Jaska kirjoitti:Tarkoitinkin sitä koko rakennetta, että on pitkä vokaali, a-vartalo JA konsonanttiyhtymä klusiili + likvida.
Jos jo myöhäiskantasuomessa kuitenkin asut /CVVCCa/ ja /CVKLa/ ovat olleet mahdollisia, niin kyllä varmaan myös /CVVKLa/ olisi hyväksytty (ja ainakin
neula tuollaiseen asuun näyttäisi palautuvan, ks. myöh.)
Jaska kirjoitti:Likvida + nasaali -yhtymä on kuitenkin tunnettu jo kantauralissa, klusiili + likvida -yhtymää muistaakseni ei.
Uralilaisena on tietääkseni pidetty ainakin sanoja
kupla ja
syylä < *süklä (epäilen jäljempää kyllä turkkilaisperäiseksi kulkusanaksi: vrt. turkin
siğil.) "Nauris"-sanaa olen nähnyt verratun obinugrilaisten pinjansiementä merkitsevään sanaan, muistaakseni suunnilleen *nëëγər, mutta tuo jo kuulostaa kaukaa haetulta.
Kantauralin fonotaksi ei tosin ole minusta ole enää hirveän relevanttia sille, voisiko sellainen sana kuin
huotra olla "kantalänsisuomalainen" vai vasta jostain Agricolan ajoilta.
Jaska kirjoitti:Ahaa, sinusta siis pelkästään e-e/i-sanoissa olisi toisen tavun vokaali vaikuttanut tavunloppuiseen konsonanttiin tehden siitä aina i:n? Liekö tuollaisista sanoista riittävää otosta päättelemään mitään...
Ei "aina", mutta siis joissain murteissa. Otoskoko on joo harmillisen pieni, pitäisi kai ottaa murretason tarkastelu jos haluaisi vahvempia tuloksia.
Jaska kirjoitti:Kalevanserkku kirjoitti:Nuoriltahan, ainakin suhteellisen nuorilta, nuo vuokra ja huotra vaikuttavat, ruotsalaislainojahan ne ovat. Nyt lienee niin ettei suomessa ole triftongeja. Tästä johtuu, ettei vuokran ja huotran tavunloppuinen klusiili voi, siis fonotaktisista syistä, vokalisoitua. Ja kuten edellä on jo todettu, luultavasti juuri nuoruuden takia, ei klusiili ole spirantisoitunut.
Hyvä pointti. Toisaalta teoriassa mahdollinen lienisi taivutus suo : soiden (ei **suoiden), eli jotenkin **vuo+u-ra --> **voura.
Juuri tuollaisesta onkin rinnakkaistapaus:
neulan vastine on karjalassa
niekla, ja pitkä vokaali löytyy myös germ. lähtöasusta *nēθla. Eli tässä näyttää olleen kehitys *nieγla > ? *nieula >
neula.
Kalevanserkku kirjoitti:Tulin vilkaisseeksi mitä SKES kirjoittaa hakusanasta vuokra. Vuokralla on sen mukaan ollut käytössä muotoja vuoro ja vuora ynnä vielä voura. Sana-artikkeli on laajahko ja kiintoisa. Siitä käy mm. ilmi, ettei vuokra tulee suomeen ruotsista vaan joltain muulta germ. taholta.
Kiitos tarkennuksesta. Muistelin pieleen, että tämä olisi ollut länsimurteinen sana, mutta näköjään levikkiä löytyy ihan karjalaan asti, jolloin /kr/ olisi siis itämurteisuus samaan tapaan kuin täytynee olla
kuplan laita.