Sivu 1/5

Nimistöntutkijoille

ViestiLähetetty: 21 Helmi 2011 17:35
Kirjoittaja Airuska
Pyydän etukäteen anteeksi kaikkia kömpelyyksiäni; äikänmaikan opinnoista on vuosikymmeniä. Oman etunimeni selitysten vuoksi olen ihmetellyt tutkijoiden henkistä laiskuutta (anteeksi!). Ammattimainen Kotus-tutkija sepusti vielä hiljan Airi-nimen tulevan 1800-luvun airut-ideoista jne. Nimi esiintyy kuitenkin ikivanhoissa paikannimissä etenkin Lounais-Suomessa (ja myös Lapissa). Oivalsin aikoinaan, että taustalla on Eerik. Muistaakseni keskiaikaisessa (tai vanhemmassa) ruotsissa oli mm. äi-diftongi, ja ko. nimi on jossakin vaiheessa ollut Äirik. Kiinnostaisi kovasti, kumpi on vanhempaa perua: muinaisnimi Airikka vai tämä Äirik. Olisi hauska kuulla vaikka vain pähkäilyjä!

Iloisin terveisin,
Palon Airi

ViestiLähetetty: 21 Helmi 2011 18:14
Kirjoittaja Jaska
Tässä on pari nimien alkuperää esittelevää sivustoa:

http://www.etunimet.net/etunimien-tarkoitus-ja-alkupera/

http://www.behindthename.com/

Niistäkään ei kuitenkaan Airia löydy (jälkimmäisestä löytyy japanilainen nimi, joka tuskin liittyy suomalaiseen).

Skandinaavinen miehennimi Eirikr (> ruotsin Erik) palautuisi kyllä varhaisempaan *ai-alkuiseen asuun, ja Suomen paikannimistössä onki Airikki-, Airikka-alkuisia nimiä. Airi-nimen kuuluminen tähän yhteyteen on mahdollista, vaikka sukupuoli onkin vaihtunut. Suomalainen paikannimikirjakaan ei osaa kertoa Airisto- ja Airissalo-nimille mitään varmaa selitystä.

Paikannimi Airisto

ViestiLähetetty: 09 Maalis 2011 18:58
Kirjoittaja Kalevanserkku
Tuosta Airistosta muistan jostain lukeneeni tulkinnan, jonka mukaan se olisi tullut vanhan ruotsin muodosta *Airiks stad ja saattaisi viitata 1. ristiretken johtajan kuningas Eerikin ankkuripaikkaan tai hänen laivastonsa tukikohtaan.
Ongelmaksi tällöin muodostuu ajankohta 1150-luku. Ymmärtääkseni silloin ei enää Sveanmaalla käytetty muotoa Airik vaan Eirik. Asia voidaan tietysti selittää siten että suomeen oli tuolloin vakiintunut tuo vanhempi muoto Airik, jota sitteen käytettiin Eirikistäkin aivan kuten nykyäänkin Gustaf-kuningasta sanotaan Kustaaksi.
Jos Airisto oikeasti tulee sanasta Eiriksstad, niin tämä tukee oletusta, että suomen satama-sanan takana olisi germaanikielten stad. Tämä on muistaakseni Olli Nuutisen ehdottama satama-sanan tulkinta

Re: Paikannimi Airisto

ViestiLähetetty: 09 Maalis 2011 20:19
Kirjoittaja Jaska
Kalevanserkku kirjoitti:Tuosta Airistosta muistan jostain lukeneeni tulkinnan, jonka mukaan se olisi tullut vanhan ruotsin muodosta *Airiks stad ja saattaisi viitata 1. ristiretken johtajan kuningas Eerikin ankkuripaikkaan tai hänen laivastonsa tukikohtaan.
Ongelmaksi tällöin muodostuu ajankohta 1150-luku. Ymmärtääkseni silloin ei enää Sveanmaalla käytetty muotoa Airik vaan Eirik. Asia voidaan tietysti selittää siten että suomeen oli tuolloin vakiintunut tuo vanhempi muoto Airik, jota sitteen käytettiin Eirikistäkin aivan kuten nykyäänkin Gustaf-kuningasta sanotaan Kustaaksi.

