Kantaskandinaavin vaiheet (Schalin)

Kielitiede tutkii menneisyyttä kielten kautta.

Kantaskandinaavin vaiheet (Schalin)

ViestiKirjoittaja Jaska » 21 Elo 2018 13:45

Tulevassa väitöskirjassaan Johan Schalin perkaa tarkasti skandinaavisia lainasanoja eri kerrostumiin. Hän esittää myös uusia nimityksiä kielivaiheille [+ suomennokseni]:

1. Proto-Scandinavian (= varhaisin vaihe), vuoteen 500 jKr. [kantaskandinaavi]
2. Post-Proto-Scandinavian, vuoteen 550 jKr. [jälkikantaskandinaavi]
3. Early Transitional Scandinavian, vuoteen 600 jKr. [varhainen siirtymäskandinaavi]
4. Late Transitional Scandinavian, vuoteen 700 jKr. [myöhäinen siirtymäskandinaavi]
5. Early Ancient Scandinavian, vuoteen 750 jKr. [varhaismuinaisskandinaavi]
6. Late Ancient Scandinavian, vuoteen 850 jKr. [myöhäismuinaisskandinaavi]
7. Old Scandinavian dialects (muinaismurteet) [vanhat skandinaaviset murteet ~ muinaismurteet]

Kuva
http://www.elisanet.fi/alkupera/Schalin ... avipuu.png

Ilmeisesti hän keskittyy itämerensuomen skandinaavisiin lainasanoihin, mutta epäilemättä saamen osaltakin kuva tulee tarkentumaan, kun uusia tuloksia sovelletaan siihen.

Academiassa on Schalinin kirjoituksia:
https://helsinki.academia.edu/JohanSchalin
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10969
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Kantaskandinaavin vaiheet (Schalin)

ViestiKirjoittaja Anskuq » 22 Elo 2018 14:21

Kylläpä tämä kieli muuttuu nopeasti. Murteutuu ja muutamassa sadassa vuodessa on jo monta eri kieltä.
Anskuq
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
 
Viestit: 904
Liittynyt: 29 Elo 2015 19:08

Re: Kantaskandinaavin vaiheet (Schalin)

ViestiKirjoittaja Jaska » 22 Elo 2018 17:53

Anskuq kirjoitti:Kylläpä tämä kieli muuttuu nopeasti. Murteutuu ja muutamassa sadassa vuodessa on jo monta eri kieltä.

No onhan tuo ihan verrattavissa itämerensuomeen: ensimmäinen murteutuminen (muinaisgotlanti) on tapahtunut jo 500-luvulla, mutta lopullisesta kieleytymisestä voidaan puhua vasta ehkä 1200-luvun tienoilla. Toki senkin jälkeen on etenkin Ruotsin ja Norjan usein muuttuneiden valtionrajojen tienoilla kehittynyt melkoisia sekamurteita, joiden luokittelu jommankumman kielen piiriin on hankalaa ja jokseenkin mielivaltaista (valtionrajaperusteista).

Kielentutkijalle on kyllä kiitollinen tilanne, kun kielessä on tapahtunut niin paljon selviä laadullisia muutoksia, joiden keskinäinen järjestys on vieläpä pääteltävissä. Riimutekstien avulla myös muutosten absoluuttinen ajoitus ja leviäminen alueelta toiselle on jollain tavoin hahmoteltavissa. Keskinäisten lainasanojen ankkuroimana saamme nauttia tästä tarkkuudesta vähän itsekin, siis itämerensuomalaisella ja saamelaisella puolella.

Juuri saamani tiedon mukaan pieniä viilauksia vuosilukuihin on tulossa uudemmissa versioissa.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10969
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Kantaskandinaavin vaiheet (Schalin)

ViestiKirjoittaja Tomppa » 23 Elo 2018 14:51

Eli viikinkiaikaan kielet eivät vielä olleet kaukanakaan toisistaan. Olen varmaan kertonut aikaisemmin, että Keski-Pohjanmaan Teerijärven (nyk. Kruunupyy) sivukylässä kävivät 1950-luvulla Upsalan tutkijat äänittämässä kelanauhurilla vielä vanhaa ruotsia muutamilta vanhoiltapojilta. Oli vissin vanhinta elossa olevaa ruotsinkieltä.

