Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 19 Kesä 2018 01:42



Vastaa viestiin  [ 96 viestiä ]  Mene sivulle 1, 2, 3, 4, 5  Seuraava
 Nimistöntutkijoille 
Kirjoittaja Viesti
Ujo ugri
Ujo ugri

Liittynyt: 21 Helmi 2011 16:40
Viestit: 3
Viesti Nimistöntutkijoille
Pyydän etukäteen anteeksi kaikkia kömpelyyksiäni; äikänmaikan opinnoista on vuosikymmeniä. Oman etunimeni selitysten vuoksi olen ihmetellyt tutkijoiden henkistä laiskuutta (anteeksi!). Ammattimainen Kotus-tutkija sepusti vielä hiljan Airi-nimen tulevan 1800-luvun airut-ideoista jne. Nimi esiintyy kuitenkin ikivanhoissa paikannimissä etenkin Lounais-Suomessa (ja myös Lapissa). Oivalsin aikoinaan, että taustalla on Eerik. Muistaakseni keskiaikaisessa (tai vanhemmassa) ruotsissa oli mm. äi-diftongi, ja ko. nimi on jossakin vaiheessa ollut Äirik. Kiinnostaisi kovasti, kumpi on vanhempaa perua: muinaisnimi Airikka vai tämä Äirik. Olisi hauska kuulla vaikka vain pähkäilyjä!

Iloisin terveisin,
Palon Airi


21 Helmi 2011 17:35
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7275
Viesti 
Tässä on pari nimien alkuperää esittelevää sivustoa:

http://www.etunimet.net/etunimien-tarkoitus-ja-alkupera/

http://www.behindthename.com/

Niistäkään ei kuitenkaan Airia löydy (jälkimmäisestä löytyy japanilainen nimi, joka tuskin liittyy suomalaiseen).

Skandinaavinen miehennimi Eirikr (> ruotsin Erik) palautuisi kyllä varhaisempaan *ai-alkuiseen asuun, ja Suomen paikannimistössä onki Airikki-, Airikka-alkuisia nimiä. Airi-nimen kuuluminen tähän yhteyteen on mahdollista, vaikka sukupuoli onkin vaihtunut. Suomalainen paikannimikirjakaan ei osaa kertoa Airisto- ja Airissalo-nimille mitään varmaa selitystä.


21 Helmi 2011 18:14
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Viestit: 407
Paikkakunta: Pori
Viesti Paikannimi Airisto
Tuosta Airistosta muistan jostain lukeneeni tulkinnan, jonka mukaan se olisi tullut vanhan ruotsin muodosta *Airiks stad ja saattaisi viitata 1. ristiretken johtajan kuningas Eerikin ankkuripaikkaan tai hänen laivastonsa tukikohtaan.
Ongelmaksi tällöin muodostuu ajankohta 1150-luku. Ymmärtääkseni silloin ei enää Sveanmaalla käytetty muotoa Airik vaan Eirik. Asia voidaan tietysti selittää siten että suomeen oli tuolloin vakiintunut tuo vanhempi muoto Airik, jota sitteen käytettiin Eirikistäkin aivan kuten nykyäänkin Gustaf-kuningasta sanotaan Kustaaksi.
Jos Airisto oikeasti tulee sanasta Eiriksstad, niin tämä tukee oletusta, että suomen satama-sanan takana olisi germaanikielten stad. Tämä on muistaakseni Olli Nuutisen ehdottama satama-sanan tulkinta

_________________
Kalevanserkku


09 Maalis 2011 18:58
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7275
Viesti Re: Paikannimi Airisto
Kalevanserkku kirjoitti:
Tuosta Airistosta muistan jostain lukeneeni tulkinnan, jonka mukaan se olisi tullut vanhan ruotsin muodosta *Airiks stad ja saattaisi viitata 1. ristiretken johtajan kuningas Eerikin ankkuripaikkaan tai hänen laivastonsa tukikohtaan.
Ongelmaksi tällöin muodostuu ajankohta 1150-luku. Ymmärtääkseni silloin ei enää Sveanmaalla käytetty muotoa Airik vaan Eirik. Asia voidaan tietysti selittää siten että suomeen oli tuolloin vakiintunut tuo vanhempi muoto Airik, jota sitteen käytettiin Eirikistäkin aivan kuten nykyäänkin Gustaf-kuningasta sanotaan Kustaaksi.

