Suomelta kuulostavia kieliä

Kielitiede tutkii menneisyyttä kielten kautta.

Suomelta kuulostavia kieliä

ViestiKirjoittaja Lri » 02 Joulu 2019 09:59

Mitä suomelta kuulostavia tai näyttäviä kieliä tiedätte?

Monissa polynesialaisissa kielissä on ainakin pieni äännevarasto, joten niissä ei usein myös esiinny montaa suomessa vierasta äännettä.

Sivulta png.bible löytyy Raamatun osia käännettynä Papua-Uuden Guinean kielille. Latasin ensin Matteuksen evankeliumin ensimmäisen luvun eri kielillä:

mkdir /tmp/png;curl -s https://png.bible|pup '#leftnav a attr{href}'|tr -d /|while read x;do curl -s https://png.bible/$x/MAT01.htm|pup '.p text{}'|xml unesc>/tmp/png/$x;done;find /tmp/png -empty -delete

Laskin sen jälkeen, kuinka monta suomessa harvinaista kirjainta kussakin tekstissä esiintyy:

for x in /tmp/png/*;do grep -Po '\p{L}' $x|sed 's/.*/\L&/'|grep -v '[adehijklmnoprstuvyöä]'|sort -u|wc -l|sed s,\$,\ $x,;done|sort -n

Listan alkupäästä löytyi Rotokas-niminen kieli. Sen päämurteen aakkosissa käytetään vain kahtatoista kirjainta (a, e, g, i, k, o, p, r, s, t, u ja v), joista kaikki paitsi g ovat suomessa yleisiä:

"Aue vituaro iava uvare vara iava evara Pautoa-ia taraipaaveira oearovu vearovira oiso, Oiraopatoa Rutu Pauto. Ira ora rera vo reoaro oirao piepareveira vara rovirieipaoro. 8 Oire vosa oiraopa reo vao-ia, ra va iava oearovu vai pasi oiso puraave, "Oire ra vuriara vai purape, ra va iava vearoa vai karekepe." Ari ita, oearovu oiso ragai tovipaiveira oiso purapaoro, "Vii Pol viigoa oisi oiso oearovu siposipopariveira." Oiraopavira rutu oa-a vao oa-ia voea evoea riroa tavaka ouiverea rara vo Pauto ruvara-ia voea vo toviroaro voriaro sirova vuriara."
https://png.bible/roo/ROM03.htm

Takuu-niminen kieli on ehkä vielä parempi. Siinä on melkein täysin sama konsonanttivarasto kuin suomessa: f, h, k, l, m, n, p, r, s, t ja v. Takuussa monikko ilmaistaan kätevästi kahdentamalla sanan alussa oleva konsonantti, joten siinä esiintyy kuitenkin suomessa vieras tavun alussa oleva kaksoiskonsonantti.

"Koe see mataku! Nau nei ko te kaamata aa te hakaoti ana naa mee hakkaatoa. 18 Nau nei ko te tama e ora hakaoti; nau ni mate aa teenei nau ku taka ma te ora e ora hakaoti. Nau e haimahi are i aruna te mate ma te kina te mate. 19 Sissii oo mee e kkite, teenaa naa vana aau e kkite teelaa e ssura i te saaita nei aa ma naa vana teelaa ma ki ssura imuri. 20 Koe ni see iloa maa oo mee e kkite nei maa ni aa, aa teenei nau ku hakaari atu: Naa hetuu e hitu aau ni kkite i taku rima hakamaatau raa, teenaa ko naa ensol naa kanohenua te lotu e hitu. Naa mee e hakatuutuu naa lamu karu e hitu raa, teenaa ko naa kanohenua te lotu e hitu."
https://png.bible/nho/1JN02.htm

Kandawon kielessä yleisimpiä sanoja ovat "moi" ja "moro", vaikka se ei muuten näytä hirveästi suomelta:

"8 Pika yene dumo taimane moi una ne, une asa ku kokane dje moi kani una embe dji, iwa ta asa ami dje molo ku kokane dje moi iwa ge une wale moro mo? dji. 9 Una pende, une ge wale moro we djimaka, una pende, man, une iwa nale emill yei moi mal embe, iwa ta embe moro we dji. Dji ba une, man, ge na wale moro we dji."
https://png.bible/gam/JHN09.htm

