Tasapuolisuuden vuoksi kirjaan tähän vielä eroja jupikin ja toisaalta uralilaisten kielten välillä.
1. Jupikissa varmaankin kaikki mahdollinen on suffiksoitu/infiksoitu. Tätä kieltä voidaan siinä mielessä pitää yhden kehityslinjan kutakuinkin maksimaalisena päätepisteenä. Uralilaisissa kielissäkin on paljon suffikseja, mutta ero on silti selvä. Keskimääräinen morfeemien määrä taivutetussa verbissä on jupikissa huomattavan paljon suurempi kuin uralilaisissa kielissä keskimäärin. Globaali kuva löytyy täältä:
https://wals.info/feature/22A#2/28.0/152.4 (mutta valitettavasti ilman eskimokieliä).
Tässä muutamia esimerkkejä.
Verbien vivahteet ilmaistaan aina suffikseilla:
tayuq
tulee Taiqatartuq.
Hän on tulossa.Angya
lingnaqciqua
Yritän tehdä veneen.Ayagciqsugnaqnillruuq,
Hän sanoi, että hän luultavasti lähtee.Modaaliverbit ovat infiksejä:
ner
yugtuq
hän haluaa syödäkuimar
yugngaunga
osaan uidaVerbejä muodostetaan suoraan substantiiveistä:
Arnaq
atkuliuq.
Nainen tekee takkia (atkuk= takki).
Iqvaryartuq.
Hän on menossa marjaan.Yuurtuq.
Hän syntyi (= hän ihmistyi).Nayirturtuq.
Hän syö hyljettä. Nayircurtuk.
Hän pyytää hyljettä.Vertailun vuoksi nenetsiksi sanotaan seuraavasti: t́ońa-m ńəqma°
hän pyysi ketun (=ketun pyysi) (t'ońa-m = kettu + akkusatiivin tunnus)
Omistaminen ilmaistaan verbisesti eräänlaisella omistaa-verbillä:
Qimugteng
qertua Minulla on koira Vertailun vuoksi nenetsiksi sanotaan seuraavasti: weńako-ḿi təńa (= koira-ni on (olemassa))
2. Eskimokielet ovat ergatiivisia kieliä, kun taas uralilaiset kielet ovat akkusatiivisia kieliä. Jupikissa transitiiviverbien subjekti on ergatiivisijassa (-em), jos objekti on määräinen, kun taas objekti on nominatiivissa.
Arnam
(erg.) mikelnguq (nom.) nunuraa
(subj. 3 p. obj. 3 p.).
Nainen moittii lasta.3. Predikatiivilauseissa on huomattavia eroja: jupikissa ei ole kopulaa ja tunnukset ovat adjektiivissa/nominissa, joka on verbalisoitu
Maurluuguk.
Hän on isoäiti.Maurluqaqa.
Hän on minun isoäiti. (= Hän on minulla isoäitinä.)Angyat assirtut.
Veneet ovat hyviä.Atqaa.
Se on hänen nimi (= Se on hänellä nimenä).Nuliaqaqa.
Hän on vaimoni. (= Minulla on hänet vaimona.)Atsalirtuq.
Siellä on paljon marjoja. (= Sillä on paljon marjoja). (atsaq = marja)Uksuuguq.
On talvi. Uksurtuq.
On tullut talvi. (uksuq = talvi)Kopula ilmenee vain seuraavassa lauseessa:
Cauga una?
Mikä se on? (
’ga’ tulee olla-verbistä (ng)u.)
4. Monet adjektiiviset ilmaukset ovat substantiiveja ja toimivat appositioina, esim. uusi, vanha, moni
Yuut amlleret tekitellruut.
Paljon ihmisiä tuli (= Ihmiset, monet, tulivat.)Tan’gurraq ciuterpalek
Isokorvainen poika (= poika, se, jolla on korvat isot) (ciun=korva, -rpak-=suuri, -lek=jolla on)
Qimugta tungulria qilullruuq.
Musta koira haukkuu/haukkui. (= Koira, se joka on musta, haukkuu)Myös relatiivipronominien sijasta käytettävä partisiippi on substantiivin kaltainen:
Niituten-qaa qilulriamek?
Kuuletko jonkin haukkuvan? (=Kuuletko haukkujaa)Uralilaisissa kielissähän käytetään IE-kielistä tuttuja partisiippeja, esim. nenetsi: mūnotaq noxaq
haukkuvat napaketut5. Samalla kun adjektiivi- ja predikatiiviilmaukset ovat hyvin erilaisia, jupikissa käytetään myös suffikseja adjektiivien/adverbien sijasta:
kuik -> kuigpak
iso jokiangya -> angyacuar
pieni veneQanpagtuq.
Hän puhuu kovaa. yu -> yupiaq
tosi ihminenQiniqapigtuq.