Hyvä pointti, tuollainen sopeuttaminen on hyvin mahdollista, koska Suomessa on tosiaan tunnettu henkilönnimenäkin Airikki, Airikka.

Kalevanserkku kirjoitti:
Jos Airisto oikeasti tulee sanasta Eiriksstad, niin tämä tukee oletusta, että suomen satama-sanan takana olisi germaanikielten stad. Tämä on muistaakseni Olli Nuutisen ehdottama satama-sanan tulkinta

Tämä on nykyään melko yleisesti hyväksytty käsitys, vaikka johdinaines -ma onkin omituinen. Tietyssä vaiheessa germaaninen tai skandinaavinen sananalkuinen *st on korvattu meillä s:llä (satama, suuri jne.) ja myöhemmin t:llä (mm. tuoli). Ja aivan viime aikoina (länsirannikolla aiemminkin) se on korvattu st:llä.


09 Maalis 2011 20:19
Profiili WWW
Ujo ugri
Ujo ugri

Liittynyt: 21 Helmi 2011 16:40
Viestit: 3
Viesti 
Kalevanserkun pohdinnat ovat hyviä: kiitos! On varmaan aika selvää, että Airisto tulee Airiks stadista, mutta eiköhän tuo liene muotoutunut jo paljon ennen kuningas Eerikiä, jonkun muun tärkeän Erkin mukaan.

Neuvotut sivustot olivat tosi huteria. Näin monia kyseenalaisia etymologioita - tulivat mieleen kansanrunoustieteen selitystarinat - mutta Erikin ei+rikr-etymologian kohdalla kysyisin, oliko tekijännimen johdin muinaisskandinaavissa tosiaan pelkkä -r. Eikö Erik ollut jo varhaiskeskiajan "Ruotsissa" levinnyt paljon hallitsijaperheitä laajemmalle, eli pitäneekö koko -rikr paikkaansa? Kunpa ei vain tulisi suomalaisesta muinaisnimestä Airikka, kuten taisin alun perin arvella.

Epäilen myös kirjoittajien satama-juttua. Pikemminkin uskoisin, että stad/statt on antanut meille -sto-johtimen: Airikin paikka (ja moni muu paikka). Olisiko suunnilleen samansisältöinen -kko, -kkö omaperäisempi. Saaristo / saarikko (esiintyy vielä sukunimenä) jne. Satamaa etsisin soutaa-verbin helmoista: soutama.


14 Maalis 2011 17:54
Profiili
Ujo ugri
Ujo ugri

Liittynyt: 21 Helmi 2011 16:40
Viestit: 3
Viesti 
Huomasin heti edellisen kirjoitettuani, että eivät johtimet -sto ja -kko vastaa toisiaan kuin satunnaisesti. Tuo -kko merkitsee totta kai joukko t. paljon jtk: ruovikko, koivikko, villikko (!) jne. Enpä ole ennen tullut ajatelleeksi, että männiköllä ja männistöllä on oikeastaan oleellinen ero.


14 Maalis 2011 21:10
Profiili
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
Avatar

Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Viestit: 977
Paikkakunta: Häslinki
Viesti 
Tuo kaipaa hienosäätöä ainakin sen verran, että sekä -sto ja -kko välittömästi pohjautuvat vastaaviin a-loppuisiin johtimiin (jalusta, seinusta yms; haarukka, telakka yms.) Mihin o-varianttien erityiminen erityisesti toponyymipäätteiksi perustuu olisi ihan hyvä kysymys, esim. -la/-lo kun ovat päätyneet pikemminkin päinvastaiseen jakaumaan (Koskela vs. koskelo).


