Kinaporin kalifi kirjoitti:Selvyyden vuoksi: kattaako LL myös saamen
Ei kata: saamen *a > *ā > *ō on kyllä hyvin samanlainen, mutta näyttäisi germaanisten lainasanojen nojalla uudemmalta. Seuraava kronologia on mahdollista hahmotella:
1. Lehtisen laki "osa 1": *a, *ä > *aa, *ää
2. Lehtisen laki "osa 2": *ää > *ee ja ilmeisesti samassa *aa > *oo
3. lainasana G *skǣwja- → F *käwe- (>
käydä) (vanhemmassa sanassa tulisi pitkävokaalinen **keeve-)
4. luoteisgermaanin *ǣ > *ā
5. lainasanat G *wētjā- > *wātjō- → S *wāććō- (> *vōččō >
vuohčču), G *kʰēbaz > *xābaz → S *kāpəs(ə-) (> *kōpsə >
vuoksa)
6. saamen *ā > *ō
Nuo ovat kyllä silti hyvin samanlaisia kehityksiä, joten mulla on kyllä käynyt mielessä, että mitäs jos saamen *ā > *ō tapahtuikin
kahteen kertaan? Toinen Lehtisen lakia myös koko lailla muistuttava kantasaamen kehitys on *ä-ə > *ǟ > *ē, ja tämän rinnalla olisi ehkä tapahtunut myös "ensimmäinen" *a-ə > *ā > *ō, vasta myöhemmin lisäksi yleisemmin *ā-ā > *ō-ē ja *ā-ō > *ō-ō. Jokin tällainen voisi ehkä selittää, miksi saamen *ā > *ō näyttää germaanisten lainasanojen nojalla uudelta, murrelevikin (sama merjassa) nojalla vanhalta.
Mutta samasta levikkiongelmasta pääsisi eroon myös sillä, että vertaisikin merjan kehitystä *a > *o pikemmin itään, esim. marin suuntaan tai yhteisslaavin vokaalimuutoksiin. Kantasaamen vokaalirotaatiosta voisi myös oikeastaan jättää vokaalien pidentymisen kokonaan pois: mitään samanaikaista lyhyttä *a:ta saamessa ei ole ollut. Saamen "etymologisesti pitkät" vokaalit
Kinaporin kalifi kirjoitti:vrt. … nimenomaan toiseen tavuun liittyen esim.:
- baltin *mala "äyräs" (> maala) > moola (oo on tässä siis puolipitkä), josta ilmeisesti esim. möl(V) siinä kuin muola-kin)
- baltin *pala "vetinen niitty" (> paala) > poola, josta ainakin pöl(V), mutta ilmeisesti myös jotain tyyliin puol-
Näitä kun kai ei ole todettu yleisniminä missään (vain sm.
malo ~ vi.
mala), mun mielestä olisi edelleen mahdollista, että nämä etymologiat ovat väärinkin. Mutta ehkä kokoat jossain vaiheessa aiheesta artikkelin tms., josta näkee sitten selvästi mitä todisteita näistä ja niiden merkityksestä oikeasti on?
Kinaporin kalifi kirjoitti:tai jotain imsun ja saamen välimurretta, vrt. *ukti > uhta, ?*akta > voohta?
*kt >
xt on aika luonnollinen kehitys joka löytyy moniaalta muualtakin, esim. väliltä inarin–kildininsaame ja mordvasta (jälkimmäisessä edelleen >
ft). Vain tämän takia ei kai tarvitse puhua mistään "välimurteista", jollet sitten tarkoita ihan pelkkää maantiedettä.