Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 13 Joulu 2018 17:16



Vastaa viestiin  [ 3 viestiä ] 
 Puolivokaaleja vai diftongeja? 
Kirjoittaja Viesti
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Viestit: 1007
Paikkakunta: Vandaalia
Viesti Puolivokaaleja vai diftongeja?
Vaihteeksi jotain ei-niin-historiallista

Normaalistihan todetaan, että suomen kielessä olisi kolmen lavenevan diftongin /ie, yö, uo/ lisäksi myös koko pino suppenevia: /ai, ei, oi, ui, yi, äi, öi, au, eu, ey, iu, iy, ou, äy, öy/. Itse en ole tätä analyysiä oikein niellyt: kuulostaisi paremmalta selittää nämä vokaalin ja puolivokaalin yhdistelminä, eli: /aj, ej, oj, uj, yj, äj, öj, av, ev, iv, ov, äv, öv/.

Pari argumenttia tämän analyysin puolesta:
Täydellinen kombinatorisuus. Esim. englannissa, jossa diftongit selvästi ovat yksittäisiä vokaaleja, i-loppuisia on vain kolme (/ai ɔi ei/) vaikka monoftongeja on vaikka kuinka; lisäksi nämä eivät edes kovin suoranaisesti vastaa mitään yksittäisiä vokaaleja.
Selittää, miksi /eu, ey/ ja /iu, iy/ eivät oikeastaan ole kontrastiivisia: jälkiosan etisyys/takaisuus määrittyy koko sanan etu/takavokaalisuudesta. Jos /eu/ olisi todella diftongi, niin pitäisi teoriassa voida olla takavokaalisia sanoja muotoa ˣteuri joiden takavokaalisuuden määräisi nimenomaan diftongin jälkikomponentti. (Verbin keulia taivutusmuotoja voisi kyllä yrittää esittää vastaesimerkeiksi, joskin ne selvästi pohjaavat kantasanaan keula.)
Löytyy konsonanttiyhtymiä, jotka voivat esiintyä pitkän vokaalin tai lavenevan diftongin jäljessä (käärme, kuorma; vaapsahainen, kiepsahtaa) mutta eivät suppenevan diftongin (ˣkairma? ˣkeurmi? ˣkäipsiä? ˣnoupsata?)
Käydä-verbin (vartalo: käy-) imperfekti on kävin, habituaali on kävellä, jne.
Historiallisesti nämä ovat suomessa kehittyneet (jääneet kehittymättä) tasan osiensa mukaan. Diftongit esim. germaanisissa kielissä ovat pääsääntöisesti kehittyneet jos jonkinmoisiin suuntiin (kuten *aik- > engl. oak, ruotsin ek), hyvinkin eri tavoin kuin vastaavat lyhyet vokaalit.


07 Maalis 2012 02:12
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7845
Viesti 
Hyviä perusteluja!
Vähintään voitaisiin puhua arkkidiftongeista eU jne., mutta puolivokaalisuus sopisi tosiaan vielä paremmin. Ja historiallisestihan näiden lähteenä ovatkin puolivokaalit: köyhä < *kevhä (> viron kehv), kaivaa < *kajva-.

Termeistä:
Jos v ja j ovat puolivokaaleja ja u/y ja i täysvokaaleja, niin suppenevien dftongien u/y ja i voisivat olla kolmevarttivokaaleja... :)

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


07 Maalis 2012 17:32
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 22 Helmi 2011 22:45
Viestit: 1007
Paikkakunta: Vandaalia
Viesti 
Jaska kirjoitti:
Hyviä perusteluja!
Vähintään voitaisiin puhua arkkidiftongeista eU jne., mutta puolivokaalisuus sopisi tosiaan vielä paremmin. Ja historiallisestihan näiden lähteenä ovatkin puolivokaalit: köyhä < *kevhä (> viron kehv), kaivaa < *kajva-.

Aivan: jos kysytään, miten myöhäiseksi voi ajoittaa puolivokaalien muuttumisen varsinaisiksi vokaaleiksi, niin täysin mahdolliselta näyttäisi päätyä vastaukseen "eivät ole vielä".

Senkin voisi vielä mainita, että ne konsonanttiyhtymät, jotka voivat esiintyä puolivokaalin jäljessä ovat aika pitkälle samoja, jotka voivat esiintyä myös likvidan tai nasaalin jäljessä:
laippa, kauppa ~ helppo, kurppa, tumppi
taittaa, kautta ~ polttaa, vartti, tonttu
maissi, aussi ~ pilssi, marssi, tanssi
veistää, tausta ~ palsta, torstai, konsti
laiska, hauska ~ melske, karski, hanska
suitset, kautsu ~ pultsari, hartsi, santsata
kuisma ~ horsma

Poikkeus näyttäisi olevan /hC/-yhtymät/: vaihtaa, tauhka, raihnainen; mutta ˣsalhta? ˣkurhma? Samoin /jks/, /jll/, /jnt/, mutta nämä esiintyvät aika lailla yksinomaan taivutusmuodoissa/johdoksissa (muiksi, muilla, uinti), ei morfeeminsisäisenä.

Toki vasta-argumenttejakin voi keksiä esim. kaikki muut tavunloppuiset konsonantit voivat esiintyä sekä pitkien että lyhyiden vokaalien perässä, nämä ainoastaan lyhyiden.


19 Maalis 2012 21:20
Profiili
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 3 viestiä ] 

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 3 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Muuta yksityisyysasetuksia