Hyvä pointti, tuollainen sopeuttaminen on hyvin mahdollista, koska Suomessa on tosiaan tunnettu henkilönnimenäkin Airikki, Airikka.

Kalevanserkku kirjoitti:Jos Airisto oikeasti tulee sanasta Eiriksstad, niin tämä tukee oletusta, että suomen satama-sanan takana olisi germaanikielten stad. Tämä on muistaakseni Olli Nuutisen ehdottama satama-sanan tulkinta

Tämä on nykyään melko yleisesti hyväksytty käsitys, vaikka johdinaines -ma onkin omituinen. Tietyssä vaiheessa germaaninen tai skandinaavinen sananalkuinen *st on korvattu meillä s:llä (satama, suuri jne.) ja myöhemmin t:llä (mm. tuoli). Ja aivan viime aikoina (länsirannikolla aiemminkin) se on korvattu st:llä.

ViestiLähetetty: 14 Maalis 2011 17:54
Kirjoittaja Airuska
Kalevanserkun pohdinnat ovat hyviä: kiitos! On varmaan aika selvää, että Airisto tulee Airiks stadista, mutta eiköhän tuo liene muotoutunut jo paljon ennen kuningas Eerikiä, jonkun muun tärkeän Erkin mukaan.

Neuvotut sivustot olivat tosi huteria. Näin monia kyseenalaisia etymologioita - tulivat mieleen kansanrunoustieteen selitystarinat - mutta Erikin ei+rikr-etymologian kohdalla kysyisin, oliko tekijännimen johdin muinaisskandinaavissa tosiaan pelkkä -r. Eikö Erik ollut jo varhaiskeskiajan "Ruotsissa" levinnyt paljon hallitsijaperheitä laajemmalle, eli pitäneekö koko -rikr paikkaansa? Kunpa ei vain tulisi suomalaisesta muinaisnimestä Airikka, kuten taisin alun perin arvella.

Epäilen myös kirjoittajien satama-juttua. Pikemminkin uskoisin, että stad/statt on antanut meille -sto-johtimen: Airikin paikka (ja moni muu paikka). Olisiko suunnilleen samansisältöinen -kko, -kkö omaperäisempi. Saaristo / saarikko (esiintyy vielä sukunimenä) jne. Satamaa etsisin soutaa-verbin helmoista: soutama.

ViestiLähetetty: 14 Maalis 2011 21:10
Kirjoittaja Airuska
Huomasin heti edellisen kirjoitettuani, että eivät johtimet -sto ja -kko vastaa toisiaan kuin satunnaisesti. Tuo -kko merkitsee totta kai joukko t. paljon jtk: ruovikko, koivikko, villikko (!) jne. Enpä ole ennen tullut ajatelleeksi, että männiköllä ja männistöllä on oikeastaan oleellinen ero.

ViestiLähetetty: 14 Maalis 2011 21:46
Kirjoittaja Pystynen
Tuo kaipaa hienosäätöä ainakin sen verran, että sekä -sto ja -kko välittömästi pohjautuvat vastaaviin a-loppuisiin johtimiin (jalusta, seinusta yms; haarukka, telakka yms.) Mihin o-varianttien erityiminen erityisesti toponyymipäätteiksi perustuu olisi ihan hyvä kysymys, esim. -la/-lo kun ovat päätyneet pikemminkin päinvastaiseen jakaumaan (Koskela vs. koskelo).

ViestiLähetetty: 14 Maalis 2011 22:30
Kirjoittaja Jaska
Airuska kirjoitti:Kalevanserkun pohdinnat ovat hyviä: kiitos! On varmaan aika selvää, että Airisto tulee Airiks stadista, mutta eiköhän tuo liene muotoutunut jo paljon ennen kuningas Eerikiä, jonkun muun tärkeän Erkin mukaan.