Samoin tanskalainen ruotsia ja monia muita kieliä osaava luuli täällä yhden teerijärveläisen olevan Islannista kotoisin.

Olen omissa pähkäilyissäni enää juuri alkuperäistä äidin(oik. isän)kieltä Pohjanmaan rannikonruotsia osaavana, että siinä on voimakas protosuomalaisten vaikutus 1300-1500 luvulta, kun omaksuivat ruotsalaisten tulokkaiden kielen ja sukunimet, eikä nyt puhuta pappis- tai virkamiessuvuista. Ainakin monet Y-DNA tutkimukset viittaavat suomenruotsalaistuneihin suomalaisiin. Mitä kieltä puhuivat täällä suomalaiset, tuskin suomea kun sen vaikutusta ei ole mielestäni täkäläisessä vanhassa ruotsissa. Vasta alle 100 vuotta sitten on tullut sanoja sinne suomenkielestä. -Ylläoleva on kirjoitettu kielitiedettä tuntematta ja MUTU periaatteella.
Y-DNA: I1d3a
Äidinisän suvun Y-DNA: R1a1a1g2
"Suomenruotsalaisen viikingin ja saksalaisen merirosvon jälkeläinen ;)"
Tomppa
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 50
Liittynyt: 28 Joulu 2013 15:51

Re: Kantaskandinaavin vaiheet (Schalin)

ViestiKirjoittaja Jaska » 23 Elo 2018 15:34

Tomppa kirjoitti:Eli viikinkiaikaan kielet eivät vielä olleet kaukanakaan toisistaan. Olen varmaan kertonut aikaisemmin, että Keski-Pohjanmaan Teerijärven (nyk. Kruunupyy) sivukylässä kävivät 1950-luvulla Upsalan tutkijat äänittämässä kelanauhurilla vielä vanhaa ruotsia muutamilta vanhoiltapojilta. Oli vissin vanhinta elossa olevaa ruotsinkieltä.

Samoin tanskalainen ruotsia ja monia muita kieliä osaava luuli täällä yhden teerijärveläisen olevan Islannista kotoisin.

Suomenruotsi on tosiaan paikoin hyvin vanhakantaista. Schalin sijoittaakin sen käsittääkseni erilliseksi haaraksi varsinaisen muinaisruotsin rinnalle... Nyt en kuitenkaan vanno, kun se ei noissa kuvaajissa näy.

Tomppa kirjoitti:Olen omissa pähkäilyissäni enää juuri alkuperäistä äidin(oik. isän)kieltä Pohjanmaan rannikonruotsia osaavana, että siinä on voimakas protosuomalaisten vaikutus 1300-1500 luvulta, kun omaksuivat ruotsalaisten tulokkaiden kielen ja sukunimet, eikä nyt puhuta pappis- tai virkamiessuvuista. Ainakin monet Y-DNA tutkimukset viittaavat suomenruotsalaistuneihin suomalaisiin. Mitä kieltä puhuivat täällä suomalaiset, tuskin suomea kun sen vaikutusta ei ole mielestäni täkäläisessä vanhassa ruotsissa. Vasta alle 100 vuotta sitten on tullut sanoja sinne suomenkielestä. -Ylläoleva on kirjoitettu kielitiedettä tuntematta ja MUTU periaatteella.

Myös genominlaajuiset FST-etäisyydet osoittivat (Salmela et al. 2011), että ruotsinkieliset pohjalaiset ovat eteläpohjalaisten ja ruotsalaisten sekoitus.

