Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 24 Syys 2018 00:53



Vastaa viestiin  [ 96 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5  Seuraava
 Nimistöntutkijoille 
Kirjoittaja Viesti
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Viestit: 310
Paikkakunta: Turku
Viesti Re: Paikannimi Airisto
Tottahan toki - olen minäkin antanut nimiä itselleni tärkeille paikoille, koska niillä ei sellaista aiemmin ollut.

Mutta eiköhän me voida lähteä siitä, että Airistolla oli vakiintunut nimi jo rautakaudella. Pektopah on tietysti oikeassa siinä, että jokaisella pikkusaarella tai luodolla ei tietenkään tarvinnut nimeä olla, ei ainakaan sellaista joka olisi ollut laajan yhteisön tiedossa.


27 Maalis 2011 22:12
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7538
Viesti Re: Paikannimi Airisto
pektopah kirjoitti:
Nimi annettiin kuitenkin vain paikoille, mille oli käyttöä, ja nimi oli vain pienen piirin muistitiedon varassa. Ei silloin ollut mitään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa, mihin jokainen paikka olisi nimetty. Vielä nykyäänkin on alueita, joilla ei ole nimeä ja joita nimetään sitä mukaan kuin niitä otetaan käyttöön. Elinkelpoista maata on Suomessa asumatta vieläkin, ja varmasti oli esihistoriallisella ajallakin.

Sillä asumattomallakin maalla on nimi. Suurin osa maapinta-alasta on asumatonta muttei nimeämätöntä. Vaaroilla, laaksoilla, joilla, järvillä ja saarilla on nimi. Jopa pienillä, syrjäisillä luodoilla on yleensä nimi, koska niiden perusteella on esimerkiksi jaettu kalastusalueita tai mitattu matkan etappeja.

En näe mitään mahdollisuutta sille, että noin suuret alueet noin lähellä mannerta olisivat voineet olla nimettömiä ruotsalaisten tuloon saakka. Lisäksi ruotsalaisia edeltävää suomalaisperäistä nimistöä tavataan paljon kauempanakin saaristossa, ja paljon pienemmilläkin kohteilla. (Ritva Liisa Pitkänen: Turunmaan saariston suomalainen lainanimistö)

Aikalainen kirjoitti:
Nimestä tulee miellyhtymä Airiston selän toisessa päässä olevaan Aurajoen suuhun. Ja erääseen Lenitaan.

Aurajokeen se tuskin liittyy, koska suomen kielessä "ai" ja "au" eivät ole sekaantuneet toisiinsa vaan ovat aina eri alkuperää. Suomalainen paikannimikirja esittää skandinaavisen Airikr-nimen lisäksi muitakin mahdollisuuksia, esimerkiksi sanan airisto 'nuotta'. Itse merenselkä on myös voinut saada nimensä Airissalosta, joka taas voisi olla Piikkiön Airialan kylän tai sen (kanta?)talon Airisen ikivanhaa nautintamaata.


28 Maalis 2011 00:39
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1742
Viesti Re: Paikannimi Airisto
Jaska kirjoitti:
Suomalainen paikannimikirja esittää skandinaavisen Airikr-nimen lisäksi muitakin mahdollisuuksia, esimerkiksi sanan airisto 'nuotta'. Itse merenselkä on myös voinut saada nimensä Airissalosta, joka taas voisi olla Piikkiön Airialan kylän tai sen (kanta?)talon Airisen ikivanhaa nautintamaata.

Nuo ovatkin paljon uskottavampia selityksiä, kuin jonkun mielikuvituksensa laukalle päästäneen tutkijan visioima ankkurin loiskautus.


28 Maalis 2011 22:22
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14
Viestit: 379
Viesti Re: Paikannimi Airisto
Jaska kirjoitti:
pektopah kirjoitti:
Nimi annettiin kuitenkin vain paikoille, mille oli käyttöä, ja nimi oli vain pienen piirin muistitiedon varassa. Ei silloin ollut mitään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa, mihin jokainen paikka olisi nimetty. Vielä nykyäänkin on alueita, joilla ei ole nimeä ja joita nimetään sitä mukaan kuin niitä otetaan käyttöön. Elinkelpoista maata on Suomessa asumatta vieläkin, ja varmasti oli esihistoriallisella ajallakin.

Sillä asumattomallakin maalla on nimi. Suurin osa maapinta-alasta on asumatonta muttei nimeämätöntä. Vaaroilla, laaksoilla, joilla, järvillä ja saarilla on nimi. Jopa pienillä, syrjäisillä luodoilla on yleensä nimi, koska niiden perusteella on esimerkiksi jaettu kalastusalueita tai mitattu matkan etappeja.

En näe mitään mahdollisuutta sille, että noin suuret alueet noin lähellä mannerta olisivat voineet olla nimettömiä ruotsalaisten tuloon saakka. Lisäksi ruotsalaisia edeltävää suomalaisperäistä nimistöä tavataan paljon kauempanakin saaristossa, ja paljon pienemmilläkin kohteilla. (Ritva Liisa Pitkänen: Turunmaan saariston suomalainen lainanimistö)

Paino sanalla "on". "On" on aivan eri asia kuin "oli". Rautakaudella Suomen väkiluku oli alle kymmenesosa nykyisestä, Suomen pinta-ala oli kuitenkin kutakuinkin yhtäsuuri kuin nykyäänkin. Niin sanottuja "ruotsalaisia" on Suomeen tullut todennäköisesti jo melko varhain rautakaudella, vaikka heitä ei ehkä ruotsalaisiksi kutsuttukaan. Nimi Erik, Eirik, tms. on huomattavasti 1100-lukua ja ruotsalaisia vanhempi.


29 Maalis 2011 00:17
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7538
Viesti Re: Paikannimi Airisto
pektopah kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
pektopah kirjoitti:
Nimi annettiin kuitenkin vain paikoille, mille oli käyttöä, ja nimi oli vain pienen piirin muistitiedon varassa. Ei silloin ollut mitään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa, mihin jokainen paikka olisi nimetty. Vielä nykyäänkin on alueita, joilla ei ole nimeä ja joita nimetään sitä mukaan kuin niitä otetaan käyttöön. Elinkelpoista maata on Suomessa asumatta vieläkin, ja varmasti oli esihistoriallisella ajallakin.

Sillä asumattomallakin maalla on nimi. Suurin osa maapinta-alasta on asumatonta muttei nimeämätöntä. Vaaroilla, laaksoilla, joilla, järvillä ja saarilla on nimi. Jopa pienillä, syrjäisillä luodoilla on yleensä nimi, koska niiden perusteella on esimerkiksi jaettu kalastusalueita tai mitattu matkan etappeja.

En näe mitään mahdollisuutta sille, että noin suuret alueet noin lähellä mannerta olisivat voineet olla nimettömiä ruotsalaisten tuloon saakka. Lisäksi ruotsalaisia edeltävää suomalaisperäistä nimistöä tavataan paljon kauempanakin saaristossa, ja paljon pienemmilläkin kohteilla. (Ritva Liisa Pitkänen: Turunmaan saariston suomalainen lainanimistö)

Paino sanalla "on". "On" on aivan eri asia kuin "oli". Rautakaudella Suomen väkiluku oli alle kymmenesosa nykyisestä, Suomen pinta-ala oli kuitenkin kutakuinkin yhtäsuuri kuin nykyäänkin. Niin sanottuja "ruotsalaisia" on Suomeen tullut todennäköisesti jo melko varhain rautakaudella, vaikka heitä ei ehkä ruotsalaisiksi kutsuttukaan. Nimi Erik, Eirik, tms. on huomattavasti 1100-lukua ja ruotsalaisia vanhempi.

Hei oikeasti, katso nyt niiden alueiden kokoa! Ei ole kyse mistään pikkuluodosta vaan suuresta saaresta lähellä mannerta. Sillä on taatusti ollut nimi jo vuosituhansia.