Neuvotut sivustot olivat tosi huteria. Näin monia kyseenalaisia etymologioita - tulivat mieleen kansanrunoustieteen selitystarinat - mutta Erikin ei+rikr-etymologian kohdalla kysyisin, oliko tekijännimen johdin muinaisskandinaavissa tosiaan pelkkä -r. Eikö Erik ollut jo varhaiskeskiajan "Ruotsissa" levinnyt paljon hallitsijaperheitä laajemmalle, eli pitäneekö koko -rikr paikkaansa? Kunpa ei vain tulisi suomalaisesta muinaisnimestä Airikka, kuten taisin alun perin arvella.

Voihan selitys päteä, vaikka nimi olisikin levinnyt laajempaan käyttöön. ihmisillä on tapana omaksua samoja nimiä kuin hallitsijoilla.

Airuska kirjoitti:Epäilen myös kirjoittajien satama-juttua. Pikemminkin uskoisin, että stad/statt on antanut meille -sto-johtimen: Airikin paikka (ja moni muu paikka). Olisiko suunnilleen samansisältöinen -kko, -kkö omaperäisempi. Saaristo / saarikko (esiintyy vielä sukunimenä) jne. Satamaa etsisin soutaa-verbin helmoista: soutama.

-sto-johdin tuskin tulee stad-sanasta; näin voitaisiin olettaa perustellusti vain jos sillä nimettäisiin satamia ja valkamia.

Soutaa ja satama saattavat maallikon silmiin näyttää samanlaisilta, mutta suomen kielessä ou ja a eivät vaihtele eivätkä ole muuttuneet toisikseen. Sen sijaan kantauralista voitaisiin tuota eroa lähteä hakemaan, koska eräät tutkijat olettavat esim. sanojen kuolla ja kalma liittyvän yhteen; siinäkin oletuksessa on kuitenkin ongelmia.

Joka tapauksessa satama-sanan alkumuodoksi pitäisi olettaa sellaista rakennetta, että vokaali olisi lyhentynyt. Lisäksi soutaa sana palautuu perinteisen rekonstruktion mukaan *suxi-asuun, kun taas satama edellyttäisi *saxi-asua, josta konsonanttivartaloisena johdoksenakin tulisi *saxta- > saata-, ei sata-.

Eli näyttää siltä, ettei sanoja soutaa ja satama pystytä uskottavasti kytkemään toisiinsa. Toinen selitys on, että jälkimmäinen juontuu sataa-sanasta, mutta ongelmana on, ettei tätä sanaa missään tiedetä käytetyn 'rantautumisen' merkityksessä.

Re: Paikannimi Airisto

ViestiLähetetty: 17 Maalis 2011 19:27
Kirjoittaja Kalevanserkku
Jaska kirjoitti:
Kalevanserkku kirjoitti:Jos Airisto oikeasti tulee sanasta Eiriksstad, niin tämä tukee oletusta, että suomen satama-sanan takana olisi germaanikielten stad. Tämä on muistaakseni Olli Nuutisen ehdottama satama-sanan tulkinta

Tämä on nykyään melko yleisesti hyväksytty käsitys, vaikka johdinaines -ma onkin omituinen.


Luulen, että sataman -ma selittyy seuraavasti. Pelkkä 'sata' olisi ollut hankalahko "laivavalkaman" nimenä johtuen lukusanan sata taholta tulevasta semanttisesta häiriöstä. Suunnilleen samaa tarkoittava valkama antoi vinkin hyvästä päätteestä. Suomessa on myös sana rantama, jossa sama pääte esiintyy.

Re: Paikannimi Airisto

ViestiLähetetty: 18 Maalis 2011 11:56
Kirjoittaja Pystynen
Kalevanserkku kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Kalevanserkku kirjoitti:Jos Airisto oikeasti tulee sanasta Eiriksstad, niin tämä tukee oletusta, että suomen satama-sanan takana olisi germaanikielten stad. Tämä on muistaakseni Olli Nuutisen ehdottama satama-sanan tulkinta

Tämä on nykyään melko yleisesti hyväksytty käsitys, vaikka johdinaines -ma onkin omituinen.


