Sivu 1/1

Hoikka?

ViestiLähetetty: 30 Tammi 2012 22:26
Kirjoittaja Taavetti
Olen syntynyt Rajahoikassa, vaikka jostakin minulle käsittämättömästä syystä se on karttaan merkitty muotoon Raja-Hoikka. Toinen saman niminen talo näkyy olevan Viitasaarella, enkä sen kirjoitetun nimen oikeellisuutta ala arvailemaan, mutta minun syntymäkotini nimi on muistamani ajan kirjoitettu yhteen: Rajahoikka. En ala nyt kirjoitusmuotoa enempi pohtimaan, sen sijaan kysyisin nimen alkuperästä tietoja. Alkuosan, Raja, ymmärrän tulevan rajan läheisyydestä, mutta mitä rkoittaa loppuosa, Hoikka. Erilaisia Hoikka nimellä varustettuja paikkoja lienee eri puolella maatamme, mutta mitä se nimessä merkitsee, ja onko sillä kuinka vanha historia? Äitini on viettänyt lapsuutensa Hoikanperällä, jossa oli yksi pelkkää Hoikka nimeä kantava talo, Mitä yhteistä ja mihin viittaavaa niillä erilaisilla Hoikka nimeä kantavilla taloilla on ehkä ollut?

Pelkällä hakusanalla Hoikka, löytyy Suomesta yli 200 kohdetta.

ViestiLähetetty: 30 Tammi 2012 23:20
Kirjoittaja pektopah
Minä suoritin asevelvollisuuteni Kajaanin Hoikankankaalla.

ViestiLähetetty: 30 Tammi 2012 23:38
Kirjoittaja pektopah
Kyseessä on selvästi itä-suomalainen ilmiö. Kutakuinkin kaikki Hoikka- ja Hoikan- alkuiset nimet ovat Pähkinäsaaren rauhan rajan itäpuolella:

Kuva

ViestiLähetetty: 30 Tammi 2012 23:55
Kirjoittaja pektopah
Mielenkiintoisesti ainoat selvästi "Länsi-Suomessa" olevat Hoikka-nimiset paikat näyttävät olevan Vesilahdella,missä (Karkun ja Vesilahden seuduilla) olen esittänyt olevan Satakunnan ja Hämeen sekä I1- ja N1c-voittoisten alueiden rajan:

Kuva

http://p1.foorumi.info/muinainensuomi/viewtopic.php?t=257&postdays=0&postorder=asc&start=40

ViestiLähetetty: 31 Tammi 2012 12:24
Kirjoittaja Jaska
Hoikka-nimielementti on Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Kainuussa yleinen pitkän ja kapean järven nimissä. Hoikan-nimet lienevät henkilöiden mukaan nimettyjä; Hoikka on ollut Karjalassa sekä etu- että sukunimenä, ja sieltä sukunimenä levinnyt Itä-Suomeen. Satakunnassa juuri Vesilahden tienoilla on erillinen ja vanha Hoikka-sukunimien esiintymä - tämän suhdetta karjalaiseen nimyeeseen ei tiedetä, ja olisikin mielenkiintoista jos alueelta löytyisi muita karjalaisperäisiksi sopivia nimiä tai nimielementtejä.

ViestiLähetetty: 01 Helmi 2012 14:42
Kirjoittaja Taavetti
Katselin kolmea Hoikka nimettyä kohdetta, etsin niistä merkkejä kapeasta ja pitkästä järvestä. Kivijärven sopisi sellaiseksi eräältä kannalta, nimittäin Kivijärvestä sinne suuntautuva Leukunlahti voidaan tulkita erilliseksi, kapeaksi järveksi. Tai jos käsitetään lahtena, lahden pohjukkahan on myös monissa paikoissa perä. Jos lahti olisi joskus tunnettukin Hoikka nimellä, sen kärki olisi ollut se perä. On sitten asia erikseen, onko Hoikanperä nimi alkuaan tarkoittanut pitkän ja kapean lahden pohjukkaa, vai onko nykyinen merkitys asutusryhmänä alkuperäinen.

