Ante Aikio kirjoitti:The word vaara (forested) hill is now a part of standard Finnish vocabulary, but in the traditional dialects it is mainly attested in the Far-Northern, Northern Ostrobothnian, Kainuu and Eastern Savo dialects. In Karelian voara occurs quite widely and there is a single attestation of the form vuar in the Haljärvi dialect of Ludic. In Finland the word is also very frequent in hill names: there are nearly 10.000 hill names with the generic -vaara in Finland, nearly all of them located in the Far-Northern, Kainuu and Eastern Savo dialect areas (SPNk s.v. vaara). (See Map 73.) In other parts of Finland hill names typically have the generic vuori hill, rock (SPnk s.v.) or mäki hill, not vaara. There are less than a dozen scattered examples of vaara in hill names in western Finland, but they generally belong to rather small and low hills and may hence well be secondary names that have been formed after the word has become generally known in Finnish via the literary language. [An exception might be Ilovaara, the name of a rather steep hill in Janakkala; this might be a direct toponymic borrowing from a PS name *ëlë-vārē high hill]
According to Wiklund (19111912: 127), the word vaara is probably a borrowing from Saami. SKES (s.v. vaara) considers both cognation and borrowing possible, but SSA and SPnk (s.v. vaara) maintain that Saami origin is more likely. Saami origin has also been supported by T. Itkonen (1993a). The loan explanation is indeed quite convincing, as the vowel correspondence between Finnic and Saami is irregular; the Finnic long vowel *-aa- supports Saami origin.
It should be noted, however, that PS *vārē seems to derive from a Proto-Uralic form *wara hill, ridge via an exceptional vowel development *a >> PS *ā (instead of regular *a > PS *uo). The form *wara can be reconstructed on the basis of Ob-Ugric and Samoyed cognates: East Khanty ur, North Khanty wur, wūr (wooded) ridge, North Mansi ur, East Mansi wor mountain, peak, top, Nganasan bëru mountain, cliff (for further discussion see Aikio 2006a: 2728). The reconstructed proto-form *wara comes very close to the northeastern Finnic *vāra, and hence one cannot completely exclude the possibility that the word was inherited rather than borrowed. This possibility remains quite unlikely, though, due to the narrow distribution of the Finnic word and because the etymology presupposes an irregular vowel lengthening *a >> *ā in Finnic.
Kinaporin kalifi kirjoitti:- saamen ja unkarin sana var, kylä, olisikin siis ehkä iranilaisperäinen sana, kuten myös liettuan sana varas, linnoitus?
Kinaporin kalifi kirjoitti:- germ. gardo-> balt. gardas-> volg. kardas, perm kar, aitaus tai piha-alue, olisi taas toinen, täysin erilähtöinen sanue. Murteellinen muoto kartano, piha-alue, tulisi sitten joistain näistä. Aiemman linkin sivuston "Ossetian "kært " voisi tosin viitata siihen, että germaanin gardo-kin olisikin miekan tapainen ehkä alkuaan iranilaisperäinen arolta omaksuttu sana.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Mutta, saman sivuston tapa liittää "E. Baltic "varas / gardas" yhteen olisi sitten kuitenkin vain väärinkäsitys.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Saamen oletettu var oli siis kylä, unkarissa sana taas tarkoitti linnaketta, korjauksena edelliseen epätäsmällisyyteeni.
Pystynen kirjoitti:Kopsaanpa tähän nuo mainitut Aikion kommentit vaara- sanasta:Ante Aikio kirjoitti: ....
aikalainen kirjoitti:Pystynen kirjoitti:Kopsaanpa tähän nuo mainitut Aikion kommentit vaara- sanasta:Ante Aikio kirjoitti: ....
Jos oikein tulkitsin, niin homma menee näin:
*Kantauralissa wara. Odotuksena suomeen vara, mutta todellisuudessa vuori ja vaara.
*Kantauralissa wara. Odotuksena kantasaameen vuor- (mikähän olisi loppuvokaali?). Kantasaamessa kuitenkin vaaree. Jokin myöhempi muoto kait on várri.
*Jos vaara olisi lainattu saamesta suomeen, niin sekään ei täsmäisi äännelakeihin ihan täydellisesti.
aikalainen kirjoitti:Jos sana (vuor-) olisi lainattu imsuun kantasaamesta (jos se edes on mahdollista), niin ihmetyttäisi miksi saame olisi sen jälkeen vaihtanut sanansa toiseksi.
aikalainen kirjoitti:Vai olisiko tässäkin taustalla jokin kadonnut uralilainen kieli, joka on turmellut saamea tai imsua tai molempia - maastotermithän on foorumin aiemmissa keskusteluissa selitetty helposti lainautuviksi.