Paikannimistöstä voisi ehkä silti löytyä "muinaislänsisuomalaisia" jäänteitä samoin kuin Turunmaan saaristosta. Yleiskatsaus Ritva Liisa Pitkäsen artikkelissa:
http://mnytud.arts.unideb.hu/onomural/kotetek/ou4f.html
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10969
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Kantaskandinaavin vaiheet (Schalin)

ViestiKirjoittaja Mocadam » 23 Elo 2018 19:37

Jaska kirjoitti:Suomenruotsi on tosiaan paikoin hyvin vanhakantaista. Schalin sijoittaakin sen käsittääkseni erilliseksi haaraksi varsinaisen muinaisruotsin rinnalle... Nyt en kuitenkaan vanno, kun se ei noissa kuvaajissa näy.

Johan Schalinin omilla kotisivuilla on juttua myös Loviisan seudun ruotsin kielen murteista:http://tcoimom.suntuubi.com/?cat=17

"Östnyylendskån härstammar i direkt nedstigande led från de svenska kolonisters språk som bosatte området under slutet av 1200-talet. Till vissa delar måste östnyylenskån (likt gutniskan) härledas från former ålderdomligare än den klassiska äldre fornsvenskan känd från landskapslagarna. Detta rör framför allt bevarande av de fornnordiska diftongerna [ei] som i stein ('sten'), [öu] < /au/ som i höugär ('hög') och [öy] som i ti röyk ('att röka'). Den förstnämnda diftongen har bevarats nästintill konsekvent, medan de två senare inte sällan motsvaras av en monoftong öögå ('öga'), hööst ('höst'), tjööft ('kööpte/köpt') och höörd (hörde/hört').

Starka verb har spår av omljud på rotvokalen som i fornsvenskan redan utjämnats, t.ex. brutet */e/ i ti bjär(a) 'bära' (också presens bjär), synbarligen ursprunglig i infinitiven. Ett eventuellt i-omljud kanske märks i itär 'äter' (också infinitiv ti it/ita), synbarligen ursprungligt i presens singularis."
Mocadam
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen
 
Viestit: 23
Liittynyt: 08 Huhti 2012 21:44

Re: Kantaskandinaavin vaiheet (Schalin)

ViestiKirjoittaja Jaska » 23 Elo 2018 20:51

Mocadam kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Suomenruotsi on tosiaan paikoin hyvin vanhakantaista. Schalin sijoittaakin sen käsittääkseni erilliseksi haaraksi varsinaisen muinaisruotsin rinnalle... Nyt en kuitenkaan vanno, kun se ei noissa kuvaajissa näy.

Johan Schalinin omilla kotisivuilla on juttua myös Loviisan seudun ruotsin kielen murteista:http://tcoimom.suntuubi.com/?cat=17

"Östnyylendskån härstammar i direkt nedstigande led från de svenska kolonisters språk som bosatte området under slutet av 1200-talet. Till vissa delar måste östnyylenskån (likt gutniskan) härledas från former ålderdomligare än den klassiska äldre fornsvenskan känd från landskapslagarna. Detta rör framför allt bevarande av de fornnordiska diftongerna [ei] som i stein ('sten'), [öu] < /au/ som i höugär ('hög') och [öy] som i ti röyk ('att röka'). Den förstnämnda diftongen har bevarats nästintill konsekvent, medan de två senare inte sällan motsvaras av en monoftong öögå ('öga'), hööst ('höst'), tjööft ('kööpte/köpt') och höörd (hörde/hört').

Starka verb har spår av omljud på rotvokalen som i fornsvenskan redan utjämnats, t.ex. brutet */e/ i ti bjär(a) 'bära' (också presens bjär), synbarligen ursprunglig i infinitiven. Ett eventuellt i-omljud kanske märks i itär 'äter' (också infinitiv ti it/ita), synbarligen ursprungligt i presens singularis."

Erittäin mielenkiintoista.
Toivottavasti joku penkoo myös nuorempia lainasanoja sitä silmällä pitäen, että saatiinko ne lahden takaa "hallintoruotsista" vai täkäläisten murteiden mukaisina.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10969
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02


Paluu Kielitiede

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 2 vierailijaa