Viitasaaren Raja-Hoikka, vai liekö sekin Rajahoikka, on kyllä monenkin kapean, pitkän ja mutkikkaan vesistön vaikutuspiirissä, mutta mitään selvää rajaa en siinä kartasta havainnut, mutta onhan siitä joskus saattanut monikin raja olla lähistöllä, eikä toki tilojenkaan rajat liene pois suljettavia.

Pyhäjärven kunnan nurkassa sijaitseva syntymäkotini on nykyisellään ainakin kahden rajan kulmassa, joista Haakon Frillen käymä raja Hämeen ja Savon välillä on vanhempi. On myös arvailuja, että Pähkinäsaaren raja olisi aikanaan siinä lähellä sijainnut, ovatpa muutamat kertoneet nähneensä siellä vanhoja rajamerkkejä eli pyykkejä. Olen olettanut korkeaa pyykkiä, jonka päälle isäni olisi joskus 1930 -luvulla kiivennyt, että se olisi Haapajärven ja Pyhäjärven välisellä rajalla, mutta siinä Kokkilan lähellä en oli ainakaan kartasta mainittavia rajojen kulmia havainnut. Kun olen viimeisen kuukauden aikana sopivia yhteyksiä saanut, häämöttää mielessäni haave päästä niitä etsimään säiden lämmettyä ja lumen sulettua.

Kiitos!

ViestiLähetetty: 18 Helmi 2012 05:06
Kirjoittaja Taavetti
Kiitän aiheeseen vastanneita. Kysymykseni taustalla oli kaksi eri syytä. Vanhempi, vielä toteuttamistaan odottava on, että minun odotetaan kertovan muutaman viikon kuluttua sukumme kurssilla jotakin syntymäkotini, Rajahoikan taustoista ja menneisyydestä, ja pienikin lisätieto aiheen tiimoilta on tervetullut.

Toinen, osittain toteutunut, minut yllättänyt asia oli, että minulta pyydettiin pientä artikkelia Rajahoikasta Pyhäjärven Hiidenkylän kyläkirjaan. Siinä, vielä julkaisemattomassa kirjoituksessa mainitsin pitkän, kapean Kotajärven, eräänä mahdollisuutena tilan ja metsäalueen nimen loppuosalle, vaikka muitakin mahdollisuuksia sille lienee.

ViestiLähetetty: 16 Loka 2012 09:35
Kirjoittaja Taavetti
Kävimme keväällä Kotiseutupiirin retkellä Rillankiven maastossa, siellä kertoi Juhani Krook minulle uuden tiedon, että Haakon Frillen tehtävä päättyi Rillankiven maastoon, eikä hän olisi pohjoisemmaksi saanut mennäkään, koska alue siitä pohjoiseen oli silloin Venäjän (tai Novgorodin) hallinnassa. Raja Rillankivestä pohjoiseen on käyty myöhempänä aikana, kun Ruotsi oli valloittanut sen alueen. Tämän kerron oikaisuna ylempänä kertomaani, että Frille olisi ollut johtamassa rajankäyntiä Rajahoikan seudulla. Rajahoikan arvoitukseen se ei silti mitenkään vaikuttane.

ViestiLähetetty: 16 Loka 2012 14:45
Kirjoittaja putkonen
Jaska kirjoitti:Hoikka-nimielementti on Suomalaisen paikannimikirjan mukaan Kainuussa yleinen pitkän ja kapean järven nimissä. Hoikan-nimet lienevät henkilöiden mukaan nimettyjä; Hoikka on ollut Karjalassa sekä etu- että sukunimenä, ja sieltä sukunimenä levinnyt Itä-Suomeen. Satakunnassa juuri Vesilahden tienoilla on erillinen ja vanha Hoikka-sukunimien esiintymä - tämän suhdetta karjalaiseen nimyeeseen ei tiedetä, ja olisikin mielenkiintoista jos alueelta löytyisi muita karjalaisperäisiksi sopivia nimiä tai nimielementtejä.


