Lähetetty: 08 Loka 2011 22:30
Ken googlaa, se löytää. Netistä löytyi kotikielenseuran artikkeli Suomen saamelaisperäisistä paikannimistä. Siinä mainittiin Kullaan Paluksen olevan saamelaista alkuperää. Saamen sana balggus tarkoittaa 'poron, peuran elinpiiri' vrt. myös saamen balggis 'polku' ja koltansaamen paalgk as 'porojen, peurojen kesälaidun'.
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja ... 003_99.pdf
http://www.kotikielenseura.fi/virittaja ... 003_99.pdf
"Huolimatta aineistoon mukaan tulleista epätyydyttävistä etymologioista Salon päätelmiä ei ole syytä kyseenalaistaa. Hänen saamelaisperäiseksi olettamansa nimistö sisältää joka tapauksessa runsaasti uskottavia etymologioita. Lisäksi Kokemäenjoen vesistön saamelaisnimistön määrää voidaan helposti kasvattaakin. Seuraavia etymologioita käsittelen yksityiskohtaisemmin tulossa olevassa Etelä-Suomen saamelaisperäistä nimistöä koskevassa tutkimuksessani.
Harjavallan Raasansuo, -kulma, -oja jne. ja Nokian Raaskorpi sisältävät saamen sanan rássi ruoho, heinä, Kokemäen Pahdinginkoski (jo T. I. Itkosen selitys) ja Tyrvään Paahtankallio taas sanan bákti kallio (vrt. pohjoisten murteiden lainasanaan pahta). Kullaan Palusjärvi taas vertautuu luontevasti saamen sanaan bálggus poron, peuran elinpiiri; vrt. myös saamen bálggis polku ja koltansaamen paalgk âs porojen,peurojen kesälaidun. Uosso-nimiin voidaan lisätä ainakin suopeltojen nimet Uossu (Vesilahti), Vuosio (Äetsä) ja Vuossio (kaksi esiintymää: Pyhäranta ja Karjala Tl.).
Tyrvään asutusnimi Moitusmaa (ja kaiketi tästä johtunut harvinainen sukunimi Moitus) sisältää talvista peuranpyyntiä tarkoittavan sanan, vrt. inarinsaamen myejdi ∞ . Keijärvi-järvennimet (kaksi esiintymää: Kullaa ja Ylöjärvi) taas sopivat hyvin yhteen inarinsaamen sanan kiejâ jälki (esim. lumessa) kanssa."