Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 19 Kesä 2018 01:40



Vastaa viestiin  [ 96 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5  Seuraava
 Nimistöntutkijoille 
Kirjoittaja Viesti
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1719
Viesti Re: Paikannimi Airisto
pektopah kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Ihmisiä on ollut harvassa, mutta asuinpaikoilta on liikuttu pyyntipaikoille peninkulmien päähän. Elinkelpoisista alueista on käyty kiivaita sotia kautta maapallon, joten tyhjiä elinkelpoisia alueita ei ole ihmisryhmien väliin päässyt jäämään.

Nimi annettiin kuitenkin vain paikoille, mille oli käyttöä, ja nimi oli vain pienen piirin muistitiedon varassa. Ei silloin ollut mitään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa, mihin jokainen paikka olisi nimetty. Vielä nykyäänkin on alueita, joilla ei ole nimeä ja joita nimetään sitä mukaan kuin niitä otetaan käyttöön. Elinkelpoista maata on Suomessa asumatta vieläkin, ja varmasti oli esihistoriallisella ajallakin.

Voisit vähän valaista näkemystäsi. Onko jossain päin Suomea vielä elannon antavia vapaita metsästysmaita ja kalavesiä tai viljeslymaita odottamassa hyödyntäjäänsä?


29 Maalis 2011 19:57
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14
Viestit: 379
Viesti Re: Paikannimi Airisto
aikalainen kirjoitti:
pektopah kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Ihmisiä on ollut harvassa, mutta asuinpaikoilta on liikuttu pyyntipaikoille peninkulmien päähän. Elinkelpoisista alueista on käyty kiivaita sotia kautta maapallon, joten tyhjiä elinkelpoisia alueita ei ole ihmisryhmien väliin päässyt jäämään.

Nimi annettiin kuitenkin vain paikoille, mille oli käyttöä, ja nimi oli vain pienen piirin muistitiedon varassa. Ei silloin ollut mitään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa, mihin jokainen paikka olisi nimetty. Vielä nykyäänkin on alueita, joilla ei ole nimeä ja joita nimetään sitä mukaan kuin niitä otetaan käyttöön. Elinkelpoista maata on Suomessa asumatta vieläkin, ja varmasti oli esihistoriallisella ajallakin.

Voisit vähän valaista näkemystäsi. Onko jossain päin Suomea vielä elannon antavia vapaita metsästysmaita ja kalavesiä tai viljeslymaita odottamassa hyödyntäjäänsä?

Ei yksityisille ihmisille, koska nykyään valtio ja kunnat omistavat ne maat, joita eivät yksityiset omista. Se ei kuitenkaan tarkoita, että Suomen joka kolkka olisi nimetty. Valtion ja kuntien omistus perustuu usein vain kartoille piirrettyihin rajoihin, ei asumiseen tai hyödyntämiseen.


29 Maalis 2011 20:33
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1719
Viesti Re: Paikannimi Airisto
pektopah kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
pektopah kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Ihmisiä on ollut harvassa, mutta asuinpaikoilta on liikuttu pyyntipaikoille peninkulmien päähän. Elinkelpoisista alueista on käyty kiivaita sotia kautta maapallon, joten tyhjiä elinkelpoisia alueita ei ole ihmisryhmien väliin päässyt jäämään.

Nimi annettiin kuitenkin vain paikoille, mille oli käyttöä, ja nimi oli vain pienen piirin muistitiedon varassa. Ei silloin ollut mitään maanmittauslaitoksen maastotietokantaa, mihin jokainen paikka olisi nimetty. Vielä nykyäänkin on alueita, joilla ei ole nimeä ja joita nimetään sitä mukaan kuin niitä otetaan käyttöön. Elinkelpoista maata on Suomessa asumatta vieläkin, ja varmasti oli esihistoriallisella ajallakin.

Voisit vähän valaista näkemystäsi. Onko jossain päin Suomea vielä elannon antavia vapaita metsästysmaita ja kalavesiä tai viljeslymaita odottamassa hyödyntäjäänsä?