Luulen, että sataman -ma selittyy seuraavasti. Pelkkä 'sata' olisi ollut hankalahko "laivavalkaman" nimenä johtuen lukusanan sata taholta tulevasta semanttisesta häiriöstä. Suunnilleen samaa tarkoittava valkama antoi vinkin hyvästä päätteestä. Suomessa on myös sana rantama, jossa sama pääte esiintyy.

Kuulostaa luontevalta valkama on johdos vanhasta "lähtemistä" tarkoittavasta verbistä valkaa josta -ma-johdos olisi ihan normaali.

Jonkinlaista paikkaa merkitseviä -mA-johdoksia on toki koko kasa muitakin, äkkiseltään miettien ainakin kaljama, könkämä, rintama, laitama. Verbikantaisia löytyy myös ainakin asema joten kyllä nuo muutkin saattavat olla vastaavaa lähtöä.

(Pitäisi vissiin pikkuhiljaa jo hommata oma kopio Hakulisen Suomen kielen rakennetta ja kehitystä niin ei aina tarvitsisi näitä johtosuhteita itse pähkäillä alusta lähtien :roll:)

Re: Paikannimi Airisto

ViestiLähetetty: 18 Maalis 2011 14:56
Kirjoittaja Jaska
Pystynen kirjoitti:
Kalevanserkku kirjoitti:Luulen, että sataman -ma selittyy seuraavasti. Pelkkä 'sata' olisi ollut hankalahko "laivavalkaman" nimenä johtuen lukusanan sata taholta tulevasta semanttisesta häiriöstä. Suunnilleen samaa tarkoittava valkama antoi vinkin hyvästä päätteestä. Suomessa on myös sana rantama, jossa sama pääte esiintyy.

Kuulostaa luontevalta valkama on johdos vanhasta "lähtemistä" tarkoittavasta verbistä valkaa josta -ma-johdos olisi ihan normaali.

Joo, melko uskottava se on minustakin, ainoana miinuksena sataa-sanan merkityksen jonkinmoinen sopimattomuus. Mutta germaaninen lainaselityskin on uskottava, joten tämä jää toistaiseksi makuasiaksi.

Pystynen kirjoitti:(Pitäisi vissiin pikkuhiljaa jo hommata oma kopio Hakulisen Suomen kielen rakennetta ja kehitystä niin ei aina tarvitsisi näitä johtosuhteita itse pähkäillä alusta lähtien :roll:)

Joo, siitä on niin monta painosta, että itse bongasin yhden niistä vanhemmista aikoinaan kirjaston poistomyynnistä 50 sentillä. Erittäin avartava teos kyllä, ja kuuluu jokaiseen suomalaiseen kirjahyllyyn. :)

Re: Paikannimi Airisto

ViestiLähetetty: 18 Maalis 2011 15:09
Kirjoittaja Pystynen
Jaska kirjoitti:
Pystynen kirjoitti:
Kalevanserkku kirjoitti:Luulen, että sataman -ma selittyy seuraavasti. Pelkkä 'sata' olisi ollut hankalahko "laivavalkaman" nimenä johtuen lukusanan sata taholta tulevasta semanttisesta häiriöstä. Suunnilleen samaa tarkoittava valkama antoi vinkin hyvästä päätteestä. Suomessa on myös sana rantama, jossa sama pääte esiintyy.

Kuulostaa luontevalta valkama on johdos vanhasta "lähtemistä" tarkoittavasta verbistä valkaa josta -ma-johdos olisi ihan normaali.

Joo, melko uskottava se on minustakin, ainoana miinuksena sataa-sanan merkityksen jonkinmoinen sopimattomuus. Mutta germaaninen lainaselityskin on uskottava, joten tämä jää toistaiseksi makuasiaksi.

Tarkoitan siis (ja luullakseni Kalevanserkkukin), että tässä -ma olisi analogian ja homonyymien välttelyn takia liitetty juuri siihen germaanisperäiseen nominiin.

