Kristiina kirjoitti:Jaska kirjoitti:Ensimmäisessä tutkimuksessa taas on 200-210 sanaa.
Tämä data ei riitä todistamaan kielisukulaisuuksia.
Greenhillin ja Atkinsonin tutkimus lienee ensimmäinen, jossa on verrattu maailman eri kieliä typologisin perustein. Data jakautuu kahteen osaan a) typologinen data, jonka perustana on WALS (
https://wals.info/) b) sanastollinen data, joka käsittää vain IE-kielet ja austronesialaiskielet; tämän datan pohjalta on arvioitu sanaston muutoksen nopeutta ja laadittu esim. puukuvaajia.
Nämä kaksi tutkimusta luokittelevat siis maailman kieliä kahdesta eri näkökulmasta: toinen perussanaston (Jäger) ja toinen typologisten piirteiden pohjalta (Greenhill, Atkinson).
Kuva1:een, johon viittasin, liittyvä kuvateksti on alla:
Figure 1. NeighbourNet for the 99 most well-attested languages in the WALS database. This network is based on 138 typological characters and shows the signals grouping languages. Branch lengths are proportional to amount of divergence between languages, and the box-like structures reflect conflicting signal.
Typologinen samankaltaisuus ei myöskään voi mitenkään todistaa kieliä sukulaisiksi. Samanlaisia typologisia ilmiöitä on syntynyt itsenäisesti eri puolilla maailmaa.
Kristiina kirjoitti:Pidän typologista näkökulmaa erittäin mielenkiintoisena täydentävänä näkökulmana, jolla voidaan päästä kauemmaksi menneisyyteen kuin leksikaalisilla vertailuilla. Greenhill ja Atkinson toteavat johdannossaan seuraavaa:
Some authors have claimed that certain typological features that describe the structures present in a language, such as ergativity, head marking and numeral classifiers, are more stable than the lexicon (Nichols 1992, 1994). If some typological features are consistently stable within language families, and resistant to borrowing, then they might hold the key to uncovering relationships at far deeper levels than previously possible. For example, Nichols (1994) uses typological features to argue for a spread of languages and cultures around the Pacific Rim, connecting Australia, Papua New Guinea, Asia, Russia, Siberia, Alaska and the western coasts of North and South America. If this is correct, then these typological features must be reflecting time depths of at least 16 000 years and possibly as deep as 50 000 years ago (Nichols 1994).
Tämäntyyppisiin vertailuihin ei mielestäni ole tarkoituksenmukaista soveltaa kantakielikonstruktioita ja lineaarisia puudiagrammeja.
Lihavoin tuosta nuo jossittelua osoittavat kohdat. Kyseessä ei siis ole mikään uskottava metodi, vaan kokeillaan nyt, mitä tällainen näyttäisi kielikuntien samankaltaisuusasteeksi.
Rekonstruktiot kuuluvat kaikkeen historialliseen kielitieteeseen. Jos olettaa ilmiön olevan samaa alkuperää kahdessa kielikunnassa, se tarkoittaa yhteisen kantamuodon rekonstruoimista.
Jos luovut puukuvaajista, silloin kyse on alueellisesta kontaktivaikutuksesta eikä alkusukulaisuudesta.
Mutta kuten sanottu, typologinen samankaltaisuus voi olla myös täysin sattumanvaraista. Sitten jos kyse on suuresta ilmiökimpusta, kasvaa todennäköisyys sille, että kyse olisikin todellisesta muinaisesta lähekkäin oleilusta.