Giösta kirjoitti:Vaikeaa kuvailla tarkemmin, mitä ajan takaa. Hyviä kommentteja kuitenkin. Italia kuulostaa kuin kieliä osaamaton 1800-luvun suomalainen yrittäisi lausua espanjaa. Jotenkin korostetun selkeästi ja jotenkin suomalaiset vokaalit.
Aloin joskus kuunnella italian pop-biisejä ja katsoin samalla sanoituksia netistä. Se oli jotenkin hämmästyttävää, kuinka esim. "Ho perso molte cose per sentirmi libera" jonka merkitystä en ole jaksanut kääntää, kuulosti kuitenkin jotenkin kovin suomalaisittain lausutulta. Verrattuna vaikka siihen, että miten ranskalainen italiaa osaamaton lausuisi tuon. Siis vaikka tuo libera on ihan samalla tavalla kuin suomalainen sanoisi. Ei mitään laibera tai libr.
En osaa italiaa, ranskaa, espanjaa. Funtsin koko asiaa vain jotenkin kuuloaisti edellä.
Suomen murteissakin on aika erilaisia intonaatioita eli sävelkulkuja ja muita tuollaiseen kuulovaikutelmaan liittyviä muuttujia. Siksi suomalaisen murretausta voisi vaikuttaa siihen, kumpi kuulostaa tutummalta.
Minusta pääkaupunkiseutulaisten monotonisen tasaiseen puheeseen tottuneesta italia voisi kuulostaa siltä kuin suomalainen selittäisi jotain innoissaan tai ärsyyntyneenä. Espanja voisi kuulostaa siltä kuin suomalainen yrittäisi pontevasti ja nopeasti luetella kaikki mahdolliset asiaan vaikuttavat asiat vakuuttaakseen toisen, ennen kuin tämä lähtee pois.