Ei yksityisille ihmisille, koska nykyään valtio ja kunnat omistavat ne maat, joita eivät yksityiset omista. Se ei kuitenkaan tarkoita, että Suomen joka kolkka olisi nimetty. Valtion ja kuntien omistus perustuu usein vain kartoille piirrettyihin rajoihin, ei asumiseen tai hyödyntämiseen.


Et vastannut kysymykseen. En kysynyt omistussuhteita, vaan alueita, joita ei hyödynnetä kalastukseen, metsästykseen tai viljelyyn.

Onko jossain päin Suomea vielä elannon antavia metsästysmaita ja kalavesiä tai viljelysmaita odottamassa hyödyntäjäänsä?


29 Maalis 2011 20:44
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
Minäkin olen antanut nimen eräälle mäelle. Kun taimia istuttaessani törmäsin mäen harjalla hautovan teeren pesään, olen alkanut nimittää sitä mäkeä Teerimäeksi. En tiedä, onko sillä mäellä muita nimiä, ainakaan kartoista ei löydy. Maastoon nimi tosin sopii kohtuullisesti, onhan se eteläinen uloke Lintuhaudankangasta. Siitä taas en tiedä, mitä lintuhautoja sieltä on löytynyt, rypykuoppia, talvisia uuttuja vai muuta.

Kerran sain tilaisuuden kertoa kylämme nimiä kartoittajalle, muutama kertomani nimi ilmestyikin topografikartan uudempaan laitokseen.

Tässä lähellä on Jokelanjoki, nimetty sen alkupäässä olevan, Jokela nimisen talon mukaan. Olen aprikoinut, että mahdollisesti joella on ollut nimi ennen taloa, mutta mikä se olisi. Kenties Vuohtojoki, alkaahan se Vuohtojärvestä. Kylämme nimi vanhoissa kartoissa on Muurrejärvi, nykyisin Muurasjärvi, muutosta siis siinäkin. Lisäksi kielten erilaiset kirjoitusasut ovat saattaneet muuttaa alueen nimeä. Niin on ilmeisesti käynyt naapurikunnan, Reisjärven nimelle, joka kuulemani mukaan on muotoutunut Räisästen nimestä, ensin Räisäsenjärvi,
räisäsjärvi, Räisjärvi, jonka ruotsinkielinen virkamies on kirjoittanut parhaiten osaamansa kielen mukaisesti. En tosin tiedä, onko sille etymologialle löytynyt vastaväittäjää.


29 Maalis 2011 20:56
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14
Viestit: 379
Viesti Re: Paikannimi Airisto
aikalainen kirjoitti:
Et vastannut kysymykseen. En kysynyt omistussuhteita, vaan alueita, joita ei hyödynnetä kalastukseen, metsästykseen tai viljelyyn.

Onko jossain päin Suomea vielä elannon antavia metsästysmaita ja kalavesiä tai viljelysmaita odottamassa hyödyntäjäänsä?

On, esimerkiksi luonnonsuojelualueita ja muita erämaita. Harvaan asutussa Lapissa varsinkin. Metsää otetaan myös käyttöön uusia lähiöitä rakennettaessa, ainakin Tampereella. En ole kuullut, että nuo alueet olisivat olleet metsästys-, kalastus- tai viljelykäytössä ennen rakentamisen alkua.

Tiedätkö sinä varmuudella, hyödynnettiinkö Airistoa jotenkin ennen kuin sille annettiin nimi Airisto?


29 Maalis 2011 21:36
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1719
Viesti Re: Paikannimi Airisto
pektopah kirjoitti:
aikalainen kirjoitti:
Et vastannut kysymykseen. En kysynyt omistussuhteita, vaan alueita, joita ei hyödynnetä kalastukseen, metsästykseen tai viljelyyn.

Onko jossain päin Suomea vielä elannon antavia metsästysmaita ja kalavesiä tai viljelysmaita odottamassa hyödyntäjäänsä?