14 Maalis 2011 21:46
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7275
Viesti 
Airuska kirjoitti:
Kalevanserkun pohdinnat ovat hyviä: kiitos! On varmaan aika selvää, että Airisto tulee Airiks stadista, mutta eiköhän tuo liene muotoutunut jo paljon ennen kuningas Eerikiä, jonkun muun tärkeän Erkin mukaan.

Neuvotut sivustot olivat tosi huteria. Näin monia kyseenalaisia etymologioita - tulivat mieleen kansanrunoustieteen selitystarinat - mutta Erikin ei+rikr-etymologian kohdalla kysyisin, oliko tekijännimen johdin muinaisskandinaavissa tosiaan pelkkä -r. Eikö Erik ollut jo varhaiskeskiajan "Ruotsissa" levinnyt paljon hallitsijaperheitä laajemmalle, eli pitäneekö koko -rikr paikkaansa? Kunpa ei vain tulisi suomalaisesta muinaisnimestä Airikka, kuten taisin alun perin arvella.

Voihan selitys päteä, vaikka nimi olisikin levinnyt laajempaan käyttöön. ihmisillä on tapana omaksua samoja nimiä kuin hallitsijoilla.

Airuska kirjoitti:
Epäilen myös kirjoittajien satama-juttua. Pikemminkin uskoisin, että stad/statt on antanut meille -sto-johtimen: Airikin paikka (ja moni muu paikka). Olisiko suunnilleen samansisältöinen -kko, -kkö omaperäisempi. Saaristo / saarikko (esiintyy vielä sukunimenä) jne. Satamaa etsisin soutaa-verbin helmoista: soutama.

-sto-johdin tuskin tulee stad-sanasta; näin voitaisiin olettaa perustellusti vain jos sillä nimettäisiin satamia ja valkamia.

Soutaa ja satama saattavat maallikon silmiin näyttää samanlaisilta, mutta suomen kielessä ou ja a eivät vaihtele eivätkä ole muuttuneet toisikseen. Sen sijaan kantauralista voitaisiin tuota eroa lähteä hakemaan, koska eräät tutkijat olettavat esim. sanojen kuolla ja kalma liittyvän yhteen; siinäkin oletuksessa on kuitenkin ongelmia.

Joka tapauksessa satama-sanan alkumuodoksi pitäisi olettaa sellaista rakennetta, että vokaali olisi lyhentynyt. Lisäksi soutaa sana palautuu perinteisen rekonstruktion mukaan *suxi-asuun, kun taas satama edellyttäisi *saxi-asua, josta konsonanttivartaloisena johdoksenakin tulisi *saxta- > saata-, ei sata-.

Eli näyttää siltä, ettei sanoja soutaa ja satama pystytä uskottavasti kytkemään toisiinsa. Toinen selitys on, että jälkimmäinen juontuu sataa-sanasta, mutta ongelmana on, ettei tätä sanaa missään tiedetä käytetyn 'rantautumisen' merkityksessä.


14 Maalis 2011 22:30
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Viestit: 407
Paikkakunta: Pori
Viesti Re: Paikannimi Airisto
Jaska kirjoitti:
Kalevanserkku kirjoitti:
Jos Airisto oikeasti tulee sanasta Eiriksstad, niin tämä tukee oletusta, että suomen satama-sanan takana olisi germaanikielten stad. Tämä on muistaakseni Olli Nuutisen ehdottama satama-sanan tulkinta

Tämä on nykyään melko yleisesti hyväksytty käsitys, vaikka johdinaines -ma onkin omituinen.


Luulen, että sataman -ma selittyy seuraavasti. Pelkkä 'sata' olisi ollut hankalahko "laivavalkaman" nimenä johtuen lukusanan sata taholta tulevasta semanttisesta häiriöstä. Suunnilleen samaa tarkoittava valkama antoi vinkin hyvästä päätteestä. Suomessa on myös sana rantama, jossa sama pääte esiintyy.

