Kaheinen 2023: Nganasanin äännehistoria ja kielikontaktit

[merimaa]

Kaisla Kaheinen on tutkinut väitöskirjassaan nganasanin kielen äännehistoriaa, sanastoa ja suhdetta muihin samojedikieliin. Väitöskirjan tiivistelmä on julkaistu Helsingin yliopiston sivuilla, mutta koko väitöskirjaa saa vielä odotella ladattavaksi.

Etymologia ex silentio: Nganasanin äännehistoria ja kielikontaktit.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-9567-8

”Samojedikielten äännehistoriasta ei löydy juurikaan tukea aiemmassa tutkimuksessa esitetyille pohjoissamojedilaisen kantakielen rekonstruoimiselle eikä toisaalta myöskään nganasanin erityisen varhaiselle erkaantumiselle kantasamojedista. Tämän perusteella pohjoisten samojedikielten äännesuhteiltaan säännölliset sanat voidaan palauttaa suoraan kantasamojediin” (yhteensä 210 sanaa).

”Lisäksi pohjoisista samojedikielistä löytyy äännesuhteiltaan epäsäännöllisiä sanavartaloita, jotka ovat lainautuneet joko samojedikielten välillä tai rinnakkaisesti ei-samojedilaisista kielistä” (yhteensä 172 sanaa).

”Nganasanille yksinomaisia etymologiattomia sanavartaloita on aineistossani yhteensä 615. [...] suurin osa niistä [ei] ole äännerakenteensakaan perusteella nuoria.”

”Lainanantajakielen ollessa kadonnut tai tuntematon [...] ainoaksi vaihtoehdoksi jää kokonaisten lainakerrostumien tunnistaminen. [...]
mikäli sanoilla ei ole esimerkiksi yhteisiä äännerakenteellisia piirteitä[,] [p]elkkä etymologiattomuus ei riittävän vahvasti puolla etymologiattomien sanojen kuulumista yhtenäiseen lainakerrostumaan[.]”

”Nganasanille yksinomaisessa sanastossa yhdistäviä piirteitä ei juuri ole, minkä vuoksi tuntemattomasta kielestä lainatun sanastokerrostuman olemassaoloa ei voida väitöstutkimukseni perusteella yksiselitteisesti puoltaa joskaan ei kumotakaan.”

[Jaska]

Mielenkiintoista, ettei tilanne rinnastu saamen substraattiin: siinähän on runsaasti sanoja, jotka eivät edes voisi palautua myöhäiskantasaamea kauemmas ja joissa esiintyy paljon äänteellisiä ja fonotaktisia epäuralilaisuuksia. Tuloksista voinee kuitenkin vedellä myös aika-paikkaisia tulkintoja.

1. Kuva on erikoinen: yhtäältä nganasan ei eronnut kantasamojedista varhain, mutta toisaalta pohjoissamojedikaan ei ilmeisesti ollut todellinen rekonstruoitavissa oleva kielimuoto vaan alueellinen kattonimitys. Tämä viittaa siihen, että itsenäiset kieliyhteisöt olisivat levittäytyneet kantasamojedin puhuma-alueelta kohti pohjoista jo hyvin varhain ja kehittyneet matkalla omiin suuntiinsa.

2. Levinneisyydeltään pohjoissamojedilainen sanakerrostuma kuitenkin siis löytyy, mutta rekonstruktiotasoltaan vielä kantasamojedia vastaava. Tämä voitaneen tulkita vihjeeksi siitä, että Keski-Siperian muinaiskieliä kohdattiin heti kantasamojedin puhuma-alueen pohjoispuolella jo levittäytymisen varhaisvaiheessa. Koska uusia "epäsamojedimaisia" äänteitä tai äänneyhtymiä ei (laina)sanoissa esiinny, kontaktivyöhykkeellä ei ehkä ole ollut siinä vaiheessa pitkäaikaista historiaa. Jompikumpi kieli olisi siis mahdollisesti vasta äskettäin levinnyt alueelle ja päätynyt kosketuksiin toisen kielen kanssa.

3. Taustakehyksenä voidaan mainita, että nganasanit ovat geneettisesti muista samojedeista poikkeava väestö edustaen puhtaasti itäsiperialaista perimää (viimeksi Zeng et al. 2023), joten pohjoissiperialaisen alkuväestön sulauttaminen on ollut voimakasta ja siksi epäilemättä jättänyt jälkeensä kielellisen substraatin - vaikkei sitä äänneperustein pystyttäisikään tunnistamaan.

[merimaa]

Väitöstilaisuus on 15.12.2023 kello 13.15. Vastaväittäjänä on saamen kielen professori Ante Aikio ja kustoksena Ekaterina Gruzdeva.
https://helsinginyliopisto.etapahtuma.f ... i?id=67131

Väitöskirja tulee todennäköisesti nettiin 15.12. mennessä, koska ilmoituksen mukaan se olisi ladattavissa Helda-tietokannasta (linkki ensimmäisessä viestissä).