Hän on hyvin vahva.nuna
maa nunakegtaar
hyvä maaqaner-
puhua qanyuli
hyvä puhumaanAngssiyaagtuk.
Se on liian iso. Esimerkin vuoksi mainittakoon, että nenetsissä tämä informaatio sanotaan nominilausekkeessa səbʹe ŋarka ŋəno
liian iso vene6. Eskimokielissä on maailman mutkikkain demonstratiivipronominien järjestelmä (yli 30 demonstratiivipronominia): järjestelmässä otetaan huomioon objektin sijainti puhujaan/puhuteltavaan, sijainti tilassa (alhaalla/ylhäällä/sisällä/rinteellä/toisella puolella) sekä saatavuus (isolla alueella, rajatulla alueella vai näkymättömissä).
7. Verbien kielto on vartalon sisäinen
caliuq
hän tekee työtä calinrituq
hän ei tee työtä calinrilu
älä tee työtäcaliuq
hän tekee työtä caliksaituq
hän ei ole vielä tehnyt työtäangyangqerrtuq
hänellä on vene angyaituq
hänellä ei ole venettäimaituq
sillä ei ole sisältöä (= se on tyhjä)assiituq
sillä ei ole hyvää (= se on paha) 8. Jupikissa on ns. neljännen persoonan päätteet kaikissa kuudessa persoonassa. Näin ollen jupikissa voidaan erottaa jopa kolme eri referenssiä yksiselitteisesti toisistaan eli viittaako jokin alla olevista he-sanoista samaan henkilöön vai viittaavatko kaikki eri henkilöihin:
He1 söivät ennen kuin he2 kävivät heidän3 luona.
Toisaalta uralilaisissa kielissä voidaan käyttää ’oma’ sanaa seuraavissa tapauksissa:
Irniara nunuraa.
Hän moittii jonkun lasta.Irniani nunuraa.
Hän moittii omaa lastaan.Assikaa anngani.
Hän pitää (omasta) veljestään. 9. Jupikissa on vokatiivi, mikä on yleistä ergatiivisissa kielissä.
10. Myös 'toinen toisensa' on infiksi verbi-ilmauksenn sisällä
assirtuq
se on hyvä assikutuk
he pitävät toisistaan11. Jupikissa ei siis ole konjunktiota eikä näin ollen sivulauseita. Esimerkiksi 'sanoo, että' -lauseet on infiksoitu hämmentävästi:
Nerkina-gguq!
Syö, hän sanoi. tai
Hän pyysi sinua syömään.Kaigtuq-gguq qetunraan.
Poikasi sanoo olevansa nälkäinen.Angutem arnaq kaignia.
Mies sanoo, että naista nälättää. [angutem=mies, arnaq=nainen]
Angutem arnaq kainritnia.
Mies sanoo, että naista ei nälätä.Tästä seuraa, että tietenkin myös ja-konjunktio on suffiksi:
Itellruunga nerlua-
llu.
Menin sisään ja söin.12. Komparatiivissa vertailtava on lokatiivissa eikä erosijassa:
Sugtunruunga aatamni.
Olen pitempi isääni.Esimerkiksi nenetsissä käytetään juuri erosijaa: t́uku° pəni° taki° pəne-xəd° səwa(-rka) = tuo takki (on) tuosta takista parempi
Ablatiivi esiintyy myös sanskritissa: prá ririce divá índraḥ pṛthivyā́ḥ (RV.) Indra on taivasta ja maata suurempi.
Suomen komparatiivit muistuttavat jälleen latinan komparatiiveja:
ego beatior sum illo
olen häntä onnellisempi (=minä onnellisempi olen hänestä)ego beatior sum
quam ille
olen onnellisempi kuin hän13. Menneen ajan tunnus on -llru-, kun taas uralilaisissa kielissä se on 's'.
14. Ensimmäisen persoonan tunnus on ’ŋa’, kun taas uralilaisissa kielissä se on 'm'.
15. Jotkin verbijohtimet tuovat minulle mieleen yllättävästi aivan eri suunnalla olevia kieliä:
Qanrutaa.
Hän kertoo tälle. Qalarutaa.
Hän puhuu hänen (=jonkun) kanssa. [vrt arabia ḥādaṯa ’puhua’, taḥādaṯa ’puhua jonkun kanssa’]
Cikuiraa.
Se poistaa jään. [vrt italia disgelare, ’poistaa jää’]
Lopuksi voisi vielä todeta, että ne rakenteet, joissa uralilaiset kielet poikkeavat jupikista, ovat yleisesti ottaen tuttuja indoeurooppalaisista kielistä. Ainoastaan uralilaisten kielten verbin eteen sijoittuva kieltoverbi on sellainen piirre, joka ei ole meille tuttu indoeurooppalaisista kielistä, vaikkakin tällainen kieltoverbi löytyykin länsiarmeniasta ja oikeastaan myös englannista (
https://wals.info/feature/112A#5/40.480/46.978).