_________________
Kalevanserkku


17 Maalis 2011 19:27
Profiili
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
Avatar

Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Viestit: 977
Paikkakunta: Häslinki
Viesti Re: Paikannimi Airisto
Kalevanserkku kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Kalevanserkku kirjoitti:
Jos Airisto oikeasti tulee sanasta Eiriksstad, niin tämä tukee oletusta, että suomen satama-sanan takana olisi germaanikielten stad. Tämä on muistaakseni Olli Nuutisen ehdottama satama-sanan tulkinta

Tämä on nykyään melko yleisesti hyväksytty käsitys, vaikka johdinaines -ma onkin omituinen.


Luulen, että sataman -ma selittyy seuraavasti. Pelkkä 'sata' olisi ollut hankalahko "laivavalkaman" nimenä johtuen lukusanan sata taholta tulevasta semanttisesta häiriöstä. Suunnilleen samaa tarkoittava valkama antoi vinkin hyvästä päätteestä. Suomessa on myös sana rantama, jossa sama pääte esiintyy.

Kuulostaa luontevalta valkama on johdos vanhasta "lähtemistä" tarkoittavasta verbistä valkaa josta -ma-johdos olisi ihan normaali.

Jonkinlaista paikkaa merkitseviä -mA-johdoksia on toki koko kasa muitakin, äkkiseltään miettien ainakin kaljama, könkämä, rintama, laitama. Verbikantaisia löytyy myös ainakin asema joten kyllä nuo muutkin saattavat olla vastaavaa lähtöä.

(Pitäisi vissiin pikkuhiljaa jo hommata oma kopio Hakulisen Suomen kielen rakennetta ja kehitystä niin ei aina tarvitsisi näitä johtosuhteita itse pähkäillä alusta lähtien :roll:)


18 Maalis 2011 11:56
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7275
Viesti Re: Paikannimi Airisto
Pystynen kirjoitti:
Kalevanserkku kirjoitti:
Luulen, että sataman -ma selittyy seuraavasti. Pelkkä 'sata' olisi ollut hankalahko "laivavalkaman" nimenä johtuen lukusanan sata taholta tulevasta semanttisesta häiriöstä. Suunnilleen samaa tarkoittava valkama antoi vinkin hyvästä päätteestä. Suomessa on myös sana rantama, jossa sama pääte esiintyy.

Kuulostaa luontevalta valkama on johdos vanhasta "lähtemistä" tarkoittavasta verbistä valkaa josta -ma-johdos olisi ihan normaali.

Joo, melko uskottava se on minustakin, ainoana miinuksena sataa-sanan merkityksen jonkinmoinen sopimattomuus. Mutta germaaninen lainaselityskin on uskottava, joten tämä jää toistaiseksi makuasiaksi.

Pystynen kirjoitti:
(Pitäisi vissiin pikkuhiljaa jo hommata oma kopio Hakulisen Suomen kielen rakennetta ja kehitystä niin ei aina tarvitsisi näitä johtosuhteita itse pähkäillä alusta lähtien :roll:)

Joo, siitä on niin monta painosta, että itse bongasin yhden niistä vanhemmista aikoinaan kirjaston poistomyynnistä 50 sentillä. Erittäin avartava teos kyllä, ja kuuluu jokaiseen suomalaiseen kirjahyllyyn. :)


18 Maalis 2011 14:56
Profiili WWW
Kielevä karjalainen
Kielevä karjalainen
Avatar

Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Viestit: 977
Paikkakunta: Häslinki
Viesti Re: Paikannimi Airisto
Jaska kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:
Kalevanserkku kirjoitti:
Luulen, että sataman -ma selittyy seuraavasti. Pelkkä 'sata' olisi ollut hankalahko "laivavalkaman" nimenä johtuen lukusanan sata taholta tulevasta semanttisesta häiriöstä. Suunnilleen samaa tarkoittava valkama antoi vinkin hyvästä päätteestä. Suomessa on myös sana rantama, jossa sama pääte esiintyy.

Kuulostaa luontevalta valkama on johdos vanhasta "lähtemistä" tarkoittavasta verbistä valkaa josta -ma-johdos olisi ihan normaali.

Joo, melko uskottava se on minustakin, ainoana miinuksena sataa-sanan merkityksen jonkinmoinen sopimattomuus. Mutta germaaninen lainaselityskin on uskottava, joten tämä jää toistaiseksi makuasiaksi.