Kinaporin kalifi kirjoitti:Mikä lienee vaaran ja vuoren välinen suhde ja sanojen tausta? Vaara on ainakin osin tulkittu saamelaisperäiseksi lainaksi, mutta voisiko sen taustalla olla itse asiassa balttilaina, johonkin kantasuomea seuranneeseen itäisempään kielimuotoon?
Vaara- ja vuorinimistö taas näyttäisivät ainakin jossain määrin täydentävän toisiaan alueellisesti, painottuen Itä- ja pohjois-Suomeen ja Hämeeseen. Jos vuori on johdettu vaara-tyyppisestä sanasta, tämä olisi aika luontevaakin, vuori olisi siis aidompi IMS-muoto sanueesta.
Kukko kirjoitti:Kinaporin kalifi kirjoitti:Mikä lienee vaaran ja vuoren välinen suhde ja sanojen tausta? Vaara on ainakin osin tulkittu saamelaisperäiseksi lainaksi, mutta voisiko sen taustalla olla itse asiassa balttilaina, johonkin kantasuomea seuranneeseen itäisempään kielimuotoon?
Vaara- ja vuorinimistö taas näyttäisivät ainakin jossain määrin täydentävän toisiaan alueellisesti, painottuen Itä- ja pohjois-Suomeen ja Hämeeseen. Jos vuori on johdettu vaara-tyyppisestä sanasta, tämä olisi aika luontevaakin, vuori olisi siis aidompi IMS-muoto sanueesta.
Vuori ja vaara omaavat yhteisen etymologian suomen kielessä sumerin kielen kanssa, jossa kur oli sekä vuori että manala. Tästä samasta mytologisesta taustasta ammentaa suomalainenkin kieli vuoren vaarallisen merkityksen. Mytologiassahan maaillmanlaajuisesti uskottiin muinoin vuorien olevan manalanvaltiattaren maasta kohonnut hahmo. Manala oli urohon upottaja, joten kyseessä oli selvä vaara. Lainaan tässä pätkän Parpolaa, joka on tutkinut tuota k = v vastaavuuksia sumerin ja suomen kielen välillä:
*kwore > *gure > *guru > gur11 ~ kur 'vuori' (ural. *wōre)
*kwole > *gule > gulu > gul ~ kúl 'vuolla' (ural. *wōle)
*kwara > *gura > guru > gur79 'varasto' (ural. *wara?)
*kwetä10 > *gidä > gida ~ gidi > gid ~ kit 'vetää' (ural. *wetä)
*kwere > *gire > giri > girx ~ kìr 'vieriä' (ural. *wēre?)
Jaska kirjoitti:Simo Parpolan menetelmä ei kritiikittömyydessään täytä tieteellisiä kriteerejä, lue täältä:
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Sumeri.pdf
Kukko kirjoitti:Jaska kirjoitti:Simo Parpolan menetelmä ei kritiikittömyydessään täytä tieteellisiä kriteerejä, lue täältä:
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Sumeri.pdf
Olen kyllä sen joskus lukenut ja muistini mukaan Parpolan väittäessä suomen kielen ja sumerin olevan samaa kieltä, sinulla oli tästä eriävä näkemys, mutta ei muistaakseni varsinaisesti sanaston vastaavuuden suhteen. Käsittääkseni sinäkin olet kannalla, että sumerin kielen kur on vuori suomen kielessä, kuten noiden muidenkin sanojen merkitykset ovat oikein tuossa listassa, joka on tällä erää se olennainen pointti tätä k = v vastaavuutta todistettaessa. Lisäksi samaan aikaan kummassakin kielessä nämä kur/vur sanat sisältävät myös tämän vaaran merkityksen. Symboliikka on samasta maailmankatsomuksesta, kuten suomalainen kalevalainen mytologia ja Gilgames-eeposkin.
Jaska kirjoitti:1. Vuori-sanalle on esitetty varhainen arjalainen etymologia, joten sumeria ei tarvita.
2. Kantauralissa sana oli asussa *woxri, joka ei enää sovi yhtä hyvin sumerin sanan vastineeksi.
3. Simo Parpolan selityksissä jostain syystä sumeri muistuttaa enemmän suomea kuin kantauralia, mikä jo itsessään syö selitysten uskottavuutta, koska sumeri ei voi olla uralilainen kieli - se on joka tasolla aivan liian erilainen. Ei ole käytännössä mahdollista, että koko kielioppi olisi muuttunut aivan täysin, mutta samaan aikaan muutama sana olisi säilynyt samannäköisenä.
Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 31 vierailijaa