Kalevanserkku kirjoitti:Tuosta Airistosta muistan jostain lukeneeni tulkinnan, jonka mukaan se olisi tullut vanhan ruotsin muodosta *Airiks stad ja saattaisi viitata 1. ristiretken johtajan kuningas Eerikin ankkuripaikkaan tai hänen laivastonsa tukikohtaan.
Ongelmaksi tällöin muodostuu ajankohta 1150-luku. Ymmärtääkseni silloin ei enää Sveanmaalla käytetty muotoa Airik vaan Eirik. Asia voidaan tietysti selittää siten että suomeen oli tuolloin vakiintunut tuo vanhempi muoto Airik, jota sitteen käytettiin Eirikistäkin aivan kuten nykyäänkin Gustaf-kuningasta sanotaan Kustaaksi.
Kalevanserkku kirjoitti:Jos Airisto oikeasti tulee sanasta Eiriksstad, niin tämä tukee oletusta, että suomen satama-sanan takana olisi germaanikielten stad. Tämä on muistaakseni Olli Nuutisen ehdottama satama-sanan tulkinta
Airuska kirjoitti:Kalevanserkun pohdinnat ovat hyviä: kiitos! On varmaan aika selvää, että Airisto tulee Airiks stadista, mutta eiköhän tuo liene muotoutunut jo paljon ennen kuningas Eerikiä, jonkun muun tärkeän Erkin mukaan.
Neuvotut sivustot olivat tosi huteria. Näin monia kyseenalaisia etymologioita - tulivat mieleen kansanrunoustieteen selitystarinat - mutta Erikin ei+rikr-etymologian kohdalla kysyisin, oliko tekijännimen johdin muinaisskandinaavissa tosiaan pelkkä -r. Eikö Erik ollut jo varhaiskeskiajan "Ruotsissa" levinnyt paljon hallitsijaperheitä laajemmalle, eli pitäneekö koko -rikr paikkaansa? Kunpa ei vain tulisi suomalaisesta muinaisnimestä Airikka, kuten taisin alun perin arvella.
Airuska kirjoitti:Epäilen myös kirjoittajien satama-juttua. Pikemminkin uskoisin, että stad/statt on antanut meille -sto-johtimen: Airikin paikka (ja moni muu paikka). Olisiko suunnilleen samansisältöinen -kko, -kkö omaperäisempi. Saaristo / saarikko (esiintyy vielä sukunimenä) jne. Satamaa etsisin soutaa-verbin helmoista: soutama.
Jaska kirjoitti:Kalevanserkku kirjoitti:Jos Airisto oikeasti tulee sanasta Eiriksstad, niin tämä tukee oletusta, että suomen satama-sanan takana olisi germaanikielten stad. Tämä on muistaakseni Olli Nuutisen ehdottama satama-sanan tulkinta
Tämä on nykyään melko yleisesti hyväksytty käsitys, vaikka johdinaines -ma onkin omituinen.
Kalevanserkku kirjoitti:Jaska kirjoitti:Kalevanserkku kirjoitti:Jos Airisto oikeasti tulee sanasta Eiriksstad, niin tämä tukee oletusta, että suomen satama-sanan takana olisi germaanikielten stad. Tämä on muistaakseni Olli Nuutisen ehdottama satama-sanan tulkinta
Tämä on nykyään melko yleisesti hyväksytty käsitys, vaikka johdinaines -ma onkin omituinen.
Luulen, että sataman -ma selittyy seuraavasti. Pelkkä 'sata' olisi ollut hankalahko "laivavalkaman" nimenä johtuen lukusanan sata taholta tulevasta semanttisesta häiriöstä. Suunnilleen samaa tarkoittava valkama antoi vinkin hyvästä päätteestä. Suomessa on myös sana rantama, jossa sama pääte esiintyy.
Pystynen kirjoitti:Kalevanserkku kirjoitti:Luulen, että sataman -ma selittyy seuraavasti. Pelkkä 'sata' olisi ollut hankalahko "laivavalkaman" nimenä johtuen lukusanan sata taholta tulevasta semanttisesta häiriöstä. Suunnilleen samaa tarkoittava valkama antoi vinkin hyvästä päätteestä. Suomessa on myös sana rantama, jossa sama pääte esiintyy.
Kuulostaa luontevalta valkama on johdos vanhasta "lähtemistä" tarkoittavasta verbistä valkaa josta -ma-johdos olisi ihan normaali.