Tarkoitan siis (ja luullakseni Kalevanserkkukin), että tässä -ma olisi analogian ja homonyymien välttelyn takia liitetty juuri siihen germaanisperäiseen nominiin.


18 Maalis 2011 15:09
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7275
Viesti Re: Paikannimi Airisto
Pystynen kirjoitti:
Tarkoitan siis (ja luullakseni Kalevanserkkukin), että tässä -ma olisi analogian ja homonyymien välttelyn takia liitetty juuri siihen germaanisperäiseen nominiin.

Aijaa, no sitten selityksessä ei ole mitään vikaa. :)


19 Maalis 2011 02:14
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1719
Viesti Re: Paikannimi Airisto
Kalevanserkku kirjoitti:
Tuosta Airistosta muistan jostain lukeneeni tulkinnan, jonka mukaan se olisi tullut vanhan ruotsin muodosta *Airiks stad ja saattaisi viitata 1. ristiretken johtajan kuningas Eerikin ankkuripaikkaan tai hänen laivastonsa tukikohtaan.


Wikipediasta: Airisto on meren selkä, ruotsiksi Erstan. Airisto on myös kyseisen selän äärellä Stormalö-saarella sijaitseva lomakeskus ja venesatama.

Kartastosta: Airiston selän äärellä on saari nimeltään Airismaa.

Tuntuu hieman haetulta, että jonkin sotapäällikön väliaikaisen ankkuripaikan mukaan nimetään saaria ja selkiä, joilla on ennestäänkin ollut jokin nimi.

Nimestä tulee miellyhtymä Airiston selän toisessa päässä olevaan Aurajoen suuhun. Ja erääseen Lenitaan.


27 Maalis 2011 16:47
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14
Viestit: 379
Viesti Re: Paikannimi Airisto
aikalainen kirjoitti:


Tuntuu hieman haetulta, että jonkin sotapäällikön väliaikaisen ankkuripaikan mukaan nimetään saaria ja selkiä, joilla on ennestäänkin ollut jokin nimi.

Mistä tiedät, että niillä on ennestäänkin ollut jokin nimi?


27 Maalis 2011 18:45
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Viestit: 310
Paikkakunta: Turku
Viesti Re: Paikannimi Airisto
pektopah kirjoitti:
Mistä tiedät, että niillä on ennestäänkin ollut jokin nimi?


Tällaisessa asiassa uskaltaisin ehkä luottaa maalaisjärkeen, vaikka se onkin petollinen ystävä. Saaristo oli kivikaudelta lähtien tärkeä inhimillinen toiminta- ja asutusalue. Olisi todella kummallista, jos saaret ja selät olisi jätetty nimeämättä. Oikeastaan se tuntuu aivan mahdottomalta.


27 Maalis 2011 19:19
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14
Viestit: 379
Viesti Re: Paikannimi Airisto
Sami Raninen kirjoitti:
pektopah kirjoitti:
Mistä tiedät, että niillä on ennestäänkin ollut jokin nimi?


Tällaisessa asiassa uskaltaisin ehkä luottaa maalaisjärkeen, vaikka se onkin petollinen ystävä. Saaristo oli kivikaudelta lähtien tärkeä inhimillinen toiminta- ja asutusalue. Olisi todella kummallista, jos saaret ja selät olisi jätetty nimeämättä. Oikeastaan se tuntuu aivan mahdottomalta.

Ei ole sanottu, että jokainen saari ja selkä olisi ollut kivikaudelta lähtien jatkuvasti asuttu. Pikemminkin se ainakin minusta tuntuu mahdottomalta, ottaen huomioon esihistoriallisen ajan pienet väestömäärät. Ei ihmisiä varmaan joka kolkkaan riittänyt kaikkina aikoina. Moni saari sitä paitsi on noussut merestä varsin myöhään.


27 Maalis 2011 20:12
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Viestit: 310
Paikkakunta: Turku
Viesti Re: Paikannimi Airisto
pektopah kirjoitti:
Ei ole sanottu, että jokainen saari ja selkä olisi ollut kivikaudelta lähtien jatkuvasti asuttu. Pikemminkin se ainakin minusta tuntuu mahdottomalta, ottaen huomioon esihistoriallisen ajan pienet väestömäärät.


Häh? No eihän jokainen saari ole nykyäänkään asuttu. Mutta ei pieni väestömäärä ole mitenkään ristiriidassa asutusjatkuvuuden kanssa. Noin 500 ihmisen populaatio on biologisesti riittävä jatkuvuuteen.

Olennaisempaa tässä yhteydessä on kuitenkin se, että nimiä annetaan myös paikoille, joiden luona ei asuta ympärivuotisesti. Kaikki merkittävät saaret ja selät ovat varmasti saaneet nimet, vaikka alueella olisi liikuttu vain kalastus- tai hyljestyssesongin aikana. Nimet ovat välttämätöntä informaatiota alueilla, joilla on edes jonkinlaista ihmistoimintaa. Ja ihmistoimintaa saaristossa on kyllä todistettavasti ollut.

Tietenkin on totta, että saaristo on täynnä luotoja, jotka ovat nousseet vedestä vasta paljon esihistorian jälkeen.


27 Maalis 2011 20:42
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1719
Viesti Re: Paikannimi Airisto
pektopah kirjoitti:
Sami Raninen kirjoitti:
pektopah kirjoitti:
Mistä tiedät, että niillä on ennestäänkin ollut jokin nimi?


Tällaisessa asiassa uskaltaisin ehkä luottaa maalaisjärkeen, vaikka se onkin petollinen ystävä. Saaristo oli kivikaudelta lähtien tärkeä inhimillinen toiminta- ja asutusalue. Olisi todella kummallista, jos saaret ja selät olisi jätetty nimeämättä. Oikeastaan se tuntuu aivan mahdottomalta.

Ei ole sanottu, että jokainen saari ja selkä olisi ollut kivikaudelta lähtien jatkuvasti asuttu. Pikemminkin se ainakin minusta tuntuu mahdottomalta, ottaen huomioon esihistoriallisen ajan pienet väestömäärät. Ei ihmisiä varmaan joka kolkkaan riittänyt kaikkina aikoina. Moni saari sitä paitsi on noussut merestä varsin myöhään.


Kyllä ihmisiä on riittänyt jo kivikaudella joka kolkkaan. Heitä on ollut Euraasiassa, Afrikassa, Amerikassa, Australiassa ja Grönlannissa. Suomen kamaralle on tultu (viimeistään) heti jääkauden päätyttyä. Ahvenanmaan muinaislöydöt alkavat 6000 vuoden takaa.

Ihmisiä on ollut harvassa, mutta asuinpaikoilta on liikuttu pyyntipaikoille peninkulmien päähän. Elinkelpoisista alueista on käyty kiivaita sotia kautta maapallon, joten tyhjiä elinkelpoisia alueita ei ole ihmisryhmien väliin päässyt jäämään.


27 Maalis 2011 21:17
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14
Viestit: 379
Viesti Re: Paikannimi Airisto
aikalainen kirjoitti:
Ihmisiä on ollut harvassa, mutta asuinpaikoilta on liikuttu pyyntipaikoille peninkulmien päähän. Elinkelpoisista alueista on käyty kiivaita sotia kautta maapallon, joten tyhjiä elinkelpoisia alueita ei ole ihmisryhmien väliin päässyt jäämään.

Nimi annettiin kuitenkin vain paikoille, mille oli käyttöä, ja nimi oli vain pienen piirin muistitiedon varassa. Ei silloin ollut mitään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa, mihin jokainen paikka olisi nimetty. Vielä nykyäänkin on alueita, joilla ei ole nimeä ja joita nimetään sitä mukaan kuin niitä otetaan käyttöön. Elinkelpoista maata on Suomessa asumatta vieläkin, ja varmasti oli esihistoriallisella ajallakin.


27 Maalis 2011 22:06
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 96 viestiä ]  Mene sivulle 1, 2, 3, 4, 5  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Muuta yksityisyysasetuksia