Lehtisen laki vs. a > oo - muunnos

Kielitiede tutkii menneisyyttä kielten kautta.

Lehtisen laki vs. a > oo - muunnos

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 29 Huhti 2019 08:43

Eräs Juho Pystynen on pohtinut ansiokkaasti tätäkin kysymystä mm. blogissaan, ks.:

https://protouralic.wordpress.com/2019/ ... n-outline/

Onko siis niin, että a > oo (sal > soola) ja sananalkuinen a > vo (*agna > vootna) ovat esillä myös itämerensuomessa, eikä vain saamensukuisissa kielissä, esim:

"pp. 66–69: Long vowels in loanwords: *oo [§ 7.3.1]
Loanword studies allow dating the phonemicization of long mid vowels in Finnic quite well, however. Long vowels show up in non-LL positions already quite early in Indo-European loans such as *soola ‘salt’ — and it seems possible that phonemic long vowels were essentially originally introduced as loanword phonemes. ‘Salt’ and many other examples actually derive from a late PIE *ā and not *ō (cf. *sooja ‘protection’ ← PII *sćāyā, *vootna ‘lamb’ ← Baltic *āgna-, etc.), which then provides independent evidence for my phonetically assumed intermediate stage *aa."

Liittyen hypoteettisiin lainasanoihin (ja siten paikannimiin) kuten balt *pala > poola "vetinen niitty", balt *mala > moola "äyräs" ja ger *hrana > roona "heinää kasvava soistuva lahti tjsp.": voivatko sanat tällä perusteella edustaa sekä saamen (ml. mahdollisesti merja)- että itämerensuomalaista linjaa? Onko a > oo, vo- käytännössä vain jatkanut kattavammin leviämistä saamensukuisessa länsiuralissa ja jos on, miten erottaa kieliraja?

Se näyttäisi kuitenkin selvältä, että noissa on taustalla kielimuoto, jossa ei ollut saamelaista ja hämäläistä diftongia, koska kaakossa on tapahtunut myös oo > ö, kaikesta päätellen ennen diftongin leviämistä. Siksi esim. rönä, rönö, eikä ruona, poikkeuksena kuitenkin ainakin Muolaa (< *Moola < *mala), joka ei siis ole ajautunut/ehtinyt ajautua mölä, mölö-muotoiseksi.

Puhuttiinko Olhavan (*alho > olha-, volha-, vrt. Volkhov) Lopissa siis saamensukuista kieltä vai itämerensuomen sisarkieltä?
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Lehtisen laki vs. a > oo - muunnos

ViestiKirjoittaja Pystynen » 29 Huhti 2019 19:17

Joo, myöhempi kehitys *aa > *oo ja sananalussa > *woo > *voo tapahtuu sekä itämerensuomessa ja saamessa kautta linjan. Ensimmäinen näistä on tosin niin yleinen kehitys että niiden ei välttämättä tarvitse mitenkään liittyä toisiinsa: sama tapahtuu myös esim. kantagermaanissa, sen jälkeen uudelleen muinaisenglannissa ja samoihin aikoihin myös liettuassa, ja "viimeksi" uuden ajan alun skandinaavissa.

Erona sen sijaan on, että itämerensuomessa *a > *aa tapahtuu vain aika harvoissa tapauksissa ("Lehtisen laki"), saamessa sen sijaan aina; myös jälkitavuissa. Eli esisaamessa siis myös vaikka *kala, *arpa > *kaalaa, *aarpaa, ja edelleen > *koolee, *voorpee. Yleensä transkriboidaan *kōlē, *vōrpē, kun kantasaamessa näitä pitkiä vokaaleja on aika paljon.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Liittyen hypoteettisiin lainasanoihin (ja siten paikannimiin) kuten balt *pala > poola "vetinen niitty", balt *mala > moola "äyräs" ja ger *hrana > roona "heinää kasvava soistuva lahti tjsp.": voivatko sanat tällä perusteella edustaa sekä saamen (ml. mahdollisesti merja)- että itämerensuomalaista linjaa?

Ei voi, pitkän vokaalin nojalla tällaisten pitäisi olla lähinnä saamelaista linjaa. Tyypissä vuona, suola on pitkä vokaali jo indoeuroopassa, eli niissä ei ole mitään itämerensuomen omaa pidentymistä. Näissä esimerkeissä on sen sijaan lyhyt.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Se näyttäisi kuitenkin selvältä, että noissa on taustalla kielimuoto, jossa ei ollut saamelaista ja hämäläistä diftongia, koska kaakossa on tapahtunut myös oo > ö, kaikesta päätellen ennen diftongin leviämistä.

Arvelen että diftongoituminen *oo, *ee > uo, ie on aika uusi, ehkä vain pari sataa vuotta ennen suomen ensimmäisiä keskiaikaisia kielenmuistomerkkejä. Se esim. leviää eri kieliin aika eri laajuisena: esim. lyydissä ja eteläsaamessa myös jälkitavuihin, edes näiden murteenomaisissa lähisukukielissä kuten vepsässä ja uumajansaamessa sen sijaan ei.

Kinaporin kalifi kirjoitti:Puhuttiinko Olhavan (*alho > olha-, volha-, vrt. Volkhov) Lopissa siis saamensukuista kieltä vai itämerensuomen sisarkieltä?

Tästä näkee hyvin helposti, että kieli ei ole saamea eikä itämerensuomea: edellisessä olisi *alšo > **vōlsō, jälkimmäisessä on *alšo > *alho. Tässä on "sekamuoto" jossa on "saamelainen" *a >> vo mutta toisaalta "itämerensuomalainen" *š > h.

Muistutan muuten että venäjän pohjoismurteissa tapahtuu o- > vo-, eli alkukielen asu on voinut olla vielä vain *olha-.
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

Re: Lehtisen laki vs. a > oo - muunnos

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 29 Huhti 2019 20:21

Pystynen kirjoitti:Ei voi, pitkän vokaalin nojalla tällaisten pitäisi olla lähinnä saamelaista linjaa. Tyypissä vuona, suola on pitkä vokaali jo indoeuroopassa, eli niissä ei ole mitään itämerensuomen omaa pidentymistä. Näissä esimerkeissä on sen sijaan lyhyt.

Aivan, tietysti olettaen että rekonstruktio yleensä on oikea jne. Jotain saamenoloista kuitenkin siis, mahdollisesti, tältä osin. Suuri kiitos vastauksesta! Ilman perustietoja merkintätavoista jne. näiden töidesi lukeminen on paikoin aika haasteellista, vaikka silti aina toki palkitsevaa.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18


Paluu Kielitiede

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 15 vierailijaa