Havaijin kieli on vielä yksi suomelta näyttävä polynesialainen kieli:

"‘O ka mokupuni ʻo Hawai‘i (penikī.: Big Island, Hawai‘i Island) — ka mokupuni pele i ko ‘Amelika Hui Pū ʻIa moku‘āina o Hawai‘i ma ka moana Pākīpika. 4,028 kilomika kuea (10,432 klm²) o ua mokupuni la. ‘O ia ka mokupuni nui loa ma ‘Amelika Hui Pū ʻIa. Nui ka ‘alea o Hawai‘i mokupuini ma mua o ka ‘alea o nā mokupuni o Hawai‘i a pau. ‘Ōlelo ‘ia ua kapa ‘ia ka mokupuni no ka inoa ʻo Hawaiʻiloa, ka hoʻokele Polenekia i hoʻokele aku i nā mokupunio Hawai‘i. Hoʻoponopono ‘ia ka mokupuni o Hawai‘i e ke kalana o Hawai‘i. ‘O Hilo kahi nui o nā keʻena kalana. Ma ka helu kānaka ʻana i ka makahiki 2003, aia he 158,400 kānaka ma Hawai‘i."
https://haw.wikipedia.org/wiki/Hawai%E2%80%98i_(mokupuni)

Jos havaijin kielessä korvaa w:n v:llä, korvaa makronilliset vokaalit kaksoisvokaaleilla, ja poistaa glottaaliklusiilia esittävät heittomerkit, siitä tulee vielä enemmän suomen näköistä:

"O ka mokupuni o Havaii (penikii.: Big Island, Havaii Island) — ka mokupuni pele i ko Amelika Hui Puu Ia mokuaaina o Havaii ma ka moana Paakiipika. 4,028 kilomika kuea (10,432 klm²) o ua mokupuni la. O ia ka mokupuni nui loa ma Amelika Hui Puu Ia. Nui ka alea o Havaii mokupuini ma mua o ka alea o naa mokupuni o Havaii a pau. Oolelo ia ua kapa ia ka mokupuni no ka inoa o Havaiiloa, ka hookele Polenekia i hookele aku i naa mokupuni o Havaii. Hooponopono ia ka mokupuni o Havaii e ke kalana o Havaii. O Hilo kahi nui o naa keena kalana. Ma ka helu kaanaka ana i ka makahiki 2003, aia he 158,400 kaanaka ma Havaii."

Tämän mukaan on epäselvää, lausutaanko havaijin ortografian w-kirjain kuten /w/, /v/ vai /ʋ/ (labiodental approximant, suomen v-äänne): "There is free variation of [w] and [v]. Pukui & Elbert (1986:xvii) have conjectured that there is conditioned variation of [w] and [v], but their use of "usually" makes their theory an admission of free variation. Schütz[18] has conjectured that there was neither [w] nor [v], but rather "something between the two". This is most likely [ʋ], a labiodental approximant (see also Schütz's (1994:113) quotes from letter of Artemas Bishop)."
Lri
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 323
Liittynyt: 09 Maalis 2019 15:01

Re: Suomelta kuulostavia kieliä

ViestiKirjoittaja Pystynen » 03 Joulu 2019 04:55

Yksi piirre, mitä suomen kieltä muistuttavinaan olevissa kielissä usein ei näe, on riittävä määrä konsonanttiyhtymiä - ja siis muitakin kuin pelkkiä kaksoiskonsonantteja.

Muutoin lähes mikä tahansa konsonanttivalikoimaltaan sopivan alhainen kieli yleensä jossain määrin "näyttää suomelta", siitä huolimatta vaikka siitä puuttuisivat ääkköset tai olisi aivan liikaa veetä ja ärrää. Tämä kai siksi, että indoeurooppalaiset naapurikielemme ovat maailman mittapuulla järkyttävän konsonanttiraskaita (ja virokin jossain määrin). Maailmalla "hajosiko moposi" -tyyppiset sanat ovat kuitenkin normaali tyyppi ja "did your motorbike break" jossa liki jokainen tavu päättyy vähintään yhteen konsonanttiin onkin se poikkeus.

Näillä miettein: pääsemmekö parempaan?