On, esimerkiksi luonnonsuojelualueita ja muita erämaita. Harvaan asutussa Lapissa varsinkin.

Harvemminpa luonnonsuojelualueita perustetaan sinne, missä on maatiloja, vaan viljelykelvottomuutensa vuoksi autiona pysyneille maille. Yleensä ovat olleet porotalouden ja metsästyksen ja kalastuksen piirissä ennen uutta käyttöä, joten eivät osoita tyhjiötä ainakaan ennen tätä uusiokäyttöä.
pektopah kirjoitti:
Metsää otetaan myös käyttöön uusia lähiöitä rakennettaessa, ainakin Tampereella. En ole kuullut, että nuo alueet olisivat olleet metsästys-, kalastus- tai viljelykäytössä ennen rakentamisen alkua.

Eivätköhän ne maat ole alunperin olleet jonkin paikallisen maatilan maita, joita on hyödynnetty jo satoja vuosia peltoviljelyllä ja metsästyksellä, kunnes pakkolunastettu kaupungille. Eivät siis olleet eivätkä ole vapaita.
pektopah kirjoitti:
Tiedätkö sinä varmuudella, hyödynnettiinkö Airistoa jotenkin ennen kuin sille annettiin nimi Airisto?

Riippuu siitä, koska sille on se nimi annettu.


30 Maalis 2011 00:32
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7275
Viesti 
pektopah kirjoitti:
Sami Raninen kirjoitti:
Taavetti kirjoitti:
Paitsi käytetyistä aseista ja työkaluista, nimet saattavat kertoa myös kohteen muodosta. Pitkä ja kapea kohde on saatettu kuvata keihäs tai käärme nimillä.


Asiaan tarkemmin perehtymättä voisin veikata, että kyse on enimmäkseen juuri maastokohteiden muotoa kuvailevista nimistä.

Tuollaisia maastokohteita kuitenkin luulisi löytyvän myös läntisimmästä Suomesta ja Uudeltamaalta, missä tuollaiset nimet vaikuttavat harvinaisilta.

Ja esimerkiksi Keihäsonnenlammi sopisi paikaksi, missä keihäs on osunut sinne minne se oli tarkoitettukin. Miekkakiveä ja Miekkakalliota taas on vaikea kuvitella miekanmuotoisiksi kiviksi ja kallioiksi.

Miekka ei tosiaan yhtä helposti sovi muodon vertauskuvaksi kuin keihäs. Mutta Miekka-nimet voivat kertoa mm. keskiaikaisista kahakoista tai sattumuksista. Myös Pyssy-nimiä on runsaasti, eikä muoto selittäne niitäkään vaan nimenomaan kahnaukset tai sattumukset.

Ja nimimuodit ovat alueellisesti ja ajallisesti rajattuja, kuten Sami sanoikin, eli pelkästään nimien levikistä ei voi vielä päätellä esineen levikkiä. Tosin on mahdollista, että miekka-sana ei ole kaikilla alueilla ollut yleisessä käytössä ennen kirjakieltä, vaan sen tilalla on ollut kalpa, säilä tai muu vastaava nimitys. Tosin Suomessa on vain yksi Säilä-nimi, talo Salossa. Kalpa-nimiäkin on vain jokunen.


30 Maalis 2011 00:48
Profiili WWW
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
Eräs tapa paikkojen nimeämiselle, on siellä sattunut tapahtuma, joko todellinen tai kansantarussa kerrottu. Täällä oli ennen maantiessä mutka, jota sanottiin Ryssänmutkaksi. Taustalla taru tai muistuma Isonvihan ajalta. Tapahtuma vaikuttaa todelta, vaikka todenperäisyyttä on enää vaikea tarkistaa.