[Jaska]

Väitöskirja löytyy nyt täältä:
https://helda.helsinki.fi/server/api/co ... 82/content

[Kinaporin kalifi]

3. Taustakehyksenä voidaan mainita, että nganasanit ovat geneettisesti muista samojedeista poikkeava väestö edustaen puhtaasti itäsiperialaista perimää (viimeksi Zeng et al. 2023), joten pohjoissiperialaisen alkuväestön sulauttaminen on ollut voimakasta ja siksi epäilemättä jättänyt jälkeensä kielellisen substraatin - vaikkei sitä äänneperustein pystyttäisikään tunnistamaan.

Nganasanit näyttäisivät lisäksi muuttoliikkeensä yhteydessä sulauttaneen Yakutia_MN-tyyppisiä ryhmiä, he ovat siis siperiansa osalta hieman enemmän arktisia inkkareita kuin esim. suomalaiset, jotka ovat siperian osalta hieman enemmän transbaikal-pohjaisia.

[merimaa]

Nganasanin 615 etymologisesti tuntematonta sanaa jäivät edelleen mysteeriksi, koska niistä ei pystynyt edes varmuudella sanomaan, ovatko ne lainattuja vai alkuperäisiä uralilaisia sanoja.

Sanojen lainautumista on vaikea todistaa, jos ”suuri osa niistä voisi äännerakenteensa perusteella palautua kantasamojediin tai jopa kantauraliinkin”. Toisaalta tiedetään, että lainatut sanat mukautuvat yleensä vastaanottajakielen äännerakenteeseen ja fonotaktisiin rajoituksiin, joten se voi myös selittää, miksi sanoissa ei ole uralilaisittain outoja piirteitä.

Sanojen lainautuminen voitaisiin nähdä selvästi, jos niille löytyisi vastineita jostain olemassa olevasta kielestä. Tässä tapauksessa vastineita ei kuitenkaan taida löytyä, koska sanat on oletettavasti lainattu jostain tuntemattomasta ja kadonneesta kielestä.

[Jaska]

Nganasanin 615 etymologisesti tuntematonta sanaa jäivät edelleen mysteeriksi, koska niistä ei pystynyt edes varmuudella sanomaan, ovatko ne lainattuja vai alkuperäisiä uralilaisia sanoja.

Sanojen lainautumista on vaikea todistaa, jos ”suuri osa niistä voisi äännerakenteensa perusteella palautua kantasamojediin tai jopa kantauraliinkin”. Toisaalta tiedetään, että lainatut sanat mukautuvat yleensä vastaanottajakielen äännerakenteeseen ja fonotaktisiin rajoituksiin, joten se voi myös selittää, miksi sanoissa ei ole uralilaisittain outoja piirteitä.

Toisaalta suuri lainasanatulva yleensä tuottaa uusia piirteitä myös kohdekieleen, esim. saamelaiset alkoivat omaksua sananalkuisia konsonanttiyhtymiä, kun sekä kantaskandinaavissa että paleolapissa sellaisia tuli tarpeeksi usein vastaan. Ja jo aikaisemmin Volgalla länsiuraliin tuli lainojen mukana aiemmin tuntemattomat SN-yhtymät (jokin sibilantti + jokin nasaali).

Kun nganasani ei näytä mitään samanlaisia piirteitä, niin ehkä siitä voitaisiin epävarmasti päätellä ainakin se, ettei Taimyrin syrjäytetty muinaiskieli ollut sitten ehkä sukua paleolapille. Jolloin jälkimmäinen ei periydy ainakaan BOO:n sipeerikkojen kielestä (vaikka he tosin saattoivat omaksua kielekseen jo heti alussa "paleokuolan"). Tosin jo muutenkin paleolappi ja paleovolga selittynevät kampakeraamikkojen kieliksi.

Sanojen lainautuminen voitaisiin nähdä selvästi, jos niille löytyisi vastineita jostain olemassa olevasta kielestä. Tässä tapauksessa vastineita ei kuitenkaan taida löytyä, koska sanat on oletettavasti lainattu jostain tuntemattomasta ja kadonneesta kielestä.

Siinäpä se, kun suurin osa Siperian kielimaisemasta on myöhäisten kielellisten levittäytymisten tulosta parin viime vuosituhannen ajalta. Ehkä altain- tai siperianturkin alle jääneistä kielistä voisi löytyä jotain yhteistä substraattisanastoa. Mutta se edellyttäisi, että esim. jakuutin ja dolgaanin sanastosta tehtäisiin samanlainen substraattikartoitus, ennen kuin olisi jotain mihin verrata. Ja niiden pitäisi kai olla jotenkin erilaisia, koska nykyjakuutin ja nykydolgaanin sanastosta on kyllä varmaankin jo etsitty vastineita.