Muinainen Suomi

Dienekes-blogissa esitellään mielenkiintoinen tutkimus, jossa hurrilaisten (ei suomenruotsalaisia vaan Vähän-Aasian muinainen kansa) kielestä löydetään indoeurooppalaistyyppisiä piirteitä:

http://dienekes.blogspot.com/2011/02/common-ancestor-of-indo-european-and.html

Jutussa on linkki alkuperäiseen PDF:ään (Fournet & Bomhard 2010: The Indo-European Elements in Hurrian).

Vallitseva teoriahan on, että kantaindoeurooppaa on puhuttu jossain Ukrainan aroilla, ja eräs tärkeä perustelu on ollut indoeurooppalaisten ikiaikaiset kontaktit uralilaisiin. On kuitenkin mahdollista, että esi-indoeurooppa on levinnyt/siirtynyt Eurooppaan etelästä, Aasian puolelta, mikäli hurrilaishypoteesi osoittautuu kielellisesti uskottavaksi.

Katsastan jossain vaiheessa, kuinka uskottavia nuo vertailut ovat.

Kritiikkiäkin on jo ilmestynyt, mutta jostain syystä viesti näyttää tyhjältä heti jos panen suoran linkin PDF:ään. Mutta se on täältä numerosta 4/2010 Alexei Kassianin juttu:

http://journal.nostratic.ru/db/index.php?en

Kas, indohurrilaishypoteesihän näyttää keräävän huomiota. Lykkyä vaan tykö. En ole vakuuttunut kaikista tähän esitetyistä ideoista; esimerkiksi indoeurooppalaisen yksikön 2. persoonapronominin *tu:n (esim. ruotsin du) yhdistäminen hurrilaiseen vastineeseensa w- edellyttää pronominin uudelleentulkintaa asuun *t-u, jossa *t vastaisi determinatiivikantaa *to (esim. ruotsin det) ja *u olisi alkuperäinen, arkaainen persoonapääte, kuulostaa perin spekulatiiviseltä. Voi ideassa yleensä hyvinkin silti olla perää; tälläisiä tutkimuksia on hyvin hankala arvioida ilman syvällisempää tutustumista kohdekieliin.

Tekijöistä mainittakoon muutama seikka. Bomhardhan tunnetaan paitsi yleisindoeuroopikkona myös pitkäaikaisena ns. nostraattihypoteesin puolestapuhujana, jonka mukaan indoeurooppalaiset, uralilaiset, afraasialaiset (ent. "haamilais-seemiläiset"), "altailaiset" (pitkään kiistelty ryhmittymä, joka sisältäisi turkkilais-, mongoli-, ja tunguusikielet sekä korean ja japanin), eteläintian dravidakielet, ja mahdollisesti joukko muitakin Euraasian pienempiä kieliä tai kielikuntia muodostaisivat yhteisen kielikunnan.

Toistaiseksi valtavirralle tuntemattomamman Fournet'n kanssa olen sattunut vaihtamaan mielipiteitä useaankin otteeseen ja hänelläkin on selvä taipumus hyvinkin mielenkiintoisiin mielipiteisiin maailman kielikuntien suhteista. Mitä tulee uralilaisiin kieliin kuten suomeen, hän on maininnut pitävänsä sukulaisuutta jukagiiriin, mongolikieliin sekä eskimo-aleutilaisiin kieliin "ilmiselvänä", ja sukulaisuutta turkkilaisiin, sinotiibetiläisiin (!) sekä luoteis-Amerikan (!!) salikieliin "hyvin todennäköisenä". Hänellä on ollut työn alla myös tutkimus vanhakantaisista indoeurooppalaisista elementeistä saamen paleoeurooppalaisessa substraattipohjassa, josta ehkä tulemme kuulemaan myöhemmin

Kiitos mielenkiintoisesta taustaselvityksestä.

Myös tuo kriitikko näyttää edustavan samanlaista vähemmän kriittistä sarjaa: hän nimittäin pitää hurrin kieltä omien tutkimustensa perusteella sino-kaukasialaisena (yhdistää mm. kiinan ja Kaukasuksen kielikunnat).

Eli tämä nyt osoittaa jälleen, että tuolla kritiikittömyyden asteella vertailevalla metodilla voi "todistaa" mitkä tahansa kielet sukulaisiksi, ja keskenään ristiriitaisia näkemyksiä esiintyy. Kriittinen tutkija ei usko niistä yhtäkään, kun kerran menetelmä tuolla tasolla pissii pahasti.

Jaska kirjoitti:Kiitos mielenkiintoisesta taustaselvityksestä.

Myös tuo kriitikko näyttää edustavan samanlaista vähemmän kriittistä sarjaa: hän nimittäin pitää hurrin kieltä omien tutkimustensa perusteella sino-kaukasialaisena (yhdistää mm. kiinan ja Kaukasuksen kielikunnat).

Sinokaukasialaishypoteesilla on tietenkin paraikaa vientiä, kun sen osakomponenttia, dene-jeniseiläistä yhteyttä on Edward Vajda viime aikoina perustellut kohtalaisen vakuuttavasti Olen kuullut huhuna että Vajda olisi toistaiseksi rajoittanut tutkimuksensa vain kahteen sinokaukasialaishaaroista ihan puhtaasti tutkimuspoliittisista syistä.

Hurrin kielen yhteyttä itäkaukasuslaiskieliin on käsittääkseni tähän asti pidetty ihan kohtalaisen todennäköisenä, riippumatta siitä kuuluvatko ne sitten edelleen johonkin "superperheeseen". F&B:n tulkintahan kyseisistä tuloksista on, että se pohjautuukin lainasanoille, ei perintö-.