Suoraan itään lähtiessä Venäjällä vastaan tulee lähinnä suku- ja epäsukukieliä joissa on turhan paljon shuhuässhiä ja lyhyitä konsonanttiloppuisia sanoja. Joukosta voi kyllä jo siivilöidä pari paremmin sopivaa. Tässä pari lausetta sahan eli jakuutin kieltä suomalaiselle ortografialle käännettynä:

Tšon barıta beje suoltatıgar uonna bıraabıgar teng buolan töryyller. Kininler barı örkön öidööh, suobastaah buolan töryyller, uonna beje bejeleriger tılga kiiriniges bıhıılara doghordohuu tıınnaah buoluohtaah.
Kovasti beetä ja ııta, mutta muuten aika tutunnäköistä. Suobastaah buolan töryyller, kuulostaa oikeastaan liki karjalalta. Eli mihin siis se törylleri suopasti sen puolan…?

Muita hyviä osumia idän suunnassa ei tule ennen länsi-Kanadaa (väliin jää esim. geetä ja quuta tulvillaan oleva tšuktši ja konsonantistoltaan yliviritellyt athapaskakielet). Mutta algonkin-kielissä alkaa olla taas jo jotenkin tuttu vire. Esim. mustajalan kielinen wikipedia toivottaa vieralijalle Oki Niitsipussin Wikipedia ja osaa kuvien perusteella kertoa mm. lentokoneen olevan áípottaawa (no kaipa se sitten aipottaa).

USA:n eteläosien ja Väli-Amerikan koluamisen jätämmekin kiertomatkan seuraavaan päivään…
Avatar
Pystynen
SuuBaltti
SuuBaltti
 
Viestit: 1302
Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Paikkakunta: Vandaalia

Re: Suomelta kuulostavia kieliä

ViestiKirjoittaja Lri » 03 Joulu 2019 20:06

Phoible-foneemitietokantaan on lisätty suomen kielen foneemivarasto kolmesta lähteestä: Stanford Phonology Archive (vähiten kieliä), UCLA Phonological Segment Inventory Database (toiseksi eniten kieliä) ja The Database of Eurasian Phonological Inventories (eniten kieliä).

Viimeisen lähteen tietokanta on julkaistu JSON-tiedostona. Etsin JSON-tiedostosta ensin yleisimmät eri kielissä esiintyvät konsonanttifoneemit:

curl -s http://eurasianphonology.info/static/phono_dbase.json|jq -r '.[]|.cons[]'|sort|uniq -c|sort -rn

Valikoin sen jälkeen yleisimpiä suomessa vieraita foneemeja, ja laskin missä kielissä esiintyy niitä vähiten:

curl -s http://eurasianphonology.info/static/phono_dbase.json|jq -r '("b g d f ʃ tʃ dʒ ʒ tɕ z dz x c ɣ q θ ð"/" ")as $a|.[]|(($a|length)-($a-.cons|length)|tostring)+";"+.name+""+(.cons|join(" "))'|sort -n

Listan alkupäästä löytyi esimerkiksi tšukotko-kamtšatkalaisia kieliä, kuten tšuktši:

cons: p t̺̪ kx qχ tɕ ʔ ɬ̺̪ ɣ m n̺̪ ŋ r̺ w j
vows: i e̞ o̞ a u ə̆
syllab: (C)(ʔ)V(C)
cluster: Cʔ
finals: p̚, t̺̪̚, k̚, q̚, tɕ, ɬ̺̪, x, m, n̺̪, ŋ, r̺̥, w, j̥

Tšuktšinkielinen esimerkkiteksti (IPA-käännöksessä on varmaan virheitä):

"nəmnəmək qol itɣʔæt qoratəʔmŋækwʔat. k’orarærma joo’rʔotɕɣatɣʔæ. naqam əməŋ amʔanra ɣaqorakwotatlenat. raɣtən amənan ŋajəŋqatɕaɣtə ɣækwætlin. k’utti nəmnəməŋqatɕaɣtə ɣamŋətɕɣætɕelenat. joo’rʔok raɣtən nəwilɣʔi kərɣətɕqəmaolɣətkənək. k’orakwotɣʔæ, ənqo milɣənpəɣʔi ə’lərɣətɕəku. tɕaoplətkok ə’lərɣətɕəku narətɕ- ɣətwaqæn, nəmalmalʔattɕaqæn. ənŋin oratwaɣʔæ. luur qənur jararwərɣərɣən walomnæn rərowkə."
https://web.archive.org/web/20110722113239/http://www.ling-atlas.jp/r/tale/show/125

