Re: Caveney: ural-eskimolainen kielisukulaisuus
Lähetetty: 28 Marras 2021 18:05
Olen viime aikoina analysoinut tarkemmin yhden eskimokielen eli jupikin rakenteita ja verrannut niitä uralilaisten kielten rakenteisiin.
Samankaltaisuuksia erityisesti itämerensuomalaisten kielten kanssa
1. Äännejärjestelmässä eroja tehdään konsonanttien kahdentamisen (geminaatta) ja vokaalien pidentämisen avulla.
tekiituq hän tuli
tekkiituq hänellä ei ole korvassa vaikkua
2. Velaarikonsonanttien kato
*atkuget -> atkuut parkatakit [vrt. esim. hiki -> hiet]
*nerrunga -> nerrua syön
*nunangite -> nunaite hänellä ei ole maata
2. Samantapainen kysymyspartikkeli, jonka voi liittää pelkkään substantiiviinkin
Kaigtuten-qaa? Onko sinulla nälkä?
Nuna-qaa? Maako?
4. Erosijan käyttö partitiivina/epämääräisen objektin sijana (Huom! partitiivi yleinen myös Euroopassa, esim. ranskan kielessä. Slaavilaisissa kielissä partitiivi perustuu genetiiviin.)
Angun ner’uq negmek. Mies syö kalaa.
Suomen kielessähän tämä ei toimi yksikössä, jos kyseessä ei ole ainesana.
Tangertuq kaviarmek. He näkevät ketun (*kettua).
5. Transitiivisen verbin käyttö persoonattomissa ilmauksissa
Qerrutaanga. ’(Joku) paleltaa minua.’ (=Minua paleltaa)
6. Jotkin rakenteet muistuttavat jupikia, mutta tietenkin vain tiettyyn rajaan asti:
Angutem nuliaminum mingqevkaraa paltuuni. Mies ompelutti vaimollaan takin.
Mermun igtellruuq aklurtuumarmi. Hän putosi veteen vaatteineen.
Mermun igtellrunga aklurtuumarma. Putosin veteen vaatteineni.
Kuimaneq assikaqa. Pidän uimisesta. [kuimaneq = uiminen]
Nengllinguq. Kylmenee. [Nengllir- kylmä]
Akinguq. Hän ansaitsee rahaa (=rahaantuu).
Assirpaa! Onpa hyvä! [vrt Assirtuq. Se on hyvä.]
Tuquuq. Hän kuoli. Tuquyarpiartuq Hän oli kuolemaisillaan [vrt englanti ’he almost died’]
Agayulirteńgurcugtuk. Hän haluaa tulla papiksi. [='häntä papistuatuttaa']
Eskimokielissä ei ole konjunktioita (esim. että, koska, ja) ja ne ilmaistaan nominaalimuodoilla, joiden voi ajatella syntyneen seuraavanlaisten ilmausten kautta:
Nerellruunga kaigama. Söin nälissäni. -> Söin, koska olin nälkäinen.
Nerciqua kaikuma. Syön nälättäessä. -> Syön (aina) kun minulla on nälkä.
Samankaltaisuuksia erityisesti saamen ja samojedikielten kanssa
1. Duaali, jonka tunnus on -k:
caliuk he kaksi tekevät työtä
iik kaksi silmää
tuntuviik kaksi hirveä
Samankaltaisuuksia ersän kanssa
1. predikatiivissa verbin pääte liitetään suoraan substantiiviin
aanauguq hän on äiti
2. Jupikin verbi on monipersoonainen eli se osoittaa järjestelmällisesti sekä subjektin että suoran objektin, kuten ersä. Itäisissä uralilaisissa kielissä (samojedi- ja ugrilaiskielet) on hieman yksinkertaisempi järjestelmä, jossa verbi ilmaisee vain kolmannen persoonan objektia. Kieliä, joissa verbi on monipersoonainen, on kuitenkin laajemmallakin alueella, erityisesti Amerikassa, mutta myös eristyneissä saarekkeissa (baski, ket, luoteiskaukasialaiset kielet).