Suoniemen Sarkolasta eli mullinluikauksen päässä Vesilahden Hoikista löytyy tila nimeltään Hoikkala, jossa M_P:llä ja minulla on aikoinaan ollut yhteinen esi-isä. Vielä 1500-luvulla tilan nimi oli pelkkä Hoikka ja tämän -la päätteen liittäminen nimeen tuntuu tosiaankin viittaavan siihen, että Hoikka olisi aikoinaan ollut henkilön nimi. Kokemäenjoen pohjoisrannalla Kiikan puolella Nevon kylästä löytyy Tiukka-niminen tila, josta äitini mummu oli kotoisin. Tiukka esiintyy asiakirjoissa aina Tiukkana eikä koskaan Tiukkalana. Hoikka ja Tiukka kuulostavat hyvin samankaltaisilta. Ehkä muinoin henkilö usein nimettiin ominaisuuksiensa mukaan. 'Laiha' ja 'Jämpti' saman klaanin miehiä?

P.S. Mainio Avatar, Taavetti! Siitä tulee hyvälle tuulelle!

ViestiLähetetty: 16 Loka 2012 17:07
Kirjoittaja Taavetti
putkonen kirjoitti:
P.S. Mainio Avatar, Taavetti! Siitä tulee hyvälle tuulelle!

Jos se tuottaa hyvää mieltä, niin annan sen sitten olla ainakin vähän aikaa. En muista mistä vipeltäjän nappasin vuosia sitten, jostakin syystä olen nimennyt sen tuskakoiraksi, olisiko ollut jollakin tuskatyylisellä nimimerkillä käytössä.

Viimeisessä avatarten katoamisessa kokeilin vaihtaa, mutta se ei onnistunut. Kun tukifoorumin Haidi korjasi avojen vaihdon, kokeilin puolestani vaihtamista vielä kerran. Enimmät avatareni tämän läppärin kuvastossa olivat liian suuria tähän foorumiin, niin laitoin sitten tuon vipeltäjän. Ainoa huoli siinä on, että juoksee poispäin, kerran kokeilin kääntämistä, mutta käännettynä se lopetti juoksemisen.

ViestiLähetetty: 17 Loka 2012 23:28
Kirjoittaja aikalainen
Taavetti kirjoitti:Kävimme keväällä Kotiseutupiirin retkellä Rillankiven maastossa, siellä kertoi Juhani Krook minulle uuden tiedon, että Haakon Frillen tehtävä päättyi Rillankiven maastoon, eikä hän olisi pohjoisemmaksi saanut mennäkään, koska alue siitä pohjoiseen oli silloin Venäjän (tai Novgorodin) hallinnassa.

Asia saattaa olla noin, mutta toisaalta (Pähkinäsaaren rauhan) rajan kulusta ei ole täyttä varmuutta.

Frillen tehtävänä (1400-luvulla) oli Savon ja Hämeen lääninrajan tarkentaminen maastoon ja papereihin. Virallisten tietojen mukaan toimitus ei ulottunut Rillankivelle saakka, vaan loppui jonnekin Suonenjoen tienoille, mutta on silti epävirallisesti voinut sinne saakka jatkua.

Rajan kuvauksessa sanottiin, että merkitsemättömältä osalta raja saattaisi kenties jatkua Maaselälle ja Lasta-koskelle. Maaselkä voisi olla juuri tuo Rillankivi, sopivasti Suomenselällä ja sen kanssa risteävällä kulkureitillä (Saimaa - Kymijoen vesistö - Pyhäjoki). Koski on joko Nilsiän Lastukoski tai Pohjois-Pohjanmaalla yhä rajapaikkana oleva Lastukoski - jälkimmäinen olisi luontevampi, mutta tarkoittaisi Ruotsin sisäisen lääninrajan hahmottelua Rillankiveltä pohjoiseen. Ellei siinä sitten jo jaettu Novgorodin maita etupiireihin.