Suomalaistettu versio:

"Nömnömök qol itɣät qoratömŋäkwat. Korarärma joorotɕɣatɣä. Naqam ömöŋ amanra ɣaqorakwotatlenat. Raɣtön amönan ŋajöŋqatɕaɣtö ɣäkwätlin. Kutti nömnömöŋqatɕaɣtö ɣamŋötɕɣätɕelenat. Joorok raɣtön nöwilɣi körɣötɕqömaolɣötkönök. Korakwotɣä, önqo milɣönpöɣi ölörɣötɕöku. Saoplötkok ölörɣötɕöku narötɕ- ɣötwaqän, nömalmalattɕaqän. Önŋin oratwaɣä. Luur qönur jararwörɣörɣön walomnän rärowkö."

Vieraita äänteitä ovat /tɕ/ (voiceless alveolo-palatal affricate), /ɣ/ (voiced velar frictative), /q/ (voiceless uvular stop) ja /w/ (voiced labio-velar approximant).

Jos tekee fiktiiviset äännemuutokset tɕ>s, ɣ>h, q>k ja w>v, niin tekstistä tulee jo suomen näköistä:

"Nömnömök kol ithät koratömŋäkvat. Korarärma jooroshathä. Nakam ömöŋ amanra hakorakvotatlenat. Rahtön amönan ŋajöŋkasahtö häkvätlin. Kutti nömnömöŋkasahtö hamŋöshäselenat. Joorok rahtön növilhi körhöskömaolhötkönök. Korakvothä, önko milhönpöhi ölörhösöku. Saoplötkok ölörhösöku narös- hötvakän, nömalmalatsakän. Önŋin oratvahä. Luur könur jararvörhörhön valomnän rärovkö."

Tšuktšin kielessä ei ole konsonanttiklustereita (konsonanttia seuraavan glottaaliklusiiliin lisäksi), mutta siinä suomen tavoin monet konsonanttiäänteet voivat silti esiintyä tavun lopussa. Suomesta poiketen kuitenkin esimerkiksi tavun alussa esiintyy ŋ, ja myös m esiintyy tavun lopussa silloinkin kuin seuraavan tavun ensimmäinen äänne ei ole labiaalinen. Sanan lopussa esiintyy myös k ja r.

(Tämä oli aika huono esimerkki, mutta en viitsi etsiä enempää kieliä tällä kertaa.)

Pystynen kirjoitti:Esim. mustajalan kielinen wikipedia toivottaa vieralijalle Oki Niitsipussin Wikipedia ja osaa kuvien perusteella kertoa mm. lentokoneen olevan áípottaawa (no kaipa se sitten aipottaa).


Toi on jo aika hyvä. Blackfootinkielinen esimerkkiteksti:

"Aamohka nitaayakitsinikatawahka kiaayaowahka ki omahka kipitakiwahka anistawa Ksistsikomaaki. Iitoisiyihk. Iiksipihtsi omii otsitotoispima miini.

Inistsiista, ki oomahkok stamohto. Mii stamitoto miistsi miinistsi. Niitohtaapawaawahka. Ki anistimai stamitotoyihka. Ki oomimahks itowatsimaanini kiyaayoyi. Staminnisaowa ki iitomatapayaakoisi. Ki itamsokohkoitapimi ohpitstsiskoisai oomistsi okonimaanistsi, omi kiaayoyi. Ki osotamsiksipokai aamoyi otsisiyai, aamo ohkinstsis stamohkanaisisiksinsstsimini ami kiaayoyi.

Ki annamok stamitaihtsi, omatsini’katsitsai, ani kakohkanaisisiksinsstsiminai ohkinsstsis.

Ki annamok stamitaihtsi, ki otaisawaotohsi ki omiiksi itsitapomahkayihki. Otsitotapssammokihka. Tamsokitaihtsiyihka. Mi o’to’tonisiistahp annimokihk iitaipoyi. Ki stamitsisksimmata omi otsitohkitopihpi. Miihk stamahkapiiyawa. Stamotahkapiawa omi okowayi. Ki iitaotoitsikatsiiyaawai, opiinomoyiyaawai. Stamohkanaistonatsspikihtsiyihk omi aapani, a’ksikoyi."
http://www.languagegeek.com/algon/siksika/sik_example.html

"Stamohkanaisisiksinsstsimini" kuulostaa joltain suomalaiselta taivutusmuotohirviöltä.

Pystynen kirjoitti:Muutoin lähes mikä tahansa konsonanttivalikoimaltaan sopivan alhainen kieli yleensä jossain määrin "näyttää suomelta", siitä huolimatta vaikka siitä puuttuisivat ääkköset tai olisi aivan liikaa veetä ja ärrää. Tämä kai siksi, että indoeurooppalaiset naapurikielemme ovat maailman mittapuulla järkyttävän konsonanttiraskaita (ja virokin jossain määrin). Maailmalla "hajosiko moposi" -tyyppiset sanat ovat kuitenkin normaali tyyppi ja "did your motorbike break" jossa liki jokainen tavu päättyy vähintään yhteen konsonanttiin onkin se poikkeus.


No joo, tässä on uusi suomelta kuulostava kieli, jonka nimi on sikakovapuhetapa:

$ printf %s\\n {m,k,j,p,n,t,l,s,h,r}{a,i,e,o,u} \ {,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,}|shuf -rn200|paste -sd\\0 -|awk '{$1=$1}1'
hohe hurujome pe la pano lo ti jahasune ra silu piti ralijitako tuposisumo himu se lu rapo samasi lisijuhi si helu nuhepeho to sura rumajuloje jire hasisomatime rijo sirupumeli ro nu pa tehinelekenuramoje tepohemije lonuhu ni nutipirakeka pumu posininajumemotajamu me nusiropi jelehutuhe mu ka nihunikari ro su
Lri
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 323
Liittynyt: 09 Maalis 2019 15:01

Re: Suomelta kuulostavia kieliä

ViestiKirjoittaja Lri » 07 Joulu 2019 17:45

Muista turkkilaiskielistä altain kieli on myös aika hyvä. Altain kieli kuuluu samaan siperianturkkilaiseen haaraan kuin sahan kieli. Siinä on vähän suhuässiä, mutta siinä on kuitenkin paljon soinnillisia plosiiveja, joten se kuulostaa vähän nuhaiselta:

"Teñyeridegi Adabys, adyñ Seninñ agarukalzın, kaandıgıñ Seninñ kelzin. Kanayıp teñyeride, anayıp jyerde de tabıñ Seniñ bolzın. Kÿnÿñ sayıngı kalajıstı bÿgÿn biske ber. Biske tölÿlÿ ulustañ kanayıp nekebeydis, bistiñ de tölÿleristi nekebe. Çeneltege bisti kiydirbe, jye jamannañ bisti korula. Amin'."
https://www.youtube.com/watch?v=NlQ7ssEr6Ic&t=4m25s

Altain kielessä genetiivin pääte on äng-äänne (yllä olevassa transkriptiossa ñ, kyrillisissä aakkosissa ҥ), samoin kuin kantaturkissa. Joissain muissa turkkilaiskielissä genetiivin pääte on mongolikielten tavoin kuitenkin "-n".

Altain kielessä konsonanttiklustereja esiintyy sanan sisällä mutta ei alussa tai lopussa, mikä on Fortescuen mukaan myös yleinen uralosiperialaisten kielien piirre: "The canonical shape of morphemes (bisyllabic noun and verb stems but shorter suffixes and demonstrative / pronominal forms) is similar in most of the languages, as are phonotactic restrictions on clusters (at most two adjacent consonants are usually allowed medially and none word-initially)."
Lri
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 323
Liittynyt: 09 Maalis 2019 15:01

Re: Suomelta kuulostavia kieliä

ViestiKirjoittaja Lri » 07 Joulu 2019 22:38

Tässä on vielä kaksi Papua-Uuden-Guinean kieltä lisää.

Waffa-niminen kieli näyttää suomelta ainakin pitkien vokaalien ja vokaaliyhtymiensä takia. Se kuulostaa länsimurteilta "ia"- ja "ua"-vokaaliyhtymien takia, kun aikaisemmin mainitsemani rotokas-kieli kuulostaa savolta "oe"-vokaaliyhtymien takia. (Käytän termiä "vokaaliyhtymä", koska en tiedä, lausutaanko vokaaliparit diftongeina.) Waffan kielessä kuitenkin vieraita piirteitä ovat soinnilliset plosiivit, f- ja q-kirjaimet, ja "ng":llä, "nn":llä ja "mm":llä alkavat sanat.

"12 Na homoraa vooyara ataa kua tinaravee. Hama ti Udaanga Yisuu Kirisiivaano ni giaa ni miivaa tinaravee. Na neneenoo yaata utuee tinaravee. Vaidi voovoono vaa ausa hanigiaivo ari nnaataivo hama ausa hanigieerainno kati variivo inna tinoo: Inna aikioo, na i tasipama varinaravee, tiivaa sa ivaara ooqoo tioo titano too kuaivee. 13 Gioonna voovoono vaa ausa hanigiaivo ari vaatiivo hama ausa hanigieerainno kati variivo inna tinoo: Inna aikioo, na i tasipama varinaravee, tiivaa sa ivaara ooqoo tioo titano too kuaivee. 14 Vaatiivo hama ausa hanigiaivo ari nnaataivo vaa ausa hanigiaivaa tasipama mmuaavau yoketaama variaivaara Anutuuqo vaidiivaa too innara inna aikioovaivee tiivai. Nnaataivo hama ausa hanigiaivo ari vaatiivo vaa ausa hanigiaivaa tasipama mmuaavau yoketaama variaivaara Anutuuqo gioonnaivaa too innara inna aikioovaivee tiivai. Fai hama itaikiai iya nnaakaraiya gioonna kiaapu kumimakaiya nnaakaraiya roosiima variaaravai. Vaa itaama vaivaara iya nnaakaraiya Anutuuqo too tinara: Inna aikioovaivee, tinaravai."
https://png.bible/waj/1CO07.htm

Fasu-nimisessä kielessä on aika CV-painotteinen tavurakenne, mutta siinä ei f:n ja w:n lisäksi ainakaan kirjoitettuna näytä olevan muita suomessa harvinaisia äänteitä. (Tai en tiedä, lausutaanko w-kirjain suomen /ʋ/:nä.)

"18 Arirakano ano Yu aporo reamo Yasuaki himu hakásaraka hemakapuraka, Yu aporomo somemaneane kekemasane nōmo metakarisiapo. Metakarisiane efera hunia Yu aporomo somemaneane kekemarakanone, ano aporo watikihoareapo, aihokosapo. Nōmo some one kepoane yakapare? Somemane suane aporo hakása metamo epo ipi wakapuamo kekemahoane siahoasifareapo. Epo somemane meta koaretaeraka fasikia kekemahokosapo. Nōmo soko nōmo wakapuamo Kotimo somemaneane kekemaraka, somemane metane koaretaeraka fasikia rekeakosapo. Arirakano somemanemo someraka, “Aporomo somemane metane koaretaeraka, e watikiaka reke, eane makukusapo,” aíyaka somesapo. 19 Arirakano nōmo Kotimo somemane kekemaraka somemaneane koaretaerakano, somemaneamo ano hukururaka ano kusua asiapo. Asiane Yasumo ano farimaka kusuapo. Yasu Kereso ira matopesa paremarerakano kusua ayiáka ano eyaki hakasa kusuapo. 20 Asiamo yumo somemaneamo ano hukurunafonosasamo ano tonotaesa asiapo. Arirakano Yasu Kereso kusua maturikia taesa ayiáka, ano ayiáka maturikia taesasamo, hitaferaka rerane nōmo masapo. Keresoane ano tua reasasamo ipi rerane nōmo maka rekenapo. Ano nī rerane maka rekenafapo. Kusuane maturikia taesasamo ano nī rera ayiáka rekenafapo. Ano kau hitaferaka reke, Kotimo hokosa Yasu Keresoaki nōmo himu hakásaraka hemakapukua rekenapo. Kotimo hokosamo anoane himu tumurumo hemakapuraka ipi kau hitaferaka rerane anopoko farimaka api kasápo. 21 Kotimo ano kamenakaraka araresane nōmo metakarirakanafapo. Aporomo Kotimo somemaneane kekemarakano, Kotimo somemaneamo isu maereketaesa satiki, Yasu nenakamakayia kukufunureapo. Asiane somemanemo isu maereketaehoanafonosasamo, Yasumo isu maereketaehoko kureapo."
https://png.bible/faa/GAL02.htm
Lri
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 323
Liittynyt: 09 Maalis 2019 15:01

Re: Suomelta kuulostavia kieliä

ViestiKirjoittaja Lri » 30 Loka 2020 01:09

Pystynen kirjoitti:Tässä pari lausetta sahan eli jakuutin kieltä suomalaiselle ortografialle käännettynä:

Tšon barıta beje suoltatıgar uonna bıraabıgar teng buolan töryyller. Kininler barı örkön öidööh, suobastaah buolan töryyller, uonna beje bejeleriger tılga kiiriniges bıhıılara doghordohuu tıınnaah buoluohtaah.
Kovasti beetä ja ııta, mutta muuten aika tutunnäköistä. Suobastaah buolan töryyller, kuulostaa oikeastaan liki karjalalta. Eli mihin siis se törylleri suopasti sen puolan…?


Sahankielisiä naispuolisten etunimiä (https://sah.wikipedia.org/wiki/Сахалыы_ааттар):

$ curl https://sah.wikipedia.org/wiki/Сахалыы_ааттар|grep fdedfb|pup 'a text{}'|awk -F\\t 'NR==FNR{a[$1]=$2;next}{for(i in a)gsub(i,a[i])}1' <(printf %s\\n а a б b в v г g д d е e ё yo ж zh з z и i й j к k л l м m н n о o п p р r с s т t у u ф f х h ц c ч ch ш sh щ sch ъ j ы i ь j э e ю yu я ya А A Б B В V Г G Д D Е E Ё Yo Ж Zh З Z И I Й J К K Л L М M Н N О O П P Р R С S Т T У U Ф F Х H Ц C Ч Ch Ш Sh Щ Sch Ъ J Ы I Ь J Э E Ю Yu Я Ya Ҕ Ğ ҕ ğ Ө Ö ө ö Ҥ Ñ ҥ ñ Дь C дь c Ү Ü ү ü Һ H һ h|paste - -) -|paste -sd' '
Ajaana Ajtaliina Ajhaana Ajiina Algistaana Amaana Archiina Bajaana Barahsaana Dajaana Dalaana Dalbara Dalbaraj Dojduuna Dolguuna Kustuktaana Kübeje Kündüüne Künnej Küöregej Kitaliina Kerecheene Keskileene Michije Michileene Narija Namiina Njurgujaana Njurgustaana Njurguhun Njurguuna Saaskija Sajaana Sajdiina Sajmiina Sajiina Samaana Sanaaja Sandaara Sargilaana Sardaana Sariada Sahaaja Sulustaana Sirama Talba Talbaana Tujaara Tujaarima Tujguuna Tujmaada Tulluktaana Tunaliina Tupsuuna Tuskuuna Ujguuna Umsuura Uraana Ursuuna Haachilaana Haristaana Hotuuna Chelgijeene Chömchüüne Chemeliine

Noissa on aika paljon samoja mediaalisia konsonanttiklustereita kuin suomessa, kuten vaikka nimissä "Haristaana", "Keskileene", "Saaskija", "Sulustaana", "Tupsuuna", "Tuskuuna" ja "Ursuuna".

"Njurgujaana" ja "Njurgustaana" kuulostaa joltain suomi-nenetsi-hybrideiltä.
Lri
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 323
Liittynyt: 09 Maalis 2019 15:01

Re: Suomelta kuulostavia kieliä

ViestiKirjoittaja Florian Geyer » 17 Touko 2021 00:52

Tää on pakko laittaa:

Hannu Tervola
Kävin muutamavuosi sitten hualapai reservaatissa. Chief tuli juttelemaan minulle kun kuuli minun puhuvan suomea vaimon kanssa. Kysyi mistä olet mitä kieltä puhut.
Sanoin että kaukaa Suomesta. Hänen käytös muuttui aivan ylitsepursuvan ystävälliseksi. Kutsui omaan toimistoonsa. Ja kertoi että he arvostavat suomalaisia. Antoi ja allekirjoitti kunniakirjan ja joitakin muistomerkkejä ilmaiseksi. Kiitteli kun tulin käymään. Esitteli yleisöltä suljettuja tiloja.


Hualapai-reservaatti on jossain Grand Canjonin lähellä. Pahus, että bittiavaruus on syönyt artikkelini muinaissuomalaisten jääkauden-aikaisista Atlantin-ylityksistä ja varhaisista Solutreán-tyyppisistä esineistä Ameriikassa.
Avatar
Florian Geyer
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen
 
Viestit: 407
Liittynyt: 05 Maalis 2017 22:32

Re: Suomelta kuulostavia kieliä

ViestiKirjoittaja Lri » 17 Touko 2021 04:01

Tarina shoshonin kielellä (https://www.youtube.com/watch?v=hPRCcniJxho / https://shoshoniproject.utah.edu/_resources/documents/audio-video-books-pdf/Sokopittan-Nanewenee-Hakanikku-Nuante-Shoshoni-English-Transcript.pdf):

Ne Tontsia Natepiniakante.
Oten taputtsi pottsinukkikwainna.
Mai'ukkuh taputtsi nemekante pottsinukkikinna.
Mai'ukkuh taputtsi nemenai pottsinukkihku.
Oten punku mi'akwainna.
Mai'ukkuh punku nemekante kimmakkinna.
Mai'ukkuh punku nemenai mi'ahku.
Pui! Oten pia kwi'nna yetsekwanna.
Mai'ukkuh pia kwi'nna nemekante yetsekinna.
Mai'ukkuh pia kwi'nna nemenai yetsehku.
Pui! Oten tokoa nuyuakwainna.
Enee! Mai'ukkuh tokoa nemekante nuyuakinna.
Tsaan! Mai'ukkuh tokoa nemenai nuyuahku.
Aisen sonaikku sokopittan nanewenee nuate.

Käännös:

My name is Tontsia.
That cottontail bunny is hopping around.
Now the cottontail bunny is hopping toward me.
Now the cottontail bunny is hopping away from me
That horse is walking around.
Now the horse is walking toward me.
Now the horse is walking away from me.
Look! That eagle is flying around.
Now the eagle is flying toward me.
Now the eagle is flying away from me.
Look! That snake is slithering around.
Oh no! Now the snake is slithering toward me.
Good! Now the snake is slithering away from me.
And that's how animals move.

Ehkä jotkut nämä amerikkalaiset ja papualaiset kielet näyttävät kirjoitettuna suomelta osittain sen takia, että niiden kirjakielen ovat kehittäneet englanninkieliset, jotka ovat välttäneet diakritiikkien käyttöä ortografiassa.

Inarinsaamellekin on vanha vähemmän diakritiikkeja sisältävä ortografia, joka näyttää enemmän suomelta kuin inarinsaamen nykyinen kirjakieli:

Aätj miin, ki läh almest.
Passe läos tu namma.
Aldanevos tu valdegodde.
Läos tu taatto nut almest, ku ednamest.
Adde miji udne miin juöhepäivatj laip.
Ja adde miji miin suddoit addagas, nut ku miieh addep velkolatjitäme.
Ja ale tolvo miin kiusadussi.
Mutto pääste miin pahast.
Amen.
Lri
Mettänpeikko
Mettänpeikko
 
Viestit: 323
Liittynyt: 09 Maalis 2019 15:01

Re: Suomelta kuulostavia kieliä

ViestiKirjoittaja rcislandlake » 17 Touko 2021 13:44

Minusta uksi suomenkielen erituispiirteita on,
etta sita voi silti lukea siitakin huolimatta melko suiuvasti,
vaikka tiettuia kiriaimia putoaisikin tekstista pois.

Suomenkielta lukiessa sen ummartamiseksi ei tarvitse kiriaimia b, c, d, f, g, j, q, x, y, x, å, ä eika ö.

Ios vastaava tammoinen kieli loutuisi, niin sitten se tovella olisi suomenkielta muistuttava kieli.
FTDNA FF 100 % Suomi. Ydna N-FT35588 (N-Z5893->N-Y17798->N-Y17799->N-Y20916->N-Y109798/N-BY58264->N-FTE1606->N-FT35588). Mtdna H1N4
rcislandlake
Sutki savolainen
Sutki savolainen
 
Viestit: 661
Liittynyt: 08 Heinä 2012 15:56


Paluu Kielitiede

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Bing [Bot] ja 6 vierailijaa