Pystynen kirjoitti:(Pitäisi vissiin pikkuhiljaa jo hommata oma kopio Hakulisen Suomen kielen rakennetta ja kehitystä niin ei aina tarvitsisi näitä johtosuhteita itse pähkäillä alusta lähtien )
Jaska kirjoitti:Pystynen kirjoitti:Kalevanserkku kirjoitti:Luulen, että sataman -ma selittyy seuraavasti. Pelkkä 'sata' olisi ollut hankalahko "laivavalkaman" nimenä johtuen lukusanan sata taholta tulevasta semanttisesta häiriöstä. Suunnilleen samaa tarkoittava valkama antoi vinkin hyvästä päätteestä. Suomessa on myös sana rantama, jossa sama pääte esiintyy.
Kuulostaa luontevalta valkama on johdos vanhasta "lähtemistä" tarkoittavasta verbistä valkaa josta -ma-johdos olisi ihan normaali.
Joo, melko uskottava se on minustakin, ainoana miinuksena sataa-sanan merkityksen jonkinmoinen sopimattomuus. Mutta germaaninen lainaselityskin on uskottava, joten tämä jää toistaiseksi makuasiaksi.
Pystynen kirjoitti:Tarkoitan siis (ja luullakseni Kalevanserkkukin), että tässä -ma olisi analogian ja homonyymien välttelyn takia liitetty juuri siihen germaanisperäiseen nominiin.
Kalevanserkku kirjoitti:Tuosta Airistosta muistan jostain lukeneeni tulkinnan, jonka mukaan se olisi tullut vanhan ruotsin muodosta *Airiks stad ja saattaisi viitata 1. ristiretken johtajan kuningas Eerikin ankkuripaikkaan tai hänen laivastonsa tukikohtaan.
aikalainen kirjoitti:
Tuntuu hieman haetulta, että jonkin sotapäällikön väliaikaisen ankkuripaikan mukaan nimetään saaria ja selkiä, joilla on ennestäänkin ollut jokin nimi.
pektopah kirjoitti:Mistä tiedät, että niillä on ennestäänkin ollut jokin nimi?
Sami Raninen kirjoitti:pektopah kirjoitti:Mistä tiedät, että niillä on ennestäänkin ollut jokin nimi?
Tällaisessa asiassa uskaltaisin ehkä luottaa maalaisjärkeen, vaikka se onkin petollinen ystävä. Saaristo oli kivikaudelta lähtien tärkeä inhimillinen toiminta- ja asutusalue. Olisi todella kummallista, jos saaret ja selät olisi jätetty nimeämättä. Oikeastaan se tuntuu aivan mahdottomalta.
pektopah kirjoitti:Ei ole sanottu, että jokainen saari ja selkä olisi ollut kivikaudelta lähtien jatkuvasti asuttu. Pikemminkin se ainakin minusta tuntuu mahdottomalta, ottaen huomioon esihistoriallisen ajan pienet väestömäärät.
pektopah kirjoitti:Sami Raninen kirjoitti:pektopah kirjoitti:Mistä tiedät, että niillä on ennestäänkin ollut jokin nimi?
Tällaisessa asiassa uskaltaisin ehkä luottaa maalaisjärkeen, vaikka se onkin petollinen ystävä. Saaristo oli kivikaudelta lähtien tärkeä inhimillinen toiminta- ja asutusalue. Olisi todella kummallista, jos saaret ja selät olisi jätetty nimeämättä. Oikeastaan se tuntuu aivan mahdottomalta.
Ei ole sanottu, että jokainen saari ja selkä olisi ollut kivikaudelta lähtien jatkuvasti asuttu. Pikemminkin se ainakin minusta tuntuu mahdottomalta, ottaen huomioon esihistoriallisen ajan pienet väestömäärät. Ei ihmisiä varmaan joka kolkkaan riittänyt kaikkina aikoina. Moni saari sitä paitsi on noussut merestä varsin myöhään.
aikalainen kirjoitti:Ihmisiä on ollut harvassa, mutta asuinpaikoilta on liikuttu pyyntipaikoille peninkulmien päähän. Elinkelpoisista alueista on käyty kiivaita sotia kautta maapallon, joten tyhjiä elinkelpoisia alueita ei ole ihmisryhmien väliin päässyt jäämään.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 13 vierailijaa