Kertoivat, että heinäaikana olisi eräässä talossa ollut vain joku vanhus ja lapsia kotona, muun väen ahertaessa heinän korjuussa. Taloon poikkesi venäläisten sotilaiden ryhmä, joka otti nälkäänsä ruokaa talon varastoista, ja aterioituaan jatkoi matkaansa pohjoiseen.
Miesten palattua illalla kotiin, ja kuultua tapahtumasta, he kokosivat apuväkeä ja lähtivät ajamaan takaa sotilaita, jotka saavuttivatkin puolen peninkulman päässä erään pienen suon tuntumassa. Syntyi kahakka, jossa kaikki venäläiset kuolivat, ja heidät haudattiin siihen suohon.

Veljeni kertoi nähneensä ristejäkin suolla, eivät varmaan olleet Isonvihan ajalta, vaan jonkun myöhemmin asettamia. Kun tie aikanaan oikaistiin suon halki, olivat kuulemani mukaan ilman tulosta tarkkailleet miesten jäänteitä löytyväksi. Vaikka tuloshan on sekin, ettei mitään löydy.


30 Maalis 2011 04:23
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Viestit: 310
Paikkakunta: Turku
Viesti Re: Paikannimi Airisto
pektopah kirjoitti:
Tiedätkö sinä varmuudella, hyödynnettiinkö Airistoa jotenkin ennen kuin sille annettiin nimi Airisto?


Jos siellä voi kalastaa, pyytää hylkeitä tai linnustaa, niin eipä tuohon rationaalisesti ajatellen voine vastata muuten kuin myöntävästi.

Mitä tulee "vapauteen", niin ei esihistoriallisessa Suomessa jokaisella kolkalla varmastikaan ollut omistajaa. Vakiintunutta nautintaa ja siihen liittyviä käsityksiä omistamisesta kohdistui vain tärkeisiin resurssikohteisiin. Silti omistamattomatkin paikat saattoivat usein olla nimettyjä, koska ne saattoivat olla kulkureittejä ja maamerkkejä. Ja esimerkiksi metsästys lienee usein perustunut pikemminkin kaadetun saaliin kuin koko metsän omistamiseen. Tuskin varhainen kaskiviljelijäkään väitti omistavansa metsää, vaan pelkästään kasken ja sadon.

Jukka Korpela on kirjoittanut joitain tähän asiaan liittyviä juttuja.

Pyssy-nimistö voisi varmaan liittyä osittain metsästämiseen.


30 Maalis 2011 15:04
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14
Viestit: 379
Viesti Re: Paikannimi Airisto
Sami Raninen kirjoitti:
pektopah kirjoitti:
Tiedätkö sinä varmuudella, hyödynnettiinkö Airistoa jotenkin ennen kuin sille annettiin nimi Airisto?


Jos siellä voi kalastaa, pyytää hylkeitä tai linnustaa, niin eipä tuohon rationaalisesti ajatellen voine vastata muuten kuin myöntävästi.

Ellei siitä ole suoria todisteita, niin rationaalisesti ajatellen siihen pitäisi vastata kieltävästi, vaikka todennäköisyys olisi 99,9%. "Varmuudella" ei jätä erehtymisen sijaa.

Lisäksi ainakin minusta on mahdollista, ettei Suomen jokaista kalastus- ja metsästyskelpoista kolkkaa ehditty tuolloin joka hetki hyödyntää katkeamatta. Jos Airistoa hyödynnettiin 2000 vuotta sitten, se ei välttämättä tarkoita että sitä olisi hyödynnetty koko ajan tuon jälkeen, vaan väliin on voinut jäädä aikoja jolloin sitä ei hyödynnetty ja vanha nimi on voinut unohtua ennen alueen uudelleen hyödyntämistä ja nimeämistä.


Viimeksi muokannut pektopah päivämäärä 30 Maalis 2011 15:23, muokattu yhteensä 2 kertaa



30 Maalis 2011 15:17
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Viestit: 310
Paikkakunta: Turku
Viesti Re: Paikannimi Airisto
Nyt alkaa järkevä sanottava selvästi ehtyä tässä keskustelussa. Saivarteluun vastaaminen ei maksa vaivaa. Jokohan lopetaan tämä juttu ja siirrytään muihin aiheisiin?

