Mitä suomelta kuulostavia tai näyttäviä kieliä tiedätte?
Monissa polynesialaisissa kielissä on ainakin pieni äännevarasto, joten niissä ei usein myös esiinny montaa suomessa vierasta äännettä.
Sivulta png.bible löytyy Raamatun osia käännettynä Papua-Uuden Guinean kielille. Latasin ensin Matteuksen evankeliumin ensimmäisen luvun eri kielillä:
mkdir /tmp/png;curl -s https://png.bible|pup '#leftnav a attr{href}'|tr -d /|while read x;do curl -s https://png.bible/$x/MAT01.htm|pup '.p text{}'|xml unesc>/tmp/png/$x;done;find /tmp/png -empty -delete
Laskin sen jälkeen, kuinka monta suomessa harvinaista kirjainta kussakin tekstissä esiintyy:
for x in /tmp/png/*;do grep -Po '\p{L}' $x|sed 's/.*/\L&/'|grep -v '[adehijklmnoprstuvyöä]'|sort -u|wc -l|sed s,\$,\ $x,;done|sort -n
Listan alkupäästä löytyi Rotokas-niminen kieli. Sen päämurteen aakkosissa käytetään vain kahtatoista kirjainta (a, e, g, i, k, o, p, r, s, t, u ja v), joista kaikki paitsi g ovat suomessa yleisiä:
"Aue vituaro iava uvare vara iava evara Pautoa-ia taraipaaveira oearovu vearovira oiso, Oiraopatoa Rutu Pauto. Ira ora rera vo reoaro oirao piepareveira vara rovirieipaoro. 8 Oire vosa oiraopa reo vao-ia, ra va iava oearovu vai pasi oiso puraave, "Oire ra vuriara vai purape, ra va iava vearoa vai karekepe." Ari ita, oearovu oiso ragai tovipaiveira oiso purapaoro, "Vii Pol viigoa oisi oiso oearovu siposipopariveira." Oiraopavira rutu oa-a vao oa-ia voea evoea riroa tavaka ouiverea rara vo Pauto ruvara-ia voea vo toviroaro voriaro sirova vuriara."
https://png.bible/roo/ROM03.htm
Takuu-niminen kieli on ehkä vielä parempi. Siinä on melkein täysin sama konsonanttivarasto kuin suomessa: f, h, k, l, m, n, p, r, s, t ja v. Takuussa monikko ilmaistaan kätevästi kahdentamalla sanan alussa oleva konsonantti, joten siinä esiintyy kuitenkin suomessa vieras tavun alussa oleva kaksoiskonsonantti.
"Koe see mataku! Nau nei ko te kaamata aa te hakaoti ana naa mee hakkaatoa. 18 Nau nei ko te tama e ora hakaoti; nau ni mate aa teenei nau ku taka ma te ora e ora hakaoti. Nau e haimahi are i aruna te mate ma te kina te mate. 19 Sissii oo mee e kkite, teenaa naa vana aau e kkite teelaa e ssura i te saaita nei aa ma naa vana teelaa ma ki ssura imuri. 20 Koe ni see iloa maa oo mee e kkite nei maa ni aa, aa teenei nau ku hakaari atu: Naa hetuu e hitu aau ni kkite i taku rima hakamaatau raa, teenaa ko naa ensol naa kanohenua te lotu e hitu. Naa mee e hakatuutuu naa lamu karu e hitu raa, teenaa ko naa kanohenua te lotu e hitu."
https://png.bible/nho/1JN02.htm
Kandawon kielessä yleisimpiä sanoja ovat "moi" ja "moro", vaikka se ei muuten näytä hirveästi suomelta:
"8 Pika yene dumo taimane moi una ne, une asa ku kokane dje moi kani una embe dji, iwa ta asa ami dje molo ku kokane dje moi iwa ge une wale moro mo? dji. 9 Una pende, une ge wale moro we djimaka, una pende, man, une iwa nale emill yei moi mal embe, iwa ta embe moro we dji. Dji ba une, man, ge na wale moro we dji."
https://png.bible/gam/JHN09.htm
Havaijin kieli on vielä yksi suomelta näyttävä polynesialainen kieli:
"‘O ka mokupuni ʻo Hawai‘i (penikī.: Big Island, Hawai‘i Island) — ka mokupuni pele i ko ‘Amelika Hui Pū ʻIa moku‘āina o Hawai‘i ma ka moana Pākīpika. 4,028 kilomika kuea (10,432 klm²) o ua mokupuni la. ‘O ia ka mokupuni nui loa ma ‘Amelika Hui Pū ʻIa. Nui ka ‘alea o Hawai‘i mokupuini ma mua o ka ‘alea o nā mokupuni o Hawai‘i a pau. ‘Ōlelo ‘ia ua kapa ‘ia ka mokupuni no ka inoa ʻo Hawaiʻiloa, ka hoʻokele Polenekia i hoʻokele aku i nā mokupunio Hawai‘i. Hoʻoponopono ‘ia ka mokupuni o Hawai‘i e ke kalana o Hawai‘i. ‘O Hilo kahi nui o nā keʻena kalana. Ma ka helu kānaka ʻana i ka makahiki 2003, aia he 158,400 kānaka ma Hawai‘i."
https://haw.wikipedia.org/wiki/Hawai%E2%80%98i_(mokupuni)
Jos havaijin kielessä korvaa w:n v:llä, korvaa makronilliset vokaalit kaksoisvokaaleilla, ja poistaa glottaaliklusiilia esittävät heittomerkit, siitä tulee vielä enemmän suomen näköistä:
"O ka mokupuni o Havaii (penikii.: Big Island, Havaii Island) — ka mokupuni pele i ko Amelika Hui Puu Ia mokuaaina o Havaii ma ka moana Paakiipika. 4,028 kilomika kuea (10,432 klm²) o ua mokupuni la. O ia ka mokupuni nui loa ma Amelika Hui Puu Ia. Nui ka alea o Havaii mokupuini ma mua o ka alea o naa mokupuni o Havaii a pau. Oolelo ia ua kapa ia ka mokupuni no ka inoa o Havaiiloa, ka hookele Polenekia i hookele aku i naa mokupuni o Havaii. Hooponopono ia ka mokupuni o Havaii e ke kalana o Havaii. O Hilo kahi nui o naa keena kalana. Ma ka helu kaanaka ana i ka makahiki 2003, aia he 158,400 kaanaka ma Havaii."
Tämän mukaan on epäselvää, lausutaanko havaijin ortografian w-kirjain kuten /w/, /v/ vai /ʋ/ (labiodental approximant, suomen v-äänne): "There is free variation of [w] and [v]. Pukui & Elbert (1986:xvii) have conjectured that there is conditioned variation of [w] and [v], but their use of "usually" makes their theory an admission of free variation. Schütz[18] has conjectured that there was neither [w] nor [v], but rather "something between the two". This is most likely [ʋ], a labiodental approximant (see also Schütz's (1994:113) quotes from letter of Artemas Bishop)."