Re: Paikannimi Airisto

ViestiLähetetty: 19 Maalis 2011 02:14
Kirjoittaja Jaska
Pystynen kirjoitti:Tarkoitan siis (ja luullakseni Kalevanserkkukin), että tässä -ma olisi analogian ja homonyymien välttelyn takia liitetty juuri siihen germaanisperäiseen nominiin.

Aijaa, no sitten selityksessä ei ole mitään vikaa. :)

Re: Paikannimi Airisto

ViestiLähetetty: 27 Maalis 2011 16:47
Kirjoittaja aikalainen
Kalevanserkku kirjoitti:Tuosta Airistosta muistan jostain lukeneeni tulkinnan, jonka mukaan se olisi tullut vanhan ruotsin muodosta *Airiks stad ja saattaisi viitata 1. ristiretken johtajan kuningas Eerikin ankkuripaikkaan tai hänen laivastonsa tukikohtaan.


Wikipediasta: Airisto on meren selkä, ruotsiksi Erstan. Airisto on myös kyseisen selän äärellä Stormalö-saarella sijaitseva lomakeskus ja venesatama.

Kartastosta: Airiston selän äärellä on saari nimeltään Airismaa.

Tuntuu hieman haetulta, että jonkin sotapäällikön väliaikaisen ankkuripaikan mukaan nimetään saaria ja selkiä, joilla on ennestäänkin ollut jokin nimi.

Nimestä tulee miellyhtymä Airiston selän toisessa päässä olevaan Aurajoen suuhun. Ja erääseen Lenitaan.

Re: Paikannimi Airisto

ViestiLähetetty: 27 Maalis 2011 18:45
Kirjoittaja pektopah
aikalainen kirjoitti:

Tuntuu hieman haetulta, että jonkin sotapäällikön väliaikaisen ankkuripaikan mukaan nimetään saaria ja selkiä, joilla on ennestäänkin ollut jokin nimi.

Mistä tiedät, että niillä on ennestäänkin ollut jokin nimi?

Re: Paikannimi Airisto

ViestiLähetetty: 27 Maalis 2011 19:19
Kirjoittaja Sami Raninen
pektopah kirjoitti:Mistä tiedät, että niillä on ennestäänkin ollut jokin nimi?


Tällaisessa asiassa uskaltaisin ehkä luottaa maalaisjärkeen, vaikka se onkin petollinen ystävä. Saaristo oli kivikaudelta lähtien tärkeä inhimillinen toiminta- ja asutusalue. Olisi todella kummallista, jos saaret ja selät olisi jätetty nimeämättä. Oikeastaan se tuntuu aivan mahdottomalta.

Re: Paikannimi Airisto

ViestiLähetetty: 27 Maalis 2011 20:12
Kirjoittaja pektopah
Sami Raninen kirjoitti:
pektopah kirjoitti:Mistä tiedät, että niillä on ennestäänkin ollut jokin nimi?


Tällaisessa asiassa uskaltaisin ehkä luottaa maalaisjärkeen, vaikka se onkin petollinen ystävä. Saaristo oli kivikaudelta lähtien tärkeä inhimillinen toiminta- ja asutusalue. Olisi todella kummallista, jos saaret ja selät olisi jätetty nimeämättä. Oikeastaan se tuntuu aivan mahdottomalta.

Ei ole sanottu, että jokainen saari ja selkä olisi ollut kivikaudelta lähtien jatkuvasti asuttu. Pikemminkin se ainakin minusta tuntuu mahdottomalta, ottaen huomioon esihistoriallisen ajan pienet väestömäärät. Ei ihmisiä varmaan joka kolkkaan riittänyt kaikkina aikoina. Moni saari sitä paitsi on noussut merestä varsin myöhään.