tangrramken näen sinut
tangrrarpecikut te näette meidät
Kaikki jupikin esimerkkilauseet ovat samasta jupikin kielioppi-teoksesta:
https://www.amazon.com/Practical-Gramma ... 1555000509
Samankaltaisuuksia erityisesti itämerensuomalaisten kielten kanssa
1. Äännejärjestelmässä eroja tehdään konsonanttien kahdentamisen (geminaatta) ja vokaalien pidentämisen avulla.
tekiituq hän tuli
tekkiituq hänellä ei ole korvassa vaikkua
2. Velaarikonsonanttien kato
*atkuget -> atkuut parkatakit [vrt. esim. hiki -> hiet]
*nerrunga -> nerrua syön
*nunangite -> nunaite hänellä ei ole maata
2. Samantapainen kysymyspartikkeli, jonka voi liittää pelkkään substantiiviinkin
Kaigtuten-qaa? Onko sinulla nälkä?
Nuna-qaa? Maako?
4. Erosijan käyttö partitiivina/epämääräisen objektin sijana (Huom! partitiivi yleinen myös Euroopassa, esim. ranskan kielessä. Slaavilaisissa kielissä partitiivi perustuu genetiiviin.)
Angun ner’uq negmek. Mies syö kalaa.
Suomen kielessähän tämä ei toimi yksikössä, jos kyseessä ei ole ainesana.
Tangertuq kaviarmek. He näkevät ketun (*kettua).
5. Transitiivisen verbin käyttö persoonattomissa ilmauksissa
Qerrutaanga. ’(Joku) paleltaa minua.’ (=Minua paleltaa)
6. Jotkin rakenteet muistuttavat jupikia, mutta tietenkin vain tiettyyn rajaan asti:
Angutem nuliaminum mingqevkaraa paltuuni. Mies ompelutti vaimollaan takin.
Mermun igtellruuq aklurtuumarmi. Hän putosi veteen vaatteineen.
Mermun igtellrunga aklurtuumarma. Putosin veteen vaatteineni.
Kuimaneq assikaqa. Pidän uimisesta. [kuimaneq = uiminen]
Nengllinguq. Kylmenee. [Nengllir- kylmä]
Akinguq. Hän ansaitsee rahaa (=rahaantuu).
Assirpaa! Onpa hyvä! [vrt Assirtuq. Se on hyvä.]
Tuquuq. Hän kuoli. Tuquyarpiartuq Hän oli kuolemaisillaan [vrt englanti ’he almost died’]
Agayulirteńgurcugtuk. Hän haluaa tulla papiksi. [='häntä papistuatuttaa']
Eskimokielissä ei ole konjunktioita (esim. että, koska, ja) ja ne ilmaistaan nominaalimuodoilla, joiden voi ajatella syntyneen seuraavanlaisten ilmausten kautta:
Nerellruunga kaigama. Söin nälissäni. -> Söin, koska olin nälkäinen.
Nerciqua kaikuma. Syön nälättäessä. -> Syön (aina) kun minulla on nälkä.
Samankaltaisuuksia erityisesti saamen ja samojedikielten kanssa
1. Duaali, jonka tunnus on -k:
caliuk he kaksi tekevät työtä
iik kaksi silmää
tuntuviik kaksi hirveä
Samankaltaisuuksia ersän kanssa
1. predikatiivissa verbin pääte liitetään suoraan substantiiviin
aanauguq hän on äiti
2. Jupikin verbi on monipersoonainen eli se osoittaa järjestelmällisesti sekä subjektin että suoran objektin, kuten ersä. Itäisissä uralilaisissa kielissä (samojedi- ja ugrilaiskielet) on hieman yksinkertaisempi järjestelmä, jossa verbi ilmaisee vain kolmannen persoonan objektia. Kieliä, joissa verbi on monipersoonainen, on kuitenkin laajemmallakin alueella, erityisesti Amerikassa, mutta myös eristyneissä saarekkeissa (baski, ket, luoteiskaukasialaiset kielet).
tangrramken näen sinut
tangrrarpecikut te näette meidät
Kaikki jupikin esimerkkilauseet ovat samasta jupikin kielioppi-teoksesta:
https://www.amazon.com/Practical-Gramma ... 1555000509