Tässä muutama huomio Levänluhta-projektiin liittyvästä kielitutkimuksesta: Onomasticon of Levänluhta and Käldamäki region (Pauli Rahkonen). Tutkimus on julkaistu ainakin Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirjassa 96/2017 ja Journal.fi:ssä. Koska lähdekalmiston vainajien luista otetaan vielä näytteitä, ei ole myöhäistä kommentoida edellä mainittua kirjoitustakaan. Eli muutama huomio:
Isonkyrön Tuuralassa on ollut Tuuri, Tuuro, Turja ja Turso -nimeä. (Tuurala: hyvät talot, kelvolliset pellot. Tuuralan kyläyhdistys, 2008) Pauli Rahkonen ehdottaa Turjaa saamelaisnimeksi (turjalainen tms). Turja-nimeä esiintyy muuallakin Etelä-Pohjanmaalla, joissa tapauksissa lienee kyse samannimisen talon tiluksista (Turjantönkkä ym.). Voisiko myös ajatella Turjan alkumuodon olleen miehen nimi (esim. Tuuri?).
Olaus Magnusin (1539) Carta Marinassa Merenkurkun ylittää kaksi hevosta ja alapuolella sarvipääeläin vetää rekeä. Rahkonen on tulkinnut kartan kuvaa kuinka siinä saamelaiset ajelevat porolla E-P:llä. Kartan selitysosassa kuvalle on annettu toinen selitys (FB): B tarkoittaa hirviä, jotka ylhäällä Ruotsissa juoksevat rekien edessä ja vetävät ihmisiä lumessa tai jäällä. Mutta Göötanmaalla se on kiellettyä siitä syystä, ettei niiden nopean juoksun vuoksi voi nähdä suuntaa. – Lat. Villit aasit eli hirvet vetävät hyvin nopeasti kärryjä lumessa ja jäällä. Yhdellä takajalan potkaisulla ne voivat halkaista puun, jota yleensä on hyvin vaikea halkaista. Ne voivat myös tappaa hurjan koiran yhdellä ainoalla iskulla. (Ks. Leena Miekkavaara, Suomi 1500-luvun kartoissa, 2008 s.44) Hirvirallia siis. Kartassa on porojakin, ainakin Norrbottenissa ym.
Carta Marinassa esiintyy Kyrönjoen vieressä joki: Iomala vesi. Kyrönjoen osaa Ilmajoen kohdalla on kutsuttu nimellä Ilmola (fluvius). Ehdotan, että kartan joella tarkoitetaan juuri mainitsemaani Kyrönjoen osaa. Ilmajoelta (Ilmola) oli talonpoikaispurjehtijoita jotka kävivät Tallinnassa asti, tietoja 1400-luvun lopulta, tuolloin Ilmajoki oli jo kohtalainen asuinalue. Sinänsä Carta Marina ei ole tieteellinen dokumentti vaikka mielenkiintoinen onkin italialaisen piirtäjän piirtämäksi. Pauli Rahkonen tulkitsee: Iomala vesi <*Jumalavesi, sen nimistä jokea tms. ei tunneta.
Pauli Rahkonen: ”Eteläpohjalaisessa murteessa on sana (joen-)mukka. Se on ehkä otettu saamesta(<mokke).” Olisiko tässä jonkinlainen tietokatkos. Mutka, mutkainen lausutaan eteläpohjalaisessa murteessa mukka, mukkaanen, puhekielessä ehkä vielä vanhoilla ihmisillä. Mukka ei siis ole pelkästään joenmutka. (Ks. Martti Kallio, Aakkuna ja muita murresanoja Laihialta. Lisälehti, 1998)
Mielenkiintoinen on saamelaislähtöinen Jaurinneva. Se sijaitsee lähes toisella puolella Kyrönjokea kuin Levänluhta, tosin nykyisin nelisen kilometriä joesta itään. Ollut kalmiston käytön aikoina matala ja aika iso järvi (nyt iso neva). Mikäli nimi on kalmiston käytön ajalta, todistaa se ainakin asutuksen jatkuvuudesta.