Re: Paikannimi Airisto

ViestiLähetetty: 27 Maalis 2011 20:42
Kirjoittaja Sami Raninen
pektopah kirjoitti:Ei ole sanottu, että jokainen saari ja selkä olisi ollut kivikaudelta lähtien jatkuvasti asuttu. Pikemminkin se ainakin minusta tuntuu mahdottomalta, ottaen huomioon esihistoriallisen ajan pienet väestömäärät.


Häh? No eihän jokainen saari ole nykyäänkään asuttu. Mutta ei pieni väestömäärä ole mitenkään ristiriidassa asutusjatkuvuuden kanssa. Noin 500 ihmisen populaatio on biologisesti riittävä jatkuvuuteen.

Olennaisempaa tässä yhteydessä on kuitenkin se, että nimiä annetaan myös paikoille, joiden luona ei asuta ympärivuotisesti. Kaikki merkittävät saaret ja selät ovat varmasti saaneet nimet, vaikka alueella olisi liikuttu vain kalastus- tai hyljestyssesongin aikana. Nimet ovat välttämätöntä informaatiota alueilla, joilla on edes jonkinlaista ihmistoimintaa. Ja ihmistoimintaa saaristossa on kyllä todistettavasti ollut.

Tietenkin on totta, että saaristo on täynnä luotoja, jotka ovat nousseet vedestä vasta paljon esihistorian jälkeen.

Re: Paikannimi Airisto

ViestiLähetetty: 27 Maalis 2011 21:17
Kirjoittaja aikalainen
pektopah kirjoitti:
Sami Raninen kirjoitti:
pektopah kirjoitti:Mistä tiedät, että niillä on ennestäänkin ollut jokin nimi?


Tällaisessa asiassa uskaltaisin ehkä luottaa maalaisjärkeen, vaikka se onkin petollinen ystävä. Saaristo oli kivikaudelta lähtien tärkeä inhimillinen toiminta- ja asutusalue. Olisi todella kummallista, jos saaret ja selät olisi jätetty nimeämättä. Oikeastaan se tuntuu aivan mahdottomalta.

Ei ole sanottu, että jokainen saari ja selkä olisi ollut kivikaudelta lähtien jatkuvasti asuttu. Pikemminkin se ainakin minusta tuntuu mahdottomalta, ottaen huomioon esihistoriallisen ajan pienet väestömäärät. Ei ihmisiä varmaan joka kolkkaan riittänyt kaikkina aikoina. Moni saari sitä paitsi on noussut merestä varsin myöhään.


Kyllä ihmisiä on riittänyt jo kivikaudella joka kolkkaan. Heitä on ollut Euraasiassa, Afrikassa, Amerikassa, Australiassa ja Grönlannissa. Suomen kamaralle on tultu (viimeistään) heti jääkauden päätyttyä. Ahvenanmaan muinaislöydöt alkavat 6000 vuoden takaa.

Ihmisiä on ollut harvassa, mutta asuinpaikoilta on liikuttu pyyntipaikoille peninkulmien päähän. Elinkelpoisista alueista on käyty kiivaita sotia kautta maapallon, joten tyhjiä elinkelpoisia alueita ei ole ihmisryhmien väliin päässyt jäämään.

Re: Paikannimi Airisto

ViestiLähetetty: 27 Maalis 2011 22:06
Kirjoittaja pektopah
aikalainen kirjoitti:Ihmisiä on ollut harvassa, mutta asuinpaikoilta on liikuttu pyyntipaikoille peninkulmien päähän. Elinkelpoisista alueista on käyty kiivaita sotia kautta maapallon, joten tyhjiä elinkelpoisia alueita ei ole ihmisryhmien väliin päässyt jäämään.

Nimi annettiin kuitenkin vain paikoille, mille oli käyttöä, ja nimi oli vain pienen piirin muistitiedon varassa. Ei silloin ollut mitään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa, mihin jokainen paikka olisi nimetty. Vielä nykyäänkin on alueita, joilla ei ole nimeä ja joita nimetään sitä mukaan kuin niitä otetaan käyttöön. Elinkelpoista maata on Suomessa asumatta vieläkin, ja varmasti oli esihistoriallisella ajallakin.