Muinainen Suomi

Tiede-lehden keskustelussa joku näkyy herättäneen henkiin v. 2007 alkaneen urali-sumeri ketjun.
Viimeksi on sitten spekuloitu suomen ja tataarikielen yhtäläisyyksillä .

http://www.tiede.fi/keskustelut/histori ... 4-465.html

Tataarihan on turkkilaiskieli joten historiallisesti sen vertaileminen 1:1 uraliin on vähän väärä lähtökohta. Tai saattaa siellä kai uralilaisia lainasanoja olla.

Sinänsä ei ole mahdotonta, että uralilla ja turkkilaisilla olisi jotain yhteistä. Tätähän ihan tosissaan yritettiinkin tuossa sata vuotta sitten, mutta silloin altailaisteorian osana. Kenties ilman mongolia ja tunguusia saisi parempaa jälkeä? Mene ja tiedä.

(Eipä sikäli, hankin japanin sanakirjan ei kauaakaan sitten ja muutamaa sanavastavuutta oli vaikea olla huomaamatta: vaikka /ana/ "aukko", /ake-/ "avata"; vs. ural. *aŋa.)

---

Ai mutta tsekataanpa itse ketjukin. Ei näköjään mitään muuta kuin että joku on jälleen kerran hoksannut sekä suomen että tataarin (ja näiden koko kielikuntienkin) kuuluvan siihen runsaslukuiseen joukkoon Euraasien kieliä joissa merkitään I persoonaa konsonantilla /m/, II persoonaa konsonantilla /t/

(Ja kas mokomaa, Aleksi Sahalako on kielitieteilijä? Olen musiikkiansa jonkun verran kuunnellut)

Pystynen kirjoitti:(Eipä sikäli, hankin japanin sanakirjan ei kauaakaan sitten ja muutamaa sanavastavuutta oli vaikea olla huomaamatta: vaikka /ana/ "aukko", /ake-/ "avata"; vs. ural. *aŋa.)

Jatkohupia: avataan kyseinen sanakirja muutamalta sattumanvaraiselta aukeamalta ja listataan kaikki mieleen tulevat japani-urali-rinnastukset.

1) Aukeama 68-69
/muko/ "vävy" ~ *wiŋü tai *wäŋü "vävy" (k ~ ŋ, vrt. edellä; oletettava japanissa *w-ŋ > *m-ŋ)
2) Aukeama 112-113
/tuk-/ "tulla" ~ *tulə- "tulla" (k ~ l jokseenkin epätodennäk. vastaavuus)
/tuki/ "kuu" ~ *kuŋə "kuu" (k ~ ŋ; t ~ k on mahdollinen jonkinlaisen liudennusprosessin kautta.)
/tukur-/ "tehdä" ~ *tekə- "tehdä"
/tume-/ "kynsi" ~ *künčə "kynsi" (t ~ k; oletettava ural. sanalle aiempaa asua *kümčə, jossa -čə voi olla johdin tai olla kadonnut japanissa)
/tumetai/ "kylmä" ~ *külmä "kylmä" (t ~ k; kehitys *lm > m olisi umpitavuja vierastavassa japanissa luonteva oletus)
/turai/ "kova" ~ *ćärä "kova" (t ~ ć sopii yhteen oletuksen *k:n liudennuskehityksestä kanssa)
/turi/ "kalastus" ~ *kultə- "kalastaa ajoverkolla" (t ~ k; japanissa ei ole eroa /l/:n ja /r/:n välillä; -t- voi olla uralissa verbijohdin)
/turu/ "kurki" ~ *kurkə "kurki" (t ~ k; mahdollisesti japanissa *rk > k)
3) Aukeama 34-35
/iie/ "ei" ~ *e- "kieltoverbi"
/iki-/ "elää" ~ *elä- "elää" (k ~ l vrt. "tulla")
/izi/ "luonne" ~ *ićə "sielu"
/inu/ "koira" ~ *penä "koira" (oletettava japanissa *p:n kato)
4) Aukeama 96-97
/sode/ "hiha" ~ *ôja "hiha"
5) Aukeama 20-21
(ei vertailuja; lähinnä g-alkuisia kiinalaislainoja)
6) Aukeama 56-57
/koja/ "mökki" ~ suom. koju
/kumi/ "ryhmä" ~ *konta "ryhmä" (oletettava uraliin aiempaa asua *-mt-)
/kumo/ "pilvi" ~ *kuma "pilvi"

Näitä ei siis pidä ottaa tosissaan vaan pikemmin osoituksena siitä, miten helppoa kieliä on vertailla. Suomen koju on jopa lainaa ruotsista

Triplapostaus, juu juu, mutta ketjua nyt vähän pidemmin lukeneena täytyy todeta, että Matti E. Simonaho on edelleen mielestäni Suomen parhaita tämänhetkisiä ITE-käsitetaitelijoita.

4OOO vuotta sitten ei ollut 1234567890. IOOOO vuotta sitten 10000 ei ole luku, sillä IOOOO vuotta sitten, luku ja sana on sama.

Jos kirjoitat "10000 vuotta sitten" valehtelet, koska IOOOO vuotta sitten ei ole 1234567890 : nykyisiä numeroita. Uuden ja vanhan sekoittaminen paljastaa aina valehtelijan.

(Hopealle varmaan se parissa yhteydessä tapaamani kaveri, jