Suomen kielen esimuodot konkreettisin esimerkkilausein

Kielitiede tutkii menneisyyttä kielten kautta.

Suomen kielen esimuodot konkreettisin esimerkkilausein

ViestiKirjoittaja Jaska » 15 Loka 2019 06:02

SUOMEN KIELEN ESIMUODOT KONKREETTISESTI

Seuraaviin esimerkkeihin olen valinnut vain sellaisia suomen kielen sanoja, jotka periytyvät kantauralista ja joiden merkityskin on säilynyt samana. Tarkoitus on vain esittää kielen kehitysvaiheet: muutokset äänteissä ja muoto-opin aineksissa kuten sijapäätteissä. Kussakin kielentasossa tapahtuneet muutokset on merkitty alleviivauksin ja lihavoinnein. Äänteen katoaminen merkitään sanan lopussa alaviivalla tai sanan sisällä seuraavan äänteen alleviivauksella ilman lihavointia.

Esimerkkilauseet ovat rakenteeltaan mahdollisimman yksinkertaisia eli sisältävät mahdollisimman vähän kieliopillisia taivutusaineksia. Selvyyden vuoksi sanajärjestys pidetään koko ajan samana, vaikka nykysuomessa verbi ei enää yleensä olekaan virkkeen viimeinen jäsen.

Varhaisemmissa kielentasoissa ei ole mukana käännöstä eikä kieliopillisten ainesten analyysia, koska nykysuomen esimerkin perusteella löytyy kunkin sanan merkitys, ja samalla voi seurata muutoksia taaksepäin sana kerrallaan.

Ajoituksia ei ole tarkoitettu otettavaksi kuin viitteellisinä: vuosiluku edustaa suunnilleen kunkin kielentason karkean vaihteluvälin keskikohtaa. Ajoituksissa ei voida päästä vuosikymmenien tarkkuuteen, mutta toisaalta kielentasojen ajoituksia ei voi mielivaltaisesti myöskään liikutella satoja vuosia suuntaan tai toiseen. Kaikkien muutosten ajoituksesta ei ole varmuutta: ne ovat tapahtuneet sen jälkeen kun itämerensuomi erosi lähimmistä etäsukukielistä saamesta ja mordvasta, mutta ennen kuin myöhäiskantasuomi kehittyi tytärkieliksi.

Varhaisten kielentasojen konsonantinjälkeinen j osoittaa konsonantin liudennusta. Samoin varhaisten kielentasojen toisen tavun suppeaa vokaalia merkitsen i:llä, vaikka se lieni laadultaan redusoitunut.

Kuva
https://scontent.fhel1-1.fna.fbcdn.net/ ... e=5E22556F

- Ante Aikion tutkimuksia mm. uralilaisesta äännehistoriasta:
https://samas.academia.edu/AnteAikio
- Petri Kallion tutkimuksia mm. kantasuomen äännehistoriasta:
https://helsinki.academia.edu/PetriKallio
https://www.mv.helsinki.fi/home/petkalli/
- Virtuaalinen vanha kirjasuomi:
http://www.helsinki.fi/vvks/
- Kantauralia ulkomaan eläville:
http://www.elisanet.fi/alkupera/Kantaurali.pdf
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Suomen kielen esimuodot konkreettisin esimerkkilausein

ViestiKirjoittaja Kinaporin kalifi » 15 Loka 2019 09:25

Mainio kuvaus kielen kehityksstä. Länsiurali ja varhaiskantasuomi vaikuttavat muistuttavan enemmän suomea kuin saamea, mikä ehkä johtunee siitä että en osaa saamea.
Avatar
Kinaporin kalifi
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 6925
Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18

Re: Suomen kielen esimuodot konkreettisin esimerkkilausein

ViestiKirjoittaja Anskuq » 15 Loka 2019 10:50

Kinaporin kalifi kirjoitti:Mainio kuvaus kielen kehityksstä. Länsiurali ja varhaiskantasuomi vaikuttavat muistuttavan enemmän suomea kuin saamea, mikä ehkä johtunee siitä että en osaa saamea.

Jaskalta lainaus: Seuraaviin esimerkkeihin olen valinnut vain sellaisia suomen kielen sanoja, jotka periytyvät kantauralista ja joiden merkityskin on säilynyt samana.
Anskuq
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
 
Viestit: 904
Liittynyt: 29 Elo 2015 19:08

Re: Suomen kielen esimuodot konkreettisin esimerkkilausein

ViestiKirjoittaja Jaska » 15 Loka 2019 12:59

Kinaporin kalifi kirjoitti:Mainio kuvaus kielen kehityksstä. Länsiurali ja varhaiskantasuomi vaikuttavat muistuttavan enemmän suomea kuin saamea, mikä ehkä johtunee siitä että en osaa saamea.

Osasyy on siinä, että itämerensuomessa vokaalit ovat säilyneet paremmin ja konsonantit muuttuneet enemmän; saamessa päinvastoin. Esim. *kala on pohjoissaamessa guolli, joka vokaalierojen vuoksi näyttää aivan erilaiselta. Siksi varhaiset kielentasot näyttävät suomalaiselle tutummilta kuin saamelaiselle.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Suomen kielen esimuodot konkreettisin esimerkkilausein

ViestiKirjoittaja Pystynen » 15 Loka 2019 15:30

Oikein kiva esitys.

Myöhemmissä vaiheissa itse hienosäätäisin ainakin seuraavia:
– Varhaskantasuomessa vielä *läämim, vasta keskikantasuomessa *leemim.
– Keskikantasuomessa (kuiten Jaskan oman alkuvuoden artikkelin mukaan!) *allën, *tulën, *patasën, *uimasën.
– Keskikantasuomessa vielä *söw, vasta myöhäiskantasuomessa *söö, kai myös vielä *wete- eikä *vete-.
– Pohjoiskantasuomessa vepsän nojalla vielä *tekebi eikä *tekevi.
– SVO-sanajärjestys! Ainakin vaiheesta 6 (ehkä jo 5) lähtien pitäisi olla "Isä tekebi tulen kalan alle(n)"…

Kantauralin tilanteesta voisi sitten väitellä enemmänkin, mutta siihen ei ehkä tässä kannata takertua.
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

Re: Suomen kielen esimuodot konkreettisin esimerkkilausein

ViestiKirjoittaja Jaska » 15 Loka 2019 17:02

Pystynen kirjoitti:Oikein kiva esitys.

Myöhemmissä vaiheissa itse hienosäätäisin ainakin seuraavia:
– Varhaskantasuomessa vielä *läämim, vasta keskikantasuomessa *leemim.

Näin se varmaankin oli.

Pystynen kirjoitti:– Keskikantasuomessa (kuiten Jaskan oman alkuvuoden artikkelin mukaan!) *allën, *tulën, *patasën, *uimasën.

Totta. Pidin tässä kirjoitusasut tarkoituksella "konservatiivisina" siltä varalta, että keskivokaaleille ilmestyy vielä painavia vasta-argumentteja. PDT_Armataz_01_18

Pystynen kirjoitti:– Keskikantasuomessa vielä *söw, vasta myöhäiskantasuomessa *söö, kai myös vielä *wete- eikä *vete-.

Totta, mielekkäämpi tuollaisen söw-välivaiheen kanssa.
Mihin tuo keskikantasuomen *w perustuisi?

Pystynen kirjoitti:– Pohjoiskantasuomessa vepsän nojalla vielä *tekebi eikä *tekevi.

Hmmm... Vepsä ei tee eroa suffiksaalisenkaan vahvan ja heikon asteen välillä, joten voiko siitä päätellä mitään? Kumpikin johtaisi samaan.

Pystynen kirjoitti:– SVO-sanajärjestys! Ainakin vaiheesta 6 (ehkä jo 5) lähtien pitäisi olla "Isä tekebi tulen kalan alle(n)"…

Tarkoituksella pidin sanajärjestyksen vanhanaikaisena, että lukija pystyy seuraamaan sanojen muuttumista silmämääräisesti.

Pystynen kirjoitti:Kantauralin tilanteesta voisi sitten väitellä enemmänkin, mutta siihen ei ehkä tässä kannata takertua.

Aina kaikesta voi. PDT_Armataz_01_18
Tarkoitatko rekonstruktiota vai ajoitusta?
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Suomen kielen esimuodot konkreettisin esimerkkilausein

ViestiKirjoittaja Kristiina » 15 Loka 2019 19:05

Olisi hienoa, jos joku osaisi laittaa nuo vielä viroksi ja saameksi. Nykykieli riittäisi!
Kristiina
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1368
Liittynyt: 18 Maalis 2015 12:24

Re: Suomen kielen esimuodot konkreettisin esimerkkilausein

ViestiKirjoittaja Jaska » 15 Loka 2019 20:05

Kristiina kirjoitti:Olisi hienoa, jos joku osaisi laittaa nuo vielä viroksi ja saameksi. Nykykieli riittäisi!

Hyvä idea! Voisin, eiku joku voisi jossain vaiheessa väkertää. PDT_Armataz_01_18
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Suomen kielen esimuodot konkreettisin esimerkkilausein

ViestiKirjoittaja Johannes » 15 Loka 2019 20:56

Jaska kirjoitti:
Kristiina kirjoitti:Olisi hienoa, jos joku osaisi laittaa nuo vielä viroksi ja saameksi. Nykykieli riittäisi!

Hyvä idea! Voisin, eiku joku voisi jossain vaiheessa väkertää. PDT_Armataz_01_18

Nykyviroksi ja säilyttäen aiempien esimerkkien sanajärjestyksen samasta syystä kuin Jaska edellä:

Isa kala alla tule teeb ja leeme patta paneb. Ta kojas sööb ja vette ujuma läheb.

(Muussa tapauksessa ainakin minä sanoisin muuten samoja sanoja käyttäen näin: Isa teeb kala alla tule ja paneb leeme patta. Ta sööb kojas ja läheb vette ujuma.)

Huom! Minema-verbin käyttö on nykyvirossa rajoittunut vain joihinkin muotoihin, mistä syystä edellä yksikön 3. persoonan muotokin on ilmaistu toisella sanalla: läheb. Toisin sanoen minema-verbin yksikön 3. persoonan preesens on nykyisin läheb.
Johannes
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 601
Liittynyt: 07 Tammi 2015 01:30
Paikkakunta: Helsinki

Re: Suomen kielen esimuodot konkreettisin esimerkkilausein

ViestiKirjoittaja Pystynen » 15 Loka 2019 21:53

Jaska kirjoitti:Mihin tuo keskikantasuomen *w perustuisi?

Selvimmin sellaisissa kehityksissä kuin *ŋ >> *v on varmasti ollut *w välivaiheena. Esimerkkinä muista pikkutodisteista: metateesit *uj > *jv, *ur > *rv, *us > *sv joissa varmaan on kyse ihan vain konsonanttiyhtymistä *wj, *wr, *ws > *jw, *rw, *sw.

Sopivissa takavokaalisissa ympäristöissä [w]:tä löytyy ihan suomen nykymurteistakin (= ainakin 1900-luvun alkupuolelle asti), samoin esim. Satakunnassa kasuaa ja rasua ovat säännöllisen näköisesti vokaaliutuneet kolmitavuisiksi. Ihan kaikkiin asemiin en myöhäiskantasuomeen asti menisi *w:tä kyllä vielä tämän perusteella rekonstruoimaan. Mutta noin levikin lisäksi on aika hankala löytää mitään ajoituskriteeriä jolla näkisi muutoksen *w > v selvästi tapahtuneen.

Jaska kirjoitti:Vepsä ei tee eroa suffiksaalisenkaan vahvan ja heikon asteen välillä, joten voiko siitä päätellä mitään?

*v ei kehity vepsässä b:ksi. Perinteinen rekonstruktio olisi *tuleβi, *meneβi bilabiaalisella spirantilla, ja on *b heikko aste sekin.

Jaska kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:Kantauralin tilanteesta voisi sitten väitellä enemmänkin, mutta siihen ei ehkä tässä kannata takertua.

Aina kaikesta voi. PDT_Armataz_01_18
Tarkoitatko rekonstruktiota vai ajoitusta?

Tässä joo rekonstruktiota, ajoituksesta on jo väännetty toisaalla kai riittävästi. Esim. isällä on nykyään iranilainen lainaetymologia jonka nojalla se ei taida olla ihan kantauralia.
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

Re: Suomen kielen esimuodot konkreettisin esimerkkilausein

ViestiKirjoittaja Jaska » 15 Loka 2019 22:25

Johannes kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Kristiina kirjoitti:Olisi hienoa, jos joku osaisi laittaa nuo vielä viroksi ja saameksi. Nykykieli riittäisi!

Hyvä idea! Voisin, eiku joku voisi jossain vaiheessa väkertää. PDT_Armataz_01_18

Nykyviroksi ja säilyttäen aiempien esimerkkien sanajärjestyksen samasta syystä kuin Jaska edellä:

Isa kala alla tule teeb ja leeme patta paneb. Ta kojas sööb ja vette ujuma läheb.

(Muussa tapauksessa ainakin minä sanoisin muuten samoja sanoja käyttäen näin: Isa teeb kala alla tule ja paneb leeme patta. Ta sööb kojas ja läheb vette ujuma.)

Huom! Minema-verbin käyttö on nykyvirossa rajoittunut vain joihinkin muotoihin, mistä syystä edellä yksikön 3. persoonan muotokin on ilmaistu toisella sanalla: läheb. Toisin sanoen minema-verbin yksikön 3. persoonan preesens on nykyisin läheb.

Kiitos!
Toinen sanastoero on, että yks.3. persoonapronomini tema/ta on virossa kehittynyt demonstratiivipronominista *tämä.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Suomen kielen esimuodot konkreettisin esimerkkilausein

ViestiKirjoittaja Jaska » 15 Loka 2019 22:31

Pystynen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:Kantauralin tilanteesta voisi sitten väitellä enemmänkin, mutta siihen ei ehkä tässä kannata takertua.

Aina kaikesta voi. PDT_Armataz_01_18
Tarkoitatko rekonstruktiota vai ajoitusta?

Tässä joo rekonstruktiota, ajoituksesta on jo väännetty toisaalla kai riittävästi. Esim. isällä on nykyään iranilainen lainaetymologia jonka nojalla se ei taida olla ihan kantauralia.

Ihan uusi? Álgukin viittaa vain epävarmaan arjalaiseen rinnastukseen vuodelta 2004.

Tunnusmerkillisesti iranilainen sana toki voisi silti olla kantauralin ikäinen.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Suomen kielen esimuodot konkreettisin esimerkkilausein

ViestiKirjoittaja Johannes » 15 Loka 2019 23:23

Jaska kirjoitti:Toinen sanastoero on, että yks.3. persoonapronomini tema/ta on virossa kehittynyt demonstratiivipronominista *tämä.

Aivan totta. Ta-pronominilla − paitsi että se on tema-pronominin lyhentymä − on ilmeisesti lisäksi myös suora uralilainen juuri, jolla on vastineet esim. eteläviron murresanassa taa 'tämä' ja liivin sanassa ta 'hän; se' (ETY: ta).
Johannes
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 601
Liittynyt: 07 Tammi 2015 01:30
Paikkakunta: Helsinki

Re: Suomen kielen esimuodot konkreettisin esimerkkilausein

ViestiKirjoittaja perttimp » 16 Loka 2019 08:13

Esimerkissä kohta 1. Kantaurali: sana "kotana". Nykyäänkin sanotaan "Hän ei ollut kotona" . Ei sanota "Hän ei
ollut kodissa" Olisiko "kotona" sanamuoto säilynyt kantauralista asti? Lisäksi KOTO-alkuiset paikannimet Suomessa sijaitsevat
tarkasti samalla alueella kuin nuorakeraamiset asuinpaikat. Ei kai tästä voi päätellä, että kantaurali ja
nuorakeraaminen kulttuuri liittyvät toisiinsa !

Välillä 4. Keskikantasuomi - 5. Myöhäiskantasuomi tapahtuu muutos "kotasna" - "kodassa"
Etelä-Pohjanmaan murteessa ei ole -ssa -ssä loppuja. Esim "metsässä" = "mettäs' " Tämän yhden seikan
perusteella EP murre olisi haarautunut jo keskikantasuomesta.

EP-käännös:
Isä kala' alle tulen teköö ja liäme' pataham panoo. Hän kodasnansa/koras syää ja vetehe uimaha menöö.
perttimp
Pohtiva pohjalainen
Pohtiva pohjalainen
 
Viestit: 181
Liittynyt: 30 Joulu 2011 12:21

Re: Suomen kielen esimuodot konkreettisin esimerkkilausein

ViestiKirjoittaja Jaska » 16 Loka 2019 17:02

perttimp kirjoitti:Esimerkissä kohta 1. Kantaurali: sana "kotana". Nykyäänkin sanotaan "Hän ei ollut kotona" . Ei sanota "Hän ei
ollut kodissa" Olisiko "kotona" sanamuoto säilynyt kantauralista asti?

Joo, uralilainen paikallissijasarja oli:
*kota-na, *kota-ta, *kota-s tai *kota-ng.
Sitten näistä tehtiin s-infiksillä "sisäpaikallissijasarja", jolla on vastineita saamessa ja mordvassa: -sna (myöh. > -ssa), -sta, -sen (myöh. > -hVn)

Kantasuomen erilliskehityksen aikana luotiin vielä ulkopaikallissijat l-infiksillä:
-lna (> -lla), -lta, -lsen (> -llen)

Vanhoissa adverbeissä paikallissijakäyttö on säilynyt, vaikka kielessä samat ainekset muuten ovat abstrahoituneet:
koto-na, luo-na vs. opettaja-na (essiivi kuvaa jonain olemista);
koto-a, luo-ta vs. opettaja-a (partitiivi on objektin sija);
luo-kse vs. opettaja-ksi (translatiivi kuvaa joksikin menemistä/muuttumista).

perttimp kirjoitti:Lisäksi KOTO-alkuiset paikannimet Suomessa sijaitsevat
tarkasti samalla alueella kuin nuorakeraamiset asuinpaikat. Ei kai tästä voi päätellä, että kantaurali ja
nuorakeraaminen kulttuuri liittyvät toisiinsa !

No ei voi, koska koto on länsipainotteinen murreasu, jota idässä vastaa koti. Nämä muodot ovat nuoria, vaikka niiden taustalla oleva kota on ikivanha sana ja säilynyt muuttumattomana kantauralista saakka.

On siis sattumaa, että länsisuomalaisia piirteitä on levinnyt sille alueelle, jolle nuorakeraamikka levisi tuhansia vuosia aikaisemmin.


perttimp kirjoitti:Välillä 4. Keskikantasuomi - 5. Myöhäiskantasuomi tapahtuu muutos "kotasna" - "kodassa"
Etelä-Pohjanmaan murteessa ei ole -ssa -ssä loppuja. Esim "metsässä" = "mettäs' " Tämän yhden seikan
perusteella EP murre olisi haarautunut jo keskikantasuomesta.

EP-käännös:
Isä kala' alle tulen teköö ja liäme' pataham panoo. Hän kodasnansa/koras syää ja vetehe uimaha menöö.

Eteläpohjassa on myös -hnA-inessiivi: mihnä = missä? Samanlaista tavataan vain etelävirossa, mikä on hyvin erikoista.

Mutta kaikki kulumamuodot ovat myöhäisiä: murteissa -ssa on lyhentynyt -sa:ksi (kuten Oulusa) ja paikoin edelleen -s:ksi.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Suomen kielen esimuodot konkreettisin esimerkkilausein

ViestiKirjoittaja Jaska » 16 Loka 2019 17:12

Pystynen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:Mihin tuo keskikantasuomen *w perustuisi?

Selvimmin sellaisissa kehityksissä kuin *ŋ >> *v on varmasti ollut *w välivaiheena. Esimerkkinä muista pikkutodisteista: metateesit *uj > *jv, *ur > *rv, *us > *sv joissa varmaan on kyse ihan vain konsonanttiyhtymistä *wj, *wr, *ws > *jw, *rw, *sw.

Sopivissa takavokaalisissa ympäristöissä [w]:tä löytyy ihan suomen nykymurteistakin (= ainakin 1900-luvun alkupuolelle asti), samoin esim. Satakunnassa kasuaa ja rasua ovat säännöllisen näköisesti vokaaliutuneet kolmitavuisiksi. Ihan kaikkiin asemiin en myöhäiskantasuomeen asti menisi *w:tä kyllä vielä tämän perusteella rekonstruoimaan. Mutta noin levikin lisäksi on aika hankala löytää mitään ajoituskriteeriä jolla näkisi muutoksen *w > v selvästi tapahtuneen.

Kiitos, hyvää settiä!

Pystynen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:– Pohjoiskantasuomessa vepsän nojalla vielä *tekebi eikä *tekevi.

Vepsä ei tee eroa suffiksaalisenkaan vahvan ja heikon asteen välillä, joten voiko siitä päätellä mitään?

*v ei kehity vepsässä b:ksi. Perinteinen rekonstruktio olisi *tuleβi, *meneβi bilabiaalisella spirantilla, ja on *b heikko aste sekin.

Aivan totta, en ajatellut tuota loppuun asti.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Suomen kielen esimuodot konkreettisin esimerkkilausein

ViestiKirjoittaja Kristiina » 16 Loka 2019 17:52

Tässä on unkarinkielinen versio:

Az apa tüzet gyújt a hal alatt, és a levest az edénybe teszi. A házban eszik, és úszni megy (a vízbe).

Kun tuota vertaa kantauraliin ja suomenkieliseen versioon, on selvää, että kantauralikonstruktio on tuollaisena selvästi lähempänä suomea kuin unkaria:
Isja kalan ëling tulim teki, lämim patang pëni. Sän kotana sewi, weting ujima meni.
Isä kalan alle tulen tekee ja liemen pataan panee. Hän kodassa syö ja veteen uimaan menee.

Suomalainen lause voisi olla luontevampi, jos se kuuluisi näin: Isä panee kalan tulelle ja liemen pataan. Hän syö kotonaan ja menee uimaan. Vesi on kylmää.
Kristiina
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1368
Liittynyt: 18 Maalis 2015 12:24

Re: Suomen kielen esimuodot konkreettisin esimerkkilausein

ViestiKirjoittaja Jaska » 16 Loka 2019 18:00

Kristiina kirjoitti:Tässä on unkarinkielinen versio:

Az apa tüzet gyújt a hal alatt, és a levest az edénybe teszi. A házban eszik, és úszni megy (a vízbe).

Kun tuota vertaa kantauraliin ja suomenkieliseen versioon, on selvää, että kantauralikonstruktio on tuollaisena selvästi lähempänä suomea kuin unkaria:
Isja kalan ëling tulim teki, lämim patang pëni. Sän kotana sewi, weting ujima meni.
Isä kalan alle tulen tekee ja liemen pataan panee. Hän kodassa syö ja veteen uimaan menee.

Joo, unkarissa ovat säilyneet niin suuressa määrin eri sanat kuin suomessa, että pitäisi keksiä ihan eri sanoista esimerkkilauseet. Täältä voi penkoa:
https://en.wiktionary.org/wiki/Category ... oto-Uralic

Tuo loppu voisi toimia:
A házban eszik, és úszni megy (a vízbe)

Unkarin 'hän' (pitkä ö) myös polveutuu tuosta *sän-pronominista, koska unkarissa *s on säännöllisesti kadonnut.
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)
Avatar
Jaska
Ylihärmiö
Ylihärmiö
 
Viestit: 10977
Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02

Re: Suomen kielen esimuodot konkreettisin esimerkkilausein

ViestiKirjoittaja Pystynen » 16 Loka 2019 20:39

Jaska kirjoitti:
Kristiina kirjoitti:Tässä on unkarinkielinen versio:

Az apa tüzet gyújt a hal alatt, és a levest az edénybe teszi. A házban eszik, és úszni megy (a vízbe).

Kun tuota vertaa kantauraliin ja suomenkieliseen versioon, on selvää, että kantauralikonstruktio on tuollaisena selvästi lähempänä suomea kuin unkaria

Joo, unkarissa ovat säilyneet niin suuressa määrin eri sanat kuin suomessa, että pitäisi keksiä ihan eri sanoista esimerkkilauseet.

Tekemisellä ja padalla on kyllä vastineet: tesz, fazék (ja isän vastineena pidetään adjektiivia ős 'muinainen'; mutta omasta mielestäni tämä todennäköisemmin on supistumavariantti adjektiivista éves 'vuotinen' ja vastaakin siis suomen ikää). Toisaalta etuvokaalinen tűz ei sovi yhteen suomen takavokaalisen tulen kanssa.
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

Re: Suomen kielen esimuodot konkreettisin esimerkkilausein

ViestiKirjoittaja Kristiina » 16 Loka 2019 23:15

Tuo unkarinnos on peräisin henkilöltä, jolla ei ole tietoa uralilaisesta sanastosta.

"Fazék" varmaan sopisi tuohon padaksi. Tulen tekemiseen verbi "tesz" ei ilmeisesti sovi. Se sijaan se sopii kyllä pataan panemiseen.
Kristiina
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1368
Liittynyt: 18 Maalis 2015 12:24

Seuraava

Paluu Kielitiede

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 12 vierailijaa