Pystynen kirjoitti:(Eipä sikäli, hankin japanin sanakirjan ei kauaakaan sitten ja muutamaa sanavastavuutta oli vaikea olla huomaamatta: vaikka /ana/ "aukko", /ake-/ "avata"; vs. ural. *aŋa.)
Jatkohupia: avataan kyseinen sanakirja muutamalta sattumanvaraiselta aukeamalta ja listataan kaikki mieleen tulevat japani-urali-rinnastukset.
1) Aukeama 68-69
/muko/ "vävy" ~ *wiŋü tai *wäŋü "vävy" (k ~ ŋ, vrt. edellä; oletettava japanissa *w-ŋ > *m-ŋ)
2) Aukeama 112-113
/tuk-/ "tulla" ~ *tulə- "tulla" (k ~ l jokseenkin epätodennäk. vastaavuus)
/tuki/ "kuu" ~ *kuŋə "kuu" (k ~ ŋ; t ~ k on mahdollinen jonkinlaisen liudennusprosessin kautta.)
/tukur-/ "tehdä" ~ *tekə- "tehdä"
/tume-/ "kynsi" ~ *künčə "kynsi" (t ~ k; oletettava ural. sanalle aiempaa asua *kümčə, jossa -čə voi olla johdin tai olla kadonnut japanissa)
/tumetai/ "kylmä" ~ *külmä "kylmä" (t ~ k; kehitys *lm > m olisi umpitavuja vierastavassa japanissa luonteva oletus)
/turai/ "kova" ~ *ćärä "kova" (t ~ ć sopii yhteen oletuksen *k:n liudennuskehityksestä kanssa)
/turi/ "kalastus" ~ *kultə- "kalastaa ajoverkolla" (t ~ k; japanissa ei ole eroa /l/:n ja /r/:n välillä; -t- voi olla uralissa verbijohdin)
/turu/ "kurki" ~ *kurkə "kurki" (t ~ k; mahdollisesti japanissa *rk > k)
3) Aukeama 34-35
/iie/ "ei" ~ *e- "kieltoverbi"
/iki-/ "elää" ~ *elä- "elää" (k ~ l vrt. "tulla")
/izi/ "luonne" ~ *ićə "sielu"
/inu/ "koira" ~ *penä "koira" (oletettava japanissa *p:n kato)
4) Aukeama 96-97
/sode/ "hiha" ~ *ôja "hiha"
5) Aukeama 20-21
(ei vertailuja; lähinnä g-alkuisia kiinalaislainoja)
6) Aukeama 56-57
/koja/ "mökki" ~ suom.
koju /kumi/ "ryhmä" ~ *konta "ryhmä" (oletettava uraliin aiempaa asua *-mt-)
/kumo/ "pilvi" ~ *kuma "pilvi"
Näitä ei siis pidä ottaa tosissaan
vaan pikemmin osoituksena siitä, miten helppoa kieliä on vertailla. Suomen
koju on jopa lainaa ruotsista