Kommenttina pektopahin lisäykseen:

Saaristossa on niin paljon jälkiä ihmisten oleskelusta esihistorian eri vaiheissa ja saaristo on niin edullinen resurssialue, että on "ainakin minusta" on hieman absurdia ajatella merkittävien selkien tai saarten nimien unohtuneen käytön puutteen vuoksi! Eri asia on se, että paikkoja voidaan uudelleennimetä. Fakta lienee, että Airisto ei nimenä voi mitenkään olla yhtä vanha kuin saariston asutus tai hyödyntäminen? Eli sikäli pektopah on ollut tässä oikeilla jäljillä.

Mutta tämä keskustelu ei oikeasti näytä etenevän. Samoja argumentteja vedetään jo toista kierrosta. Inttäminen ei innosta, joten lopetan omalta osaltani tähän.


30 Maalis 2011 15:21
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7275
Viesti Re: Paikannimi Airisto
pektopah kirjoitti:
Sami Raninen kirjoitti:
pektopah kirjoitti:
Tiedätkö sinä varmuudella, hyödynnettiinkö Airistoa jotenkin ennen kuin sille annettiin nimi Airisto?


Jos siellä voi kalastaa, pyytää hylkeitä tai linnustaa, niin eipä tuohon rationaalisesti ajatellen voine vastata muuten kuin myöntävästi.

Ellei siitä ole suoria todisteita, niin rationaalisesti ajatellen siihen pitäisi vastata kieltävästi, vaikka todennäköisyys olisi 99,9%. "Varmuudella" ei jätä erehtymisen sijaa.

Hienosti saivarreltu. :)
On totta, että mikäli asiasta ei ole 100 % varmuutta, sitä ei voida tietää varmuudella. Mutta jos kysytään neutraalimmin, onko todennäköistä että Airistoa hyödynnettiin jo ennen kuin se sai nykyisen nimensä, niin vastaus on:
Kyllä, on erittäin monta kertaa todennäköisempää että sitä hyödynnettiin kuin että sitä ei hyödynnetty.

Kyseiset paikat ovat niin merkittävän kokoisia ja lähellä mannerta, että niitä on varmasti hyödynnetty jo kivikaudella hyvin vähäisen asukastiheyden aikanakin. Olisi täysin ennenkuulumatonta että tällaisia lähiresursseja ei olisi hyödynnetty.

Jos maankohoaminen Turunmaan saaristossa on 3 mm vuodessa (jääkauden jälkeen enemmänkin) ja Airismaan korkein kohta on noin 50 metrin korkeuskäyrällä, niin saari on ollut suuri jo tuhansia vuosia.

Pektopah kirjoitti:
Lisäksi ainakin minusta on mahdollista, ettei Suomen jokaista kalastus- ja metsästyskelpoista kolkkaa ehditty tuolloin joka hetki hyödyntää katkeamatta. Jos Airistoa hyödynnettiin 2000 vuotta sitten, se ei välttämättä tarkoita että sitä olisi hyödynnetty koko ajan tuon jälkeen, vaan väliin on voinut jäädä aikoja jolloin sitä ei hyödynnetty ja vanha nimi on voinut unohtua ennen alueen uudelleen hyödyntämistä ja nimeämistä.

Vaikka aluetta ei olisi koskaan hyödynnetty, niin noin suuret paikat noin lähellä rannikkoa olisi silti nimetty heti kun ensimmäinen vesikulkuneuvo rakennettiin. Ehkä jo aiemmin, jos saari kohosi horisontissa!

Ei todellakaan ole käytännössä mitään mahdollisuutta, etteikö noilla paikoilla olisi ollut nimiä jo paljon ennen Airis-nimiä. Teoriassa saat toki sen 0,1 %, jos kyse on kohdallasi periaatteellisesta vääntämisestä.