Siinä olet oikeassa, että Airikki/Airikka-henkilönnimi (jolla tosin siis ei välttämättä edes ole mitään tekemistä näiden käsiteltyjen Airis-paikannimien kanssa) palautuu joko siihen aikaan kun muinaisgotlanti (forngutniska) ei vielä ollut eronnut skandinaavista, tai sitten nimi on lainattu muinaisgotlannista, jolloin se voi olla myöhäinenkin (*ai > ei -muutos ei koskaan tapahtunut muinaisgotlannissa). Esimerkiksi kaupunki-sana on vokaalistonsa perusteella lainattu nimenomaan muinaisgotlannista, joten muutakin kielellistä ainesta voi olla peräisin sieltä.


29 Maalis 2011 01:23
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14
Viestit: 379
Viesti Re: Paikannimi Airisto
Jaska kirjoitti:
pektopah kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
pektopah kirjoitti:
Nimi annettiin kuitenkin vain paikoille, mille oli käyttöä, ja nimi oli vain pienen piirin muistitiedon varassa. Ei silloin ollut mitään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa, mihin jokainen paikka olisi nimetty. Vielä nykyäänkin on alueita, joilla ei ole nimeä ja joita nimetään sitä mukaan kuin niitä otetaan käyttöön. Elinkelpoista maata on Suomessa asumatta vieläkin, ja varmasti oli esihistoriallisella ajallakin.

Sillä asumattomallakin maalla on nimi. Suurin osa maapinta-alasta on asumatonta muttei nimeämätöntä. Vaaroilla, laaksoilla, joilla, järvillä ja saarilla on nimi. Jopa pienillä, syrjäisillä luodoilla on yleensä nimi, koska niiden perusteella on esimerkiksi jaettu kalastusalueita tai mitattu matkan etappeja.

En näe mitään mahdollisuutta sille, että noin suuret alueet noin lähellä mannerta olisivat voineet olla nimettömiä ruotsalaisten tuloon saakka. Lisäksi ruotsalaisia edeltävää suomalaisperäistä nimistöä tavataan paljon kauempanakin saaristossa, ja paljon pienemmilläkin kohteilla. (Ritva Liisa Pitkänen: Turunmaan saariston suomalainen lainanimistö)

Paino sanalla "on". "On" on aivan eri asia kuin "oli". Rautakaudella Suomen väkiluku oli alle kymmenesosa nykyisestä, Suomen pinta-ala oli kuitenkin kutakuinkin yhtäsuuri kuin nykyäänkin. Niin sanottuja "ruotsalaisia" on Suomeen tullut todennäköisesti jo melko varhain rautakaudella, vaikka heitä ei ehkä ruotsalaisiksi kutsuttukaan. Nimi Erik, Eirik, tms. on huomattavasti 1100-lukua ja ruotsalaisia vanhempi.

Hei oikeasti, katso nyt niiden alueiden kokoa! Ei ole kyse mistään pikkuluodosta vaan suuresta saaresta lähellä mannerta. Sillä on taatusti ollut nimi jo vuosituhansia.


Mikä on sen korkeus merenpinnasta ja kuinka suuri tai pieni se oli esimerkiksi 1000 vuotta sitten, ottaen huomioon maankohoamisen?


29 Maalis 2011 10:21
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1742
Viesti Re: Paikannimi Airisto
pektopah kirjoitti:
Mikä on sen korkeus merenpinnasta ja kuinka suuri tai pieni se oli esimerkiksi 1000 vuotta sitten, ottaen huomioon maankohoamisen?


Airismaan korkein kohta on 67,9 m.

Maan kohoaminen on siellä 4mm/v, joten rautakaudella ranta on ollut 4 metriä korkeammalla. Suunnilleen siinä, missä nyt on kartassa 5 metrin korkeuskäyrä.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... ra&lang=fi


29 Maalis 2011 12:38
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14
Viestit: 379
Viesti 
Tuon Airismaan vieressä näyttää olevan Aaslaluoto. Mitä tarkoittaa "aasla", ja mistä kielestä se on peräisin?


29 Maalis 2011 13:51
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
Paikan ei tarvitse olla suuri eikä asuttu, että se nimetään, riittää että sillä on jokin tärkeä merkitys siinä liikkuville ihmisille. Yksikin ihminen voi nimetä paikan, mutta jos hän kertoo sen muille, siitä tulee sen joukon yhteistä omaisuutta. Alueella saattaa liikkua eri ihmisryhmiä, joilla jokaisella on eri nimi samalle paikalle. Jos ne ryhmät joutuvat tekemisiin keskenään, voivat he sopia nimen, jota yhdessä käyttävät. Moni nimi on varmasti unohtunutkin.

Pelkästään kiville ja kareille on annettu nimiä, perusteena vaikkapa, että se on vaanimassa salakarina vesillä kulkevia. Tunnen vain nimeltä Kuuskajaskarin, joka lienee nykyisin kohtuullinen saari, mutta onko ollut kauan. Silläkin on saattanut olla eri nimi ennen nykyisen vakiintumista.

Kun en merellisistä kohteista paljoa tiedä, otan jonkin esimerkin. Reisjärvellä on keskellä kuivattua Kalajanjärven aluetta Kalaskivi, joka sillä on kaiketi ollut jo silloin, kun alue oli lainehtiva järvi. Kotikyläni Muurasjärvessä on ainakin Hämeenkivi, joka korkean veden aikana on tyystin piilossa. Ainakin kaksi syytä oletan kiven nimeämiselle olevan. Siitä on saatu eri aikoina kaloja, joskus runsaastikin, niin ovat voineet kalakaverit kertoa toisilleen, että nyt sieltä saa. Ovat myös voineet varoitella toisiaan, että älä aja Hämeenkivelle tai Kalaskivelle, se on nyt piilossa veden alla.

Vielä yksi esimerkki, joka saattaa pitää paikkansa. Täältä on usean järven ylittävä matka Rautalammille, jossa alueemme harvat ihmiset aikanaan kulkivat kirkossa. Laajan Keitele nimisen kapeikolla on saari, jota heidän kerrotaan käyttäneen apuna veneen suunnan määrittämisessä. Ennen pitkää he alkoivat käyttää siitä, ilmeisen asumattomasta saaresta nimeä Viittasaari. Kansan suussa nimestä olisi jäänyt ajan kuluessa toinen t-kirjain pois, niin olisi syntynyt Viitasaari, joka nykyisin on erään maaseutukaupungin nimenä.

En tiedä, pitävätkö nämä etymologiatarinat paikkaansa muuten, mutta ainakin ne osoittanevat, miten jopa asumattomia kohteita on nimetty, jos niillä on jotakin merkitystä alueen ihmisille, vaikkapa vain reitin merkkinä.


29 Maalis 2011 14:04
Profiili WWW
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7538
Viesti 
pektopah kirjoitti:
Tuon Airismaan vieressä näyttää olevan Aaslaluoto. Mitä tarkoittaa "aasla", ja mistä kielestä se on peräisin?

Suomalaisen paikannimikirjan mukaan se lienee peräisin skandinaavisesta miehennimestä, samasta kuin Iniön kylännimi Åselholm.


29 Maalis 2011 14:55
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14
Viestit: 379
Viesti 
Jaska kirjoitti:
pektopah kirjoitti:
Tuon Airismaan vieressä näyttää olevan Aaslaluoto. Mitä tarkoittaa "aasla", ja mistä kielestä se on peräisin?

Suomalaisen paikannimikirjan mukaan se lienee peräisin skandinaavisesta miehennimestä, samasta kuin Iniön kylännimi Åselholm.

Eikös silloin olisi luonnollista, että naapurisaari Airismaankin nimi tulisi skandinaavisesta miehennimestä?


29 Maalis 2011 15:06
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
pektopah kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
pektopah kirjoitti:
Tuon Airismaan vieressä näyttää olevan Aaslaluoto. Mitä tarkoittaa "aasla", ja mistä kielestä se on peräisin?

Suomalaisen paikannimikirjan mukaan se lienee peräisin skandinaavisesta miehennimestä, samasta kuin Iniön kylännimi Åselholm.

Eikös silloin olisi luonnollista, että naapurisaari Airismaankin nimi tulisi skandinaavisesta miehennimestä?

Sinänsä luonnollista, mutta yhtä luonnollista olisi myös naisen nimi, onhan normaalissa perheessä mies ja vaimo. Myös sukupolvia voi esiintyä lähellä toisiaan olevissa paikoissa:

Täällä lähistöllä ovat muorinneva, äijinneva ja pökyränneva. Se pökyrä tarkoittaa setäni kertoman mukaan lasta, useimmin tytärtä. Ne vanhat nimeäjät kun sattuivat myös olemaan kekseliäitä mielikuvitukseltaan. Tällä viestillä en ota kantaa suuntaan enkä toiseen, haluan vain kertoa, että melkein mikä vaihtoehto tahansa voi olla mahdollinen.


29 Maalis 2011 15:33
Profiili WWW
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7538
Viesti 
pektopah kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
pektopah kirjoitti:
Tuon Airismaan vieressä näyttää olevan Aaslaluoto. Mitä tarkoittaa "aasla", ja mistä kielestä se on peräisin?

Suomalaisen paikannimikirjan mukaan se lienee peräisin skandinaavisesta miehennimestä, samasta kuin Iniön kylännimi Åselholm.

Eikös silloin olisi luonnollista, että naapurisaari Airismaankin nimi tulisi skandinaavisesta miehennimestä?

Mikäs logiikka tuossa on? Ei sekään, että jossain on suomenkielinen saarennimi, velvoita meitä olettamaan että kaikki saaret sen jälkeenkin ovat nimiltään suomenkielisiä. Jokainen nimi on tietysti arvioitava erikseen. Tuo saaristo on tunnetusti ruotsinkielistä, mutta sitä ennen se oli laajalti suomenkielistä aina Iniön aukkoon ja Kihtiin saakka. Airismaa voi siis vallan hyvin olla suomenkielinen, etenkin kun 1) skandinaavinen selitys on heiveröinen (olettaisi asua *Airik-) ja 2) sekään ei voisi todistaa, että kyseistä nimeä olisi käyttänyt skandinaavi, koska suomalaistenkin tiedetään käyttäneen Airikki/Airikka-nimeä.


29 Maalis 2011 18:02
Profiili WWW
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7538
Viesti 
Taavetti kirjoitti:
Myös sukupolvia voi esiintyä lähellä toisiaan olevissa paikoissa:

Täällä lähistöllä ovat muorinneva, äijinneva ja pökyränneva. Se pökyrä tarkoittaa setäni kertoman mukaan lasta, useimmin tytärtä. Ne vanhat nimeäjät kun sattuivat myös olemaan kekseliäitä mielikuvitukseltaan. Tällä viestillä en ota kantaa suuntaan enkä toiseen, haluan vain kertoa, että melkein mikä vaihtoehto tahansa voi olla mahdollinen.

Erittäin mielenkiintoista, tuo pökyrä-sana on minulle aivan uusi. Se lienee harvinainen murresana, kun sitä ei käsitellä etymologisissa sanakirjoissa. Ja tosiaan, kansalaisen karttapaikan mukaan Suomesta löytyy yksi ainoa Pökyrä-nimi, juuri tuo Reisjärven Pökyränneva. :)

Nimeämismotivaatio tosin on yleissuomalainen: isoin kohde tiettyä maastotyyppiä nimetään yleensä miehen/äijän mukaan, seuraava naisen/akan mukaan ja pienin lapsen mukaan.


29 Maalis 2011 18:08
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14
Viestit: 379
Viesti Vuonna miekka ja kilpi
Tein huvikseni paikannimihaut hakusanoilla miekka*, keihäs* ja kilpi*.Levinnät olivat mielenkiintoiset. Miekka-alkuiset paikat tuntuivat keskittyvän Hämeeseen ja Keski-Suomeen, Keihäs-alkuiset taas Itä-Suomeen. Kilpi-alkuisten levintä muistutti ehkä enemmän Miekka-alkuisten levintää. Liekö kyseessä vain sattuma, vai oliko esimerkiksi miekka suositumpi ase hämäläisten keskuudessa ja keihäs karjalaisten?

Kuva
Kuva
Kuva


29 Maalis 2011 18:14
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Viestit: 310
Paikkakunta: Turku
Viesti Re: Vuonna miekka ja kilpi
pektopah kirjoitti:
Liekö kyseessä vain sattuma, vai oliko esimerkiksi miekka suositumpi ase hämäläisten keskuudessa ja keihäs karjalaisten?


Keihäs oli kaikkialla yleisin ase eikä miekka ollut missään kovin yleinen. Ihan mielenkiintoisia levintöjä, mutta niiden täytyy kyllä perustua johonkin muuhun kuin rautakautisen aseistuksen alueellisiin eroihin. Tuskin nuo nimetkään ovat kauttaaltaan rautakautisia.

Lapin kilpi-nimet voivat olla saamelaisperäisiä?


29 Maalis 2011 18:26
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
Keihäs on ainakin metsästysase, joka soveltuu myös sotaan kaukoaseeksi. Miekka sopii parhaiten juuri ihmisten väliseen lähitaisteluun, jossa kilpikin on sopivassa käytössä. Kertooko keihäsnimien kertymä enemmän metsästysalueista, kun sen sijaan miekka ja kilpi joko sotaisesta luonteesta tai vainolaisista, joita torjumaan oli varauduttava?

Paitsi käytetyistä aseista ja työkaluista, nimet saattavat kertoa myös kohteen muodosta. Pitkä ja kapea kohde on saatettu kuvata keihäs tai käärme nimillä.


29 Maalis 2011 18:37
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Viestit: 310
Paikkakunta: Turku
Viesti 
Taavetti kirjoitti:
Paitsi käytetyistä aseista ja työkaluista, nimet saattavat kertoa myös kohteen muodosta. Pitkä ja kapea kohde on saatettu kuvata keihäs tai käärme nimillä.


Asiaan tarkemmin perehtymättä voisin veikata, että kyse on enimmäkseen juuri maastokohteiden muotoa kuvailevista nimistä.


29 Maalis 2011 18:48
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14
Viestit: 379
Viesti 
Sami Raninen kirjoitti:
Taavetti kirjoitti:
Paitsi käytetyistä aseista ja työkaluista, nimet saattavat kertoa myös kohteen muodosta. Pitkä ja kapea kohde on saatettu kuvata keihäs tai käärme nimillä.


Asiaan tarkemmin perehtymättä voisin veikata, että kyse on enimmäkseen juuri maastokohteiden muotoa kuvailevista nimistä.

Tuollaisia maastokohteita kuitenkin luulisi löytyvän myös läntisimmästä Suomesta ja Uudeltamaalta, missä tuollaiset nimet vaikuttavat harvinaisilta.

Ja esimerkiksi Keihäsonnenlammi sopisi paikaksi, missä keihäs on osunut sinne minne se oli tarkoitettukin. Miekkakiveä ja Miekkakalliota taas on vaikea kuvitella miekanmuotoisiksi kiviksi ja kallioiksi.


29 Maalis 2011 18:53
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Viestit: 310
Paikkakunta: Turku
Viesti 
pektopah kirjoitti:
Tuollaisia maastokohteita kuitenkin luulisi löytyvän myös läntisimmästä Suomesta ja Uudeltamaalta, missä tuollaiset nimet vaikuttavat harvinaisilta.


Jos taas väitetään nimien viittavan suoraan teräaseisiin, niin eikö sellaisia sitten ollut lounaisrannikolla? Sieltä suurin osa löydöistä kuitenkin on peräisin.

Eihän keihäs- tai miekka-elementin sisältävien nimityyppien tietenkään ole tarvinnut olla käytössä ihan joka paikassa. Nimeäminen on sidoksissa alueellisesti rajattuun ja ajallisesti muuttuvaan perinteeseen, joten erilaisten nimityyppien levintä heijastelee usein jotain aivan muuta kuin jonkin maastonmuodon tms. levintää.

"Rymykoski"-nimien levinnästä ei siis voisi päätellä missä kaikkialla on rymiseviä koskia (tämä oli esimerkki, en tiedä onko yhtään Rymykoskea oikeasti olemassa).

Varmasti noissa keihäs-, kilpi- ja miekkanimissä on monenlaisia ja monesta eri syystä annettuja nimiä. Veikkaan kuitenkin yhä, että maastoa kuvailevat nimet ovat iso ryhmä.


29 Maalis 2011 19:19
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 96 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
cron
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Muuta yksityisyysasetuksia