiaa sen pohjalta, miten se kytkeytyy paikannimiin.
Jos ja kun raasa sanana on lainattu vasta muutosten jälkeen eli myöhäiskantasaamen aikaan, niin silloin raasa-paikatkin on nimetty vasta myöhäiskantasaamen aikaan. Se taas selittyy parhaiten siten, että saamenkieliset tulivat paikalle vasta myöhäiskantasaamen aikaan paikkoja nimeämään. Mikä taas puoltaa sitä, että varhaiskantasaame ei kypsynyt myöhäiskantasaameksi sillä seudulla.
Ei sitä voi noin yksioikoisesti tulkita. Asutus oli niin harvaa, että paikkoja oli miljoonittain nimeämättä. Sitä mukaa kun asutus levittäytyi, nimettiin uusia paikkoja. Eli vaikka myöhäiskantasaamea olisi puhuttu täsmälleen samalla alueella kuin sen esimuotoja jo satoja vuosia, olisi silti ajan mittaan nimetty uusia paikkoja.
Yksioikoisuuden välttämiseksi pitääkin olettaa kaksi mahdollisuutta. Muinaissepittelyä varten pitää vaan hahmotella niiden todennäköisyyksiä.
Asutus oli nykypäivään verrattuna harvaa, mutta joka kolkka hyödynnettynä. Jossain asuttiin, laidunnettiin kaukana ja eräpolut ulottuivat peninkulman päähän. Kylän nautinta-alueen reunoilta alkoi naapurikylän vastaava nautinta-alue. Nautinta-alueilla kaikki tarpeelliset paikat nimettiin jo tulokkaiden ensimmäisen sukupolven aikana. Myöhempien sukupolvien aikana jos elämisen rutiinit muuttuivat, saatettiin tarvita täydentävää nimistöä, ja joissain tapauksissa vanha nimi saatettiin jostain syystä korvata uudella.
Pitäisin ilmeisenä, että kielen ja väestön ja elinkeinojen pysyessä ennallaan nimistä pääosa on annettu heti, ja vain pieni osa on korvautunut myöhemmin toisella. Tästä seuraa, että muinaissepittelyssä suurin paino annetaan sille oletukselle, että paikannimi on tulokkaiden ensimmäisen sukupolven antama.
Yksinkertainen selitys: Paikalle tuli alkukodistaan lähteneitä myöhäissaameja, jotka nimesivät uuden elinpiirinsä paikat vuotsoiksi ja raasoiksi. Näinhän sellaiset paikannimet selitetään Lapissakin.
Mutkikas selitys: Paikalle tuli varhaissaameja. Nimesivät uuden elinpiirinsä paikat. Lainasivat germaaneilta sanoja, kuten vatso. Sitten uudelleen nimesivät elinpiirinsä paikkoja näillä uusilla sanoilla. Odottivat kielensä läpikäymän vokaalirotaation. Lainasivat germaaneilta vielä raasan. Sitten uudelleen nimesivät elinpiirinsä paikkoja raasa-sanalla.
Jaska kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Edes maan lounaiset osat eivät rajaudu pois, koska kantasaame on voinut kypsyä siellä, mutta jossain eri kolkassa, kuin mistä noita paikannimiin pakastuneita sanoja löytyy. Tällöin saamien ja kantaskandinaavien lainakontakti on edelleen voinut tapahtua siellä. Toisaalta ei ole mitään poissulkevaa päätelmää siitä, etteikö kohtaamispaikka ole voinut olla kaukana idässä tai Pohjanmaan rannikolla tai Uumajassa. Kontaktipaikan ei myöskään tarvitse olla yhtä lapinkylää suurempi, jos siellä on saatu kieliväestön leviämisen aiheuttanut kipinä.
Tarkoitatko, että germaaniset lainasanat olisi lainattu muualla kuin kantasuomalaiset lainasanat? Toki sellainen on periaatteessa mahdollista. Mutta mitä kauemmas Suomenlahden pohjoisrannalta mennään, sitä vaikeampi on selittää germaaniset ja kantasuomalaiset lainasanat saamessa.
Jos germaanien asutussirpaleita oletetaan Suomen rannikolle kenties 1000 km:n päähän alkukodistaan ja esi-imsujen asutussirpaleita oletetaan Vienanmeren itäpuolelle, niin imsujen ja germaanien muitakin asutussirpaleita on voinut olla missä vaan. Tästä tulee vapausastetta sijoittaa MKS:n alkukoti ja lainasanojen lainauspaikat melkein minne vaan. Mieluiten hyvien kaukoyhteyksien äärelle eli rannikoille, saaristoon tai Laatokan kautta menevien tärkeiden kauppareittien äärelle.
Sekin on mahdollista, että sanoja on lainattu eri paikoissa.
Jaska kirjoitti:aikalainen kirjoitti:Sana Lounais-Suomi on muuten hämäävä, kun sillä tarkoitetaan yleensä Varsinais-Suomea.
Lounainen Suomi voisi olla yksiselitteisempi. Länsi-Suomi taas on aivan epämääräinen, koska Suomessa ei ole mitään selvää läntistä uloketta.
Se onkin jo vähemmän hämäävä nimitys. Oikeastaan pitäisi olla monta sanaa, yksi tarkoittaa Suomenniemeä rajauksella Pietari-Oulu, toinen Kotka-Kokkola, kolmas Vantaa-Vaasa, jne.