30 Maalis 2011 16:06
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1719
Viesti Re: Paikannimi Airisto
Jaska kirjoitti:
Jos maankohoaminen Turunmaan saaristossa on 3 mm vuodessa (jääkauden jälkeen enemmänkin) ja Airismaan korkein kohta on noin 50 metrin korkeuskäyrällä, niin saari on ollut suuri jo tuhansia vuosia.

Jatketaan saivartelua: 67,9 m.

Jaska kirjoitti:
Vaikka aluetta ei olisi koskaan hyödynnetty, niin noin suuret paikat noin lähellä rannikkoa olisi silti nimetty heti kun ensimmäinen vesikulkuneuvo rakennettiin. Ehkä jo aiemmin, jos saari kohosi horisontissa!

Niinpä. Ahvenanmaa on asutettu 6000 vuotta sitten ja kulttuuri on ollut itäistä. Ovat siis harjoittaneet meriliikennettä Suomen mantereelle (99,9% varmuudella), joten oletettavasti ainakin joskus syystä tai toisesta kulkeneet Airismaan sivuitse.

Sitten vielä nimestä. Karttahaulla Airi-alkuisia nimiä tuli paljon, osa Pohjoisesta.
* Kuusamo: airisniemi
* Ylitornio: airijoki, airijyppyrä, airilompolo
* Rovaniemi: airis-raanselkä (maankouma, ei järvenselkä)

Ehkä joku lingvisti voisi tsekata senkin mahdollisuuksien rajoilla olevan vaihtoehdon, että onko saamelaiskielissä tuon tapaisia sanoja.


30 Maalis 2011 22:46
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14
Viestit: 379
Viesti Re: Paikannimi Airisto
aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Jos maankohoaminen Turunmaan saaristossa on 3 mm vuodessa (jääkauden jälkeen enemmänkin) ja Airismaan korkein kohta on noin 50 metrin korkeuskäyrällä, niin saari on ollut suuri jo tuhansia vuosia.

Jatketaan saivartelua: 67,9 m.

Jaska kirjoitti:
Vaikka aluetta ei olisi koskaan hyödynnetty, niin noin suuret paikat noin lähellä rannikkoa olisi silti nimetty heti kun ensimmäinen vesikulkuneuvo rakennettiin. Ehkä jo aiemmin, jos saari kohosi horisontissa!

Niinpä. Ahvenanmaa on asutettu 6000 vuotta sitten ja kulttuuri on ollut itäistä. Ovat siis harjoittaneet meriliikennettä Suomen mantereelle (99,9% varmuudella), joten oletettavasti ainakin joskus syystä tai toisesta kulkeneet Airismaan sivuitse.

Ja Ahvenanmaan väestö on todenäköisesti vaihtunut vähintään kertaalleen tuona aikana:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ahvenanmaa ... sihistoria

Lainaa:
Korkeimmat kohdat, Saltvikissä sijaitsevat Orrdalsklint ja Långbergen, alkoivat kohota merestä n. 10 000 vuotta sitten. Pikkuhiljaa syntynyt saaristo sai ensimmäiset asukkaansa kivikaudella Suomesta.[4] Saarten vanhimmat arkeologiset kulttuurilöydöt edustavat kampakeraamista kulttuuria n. 4000 eaa. Noin 2500 eaa. Ahvenanmaalle saapui kuoppakeramiikka, ja noin 1800 eaa. kuoppakeramiikan korvasivat Kiukaisten kulttuurin löydöt. Saarten sijainnin takia skandinaavinen vaikutus on arkeologisessa aineistossa Ahvenanmaalla voimakkaampi kuin manner-Suomessa. Pronssikauteen ajoittuva Kökarin asuinpaikka lienee Puolan rannikolta saapuneiden hylkeenpyynti- ja kaupparetkikuntien muistoa. Ahvenanmaalle on saapunut vaikutteita ja asukkaita idästä, lännestä ja etelästä koko saariryhmän olemassaolon ajan.
Rautakaudella, varsinkin merovingi- ja viikinkiajoilla, arkeologiset aineistot ovat Ahvenanmaallakin runsaat. On vaikea sanoa, mitä kieltä saarten rautakautinen väestö puhui. Kulttuuriyhteyksiä oli sekä Ruotsin että manner-Suomen suuntaan. Saariryhmä saattoi autioitua 900-luvun lopulla, mutta jos näin tapahtui se sai pian uuden Suomesta tulleen asutuksen. Ahvenanmaan nimistöön sisältyy runsaasti suomalaisiin viittaavia nimiä, kuten esimerkiksi Finbo, Finby ja Finholma ja Finström, sekä myös alkuperältään suomenkielisiä nimiä kuten Geta (Kaita)[5],Jomala (Jumala), Korsö (Koskenpää, muutettu v.1950), Seglinge (Seilonen), Simskäla (Simasalo), Sålis (Saarilaksi t. Suolaksi) ja Töftö (Toivottu). Lars Hellbergin mukaan Ahvenanmaan keskusalueilla asui tuolloin kiinteä maata viljellyt suomalaisväestö.[6] Nykyinen Ahvenanmaan ruotsinkielinen asutus on uusimman tutkimuksen mukaan samanikäistä kuin muunkin Suomen ruotsinkielinen asutus ja peräisin Ruotsin vallan alusta Suomessa.[7][8]


30 Maalis 2011 23:31
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7275
Viesti Re: Paikannimi Airisto
aikalainen kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Jos maankohoaminen Turunmaan saaristossa on 3 mm vuodessa (jääkauden jälkeen enemmänkin) ja Airismaan korkein kohta on noin 50 metrin korkeuskäyrällä, niin saari on ollut suuri jo tuhansia vuosia.

Jatketaan saivartelua: 67,9 m.

Tämä oli kylläkin tarkentamista, ei saivartelua. :)
Kansalaisen karttapaikassa ei jostain syystä ollut korkeuksia ilmaistu lukuina koko saaressa, joten laskin itse käyristä sen saaren ainoan vuoren kohdalta.

aikalainen kirjoitti:
Sitten vielä nimestä. Karttahaulla Airi-alkuisia nimiä tuli paljon, osa Pohjoisesta.
* Kuusamo: airisniemi
* Ylitornio: airijoki, airijyppyrä, airilompolo
* Rovaniemi: airis-raanselkä (maankouma, ei järvenselkä)

Ehkä joku lingvisti voisi tsekata senkin mahdollisuuksien rajoilla olevan vaihtoehdon, että onko saamelaiskielissä tuon tapaisia sanoja.

Saamelaiskielten etymologisesta tietokannasta ei kyllä löydy sopivannäköisiä sanoja sen paremmin a:n kuin á:nkaan kohdalta:

http://kaino.kotus.fi/algu/


31 Maalis 2011 02:41
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Viestit: 310
Paikkakunta: Turku
Viesti Re: Paikannimi Airisto
Voisikohan tällä foorumilla sopia käytännön, että Wikipediaan ei saa viitata? :) Esihistoriaa koskevan Wiki-tiedon taso vaihtelee kovasti, mutta melko usein se on vanhentunutta tai virheellistä.

Ahvenanmaan autioitumiskysymys on yksi näistä suurista tieteellisistä kiistoista. Onko siellä asutusjatkuvuus rautakaudelta keskiaikaan vai ei? Eipä siihen Wiki-artikkelissakaan otettu selvää kantaa. En ole perehtynyt kysymykseen niin hyvin, että mulla olisi oma kanta asiasta.


31 Maalis 2011 15:29
Profiili
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 27 Helmi 2011 00:14
Viestit: 379
Viesti Re: Paikannimi Airisto
Sami Raninen kirjoitti:
Voisikohan tällä foorumilla sopia käytännön, että Wikipediaan ei saa viitata? :) Esihistoriaa koskevan Wiki-tiedon taso vaihtelee kovasti, mutta melko usein se on vanhentunutta tai virheellistä.

Ahvenanmaan autioitumiskysymys on yksi näistä suurista tieteellisistä kiistoista. Onko siellä asutusjatkuvuus rautakaudelta keskiaikaan vai ei? Eipä siihen Wiki-artikkelissakaan otettu selvää kantaa. En ole perehtynyt kysymykseen niin hyvin, että mulla olisi oma kanta asiasta.

Toisaalta Wikipedian perusideahan on, että jos katsoo tiedon olevan vanhentunutta, niin sitä voi itse päivittää. Näin sen pitäisi pysyä paremmin ajantasalla kuin painetut lähteet.


31 Maalis 2011 18:01
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1719
Viesti Re: Paikannimi Airisto
Sami Raninen kirjoitti:
Voisikohan tällä foorumilla sopia käytännön, että Wikipediaan ei saa viitata? :) Esihistoriaa koskevan Wiki-tiedon taso vaihtelee kovasti, mutta melko usein se on vanhentunutta tai virheellistä.

Toisaalta sama koskee esihistoriaa yleistävää kirjallisuutta. Jonkin spesiaalialan tutkija esittelee aiheesta poikkitieteellistä kokonaisnäkemystä, joka kuitenkin on hänen henkilökohtainen tulkintansa. Kirjastossa 1950-luvulla kirjoitetut esihistorian teokset voisi suosiolla luokitella kaunokirjallisuuteen.

Ehdotan kompromissia: Kirjoittaja saa viitata wikipediaan. Lukija saa viitata wikipediaan kintaallaan.


31 Maalis 2011 18:57
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti Re: Paikannimi Airisto
aikalainen kirjoitti:

Ehdotan kompromissia: Kirjoittaja saa viitata wikipediaan. Lukija saa viitata wikipediaan kintaallaan.

Voipa olla hyvä kompromissi! Olen kyllä tiennyt vikipedian tietojen muokattavuuden ja epävarmuuden, paljon sieltä silti löytyy oikeaakin tietoa. Voitaneen viitata, mutta tulkita rankalla suodattimella.


31 Maalis 2011 19:03
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 17 Helmi 2011 18:19
Viestit: 310
Paikkakunta: Turku
Viesti Re: Paikannimi Airisto
Lainaa:
Toisaalta Wikipedian perusideahan on, että jos katsoo tiedon olevan vanhentunutta, niin sitä voi itse päivittää. Näin sen pitäisi pysyä paremmin ajantasalla kuin painetut lähteet.


Erityisalojen tapauksessa tuo vaatisi, että niiden asiantuntijoita tai vähintäänkin pitkälle edistyneitä harrastajatutkijoita olisi muokkaamassa artikkeleita. Käytännössä sellaiset yleensä nyreksivät Wikipediaa. Minäkin muokkasin Wikiä joskus, mutta kyllästyin sitten: jos olisin oikeasti ottanut vastuulleni Suomen esihistoriaa koskevien tietojen valvonnan ja päivittämisen, niin herrajumala siihen olisi mennyt kaikki vapaa-aika. Käsittääkseni Jaskallakin oli Wikistä vähän samantapainen kokemus.

Wiki on verraton tiedonlähde, mutta ei kaiken mahdollisen tiedon suhteen. Varsinkaan lähteettömiin artikkeleihin ei koskaan pidä luottaa, vaikka ne näyttäisivät vakuuttavasti ja asiantuntevasti kirjoitetulta.

aikalainen kirjoitti:
Kirjastossa 1950-luvulla kirjoitetut esihistorian teokset voisi suosiolla luokitella kaunokirjallisuuteen.


Ei nyt sentään. Joudun minäkin jatkuvasti viittaamaan 1920- ja 1930-luvuilla julkaistuun tutkimukseen.

Perustietoja etsivän ei tietenkään kannata aloittaa iäkkäistä teoksista, koska niissä on väistämättä paljon vanhentunutta tietoa.


01 Huhti 2011 16:27
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 96 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5  Seuraava

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Muuta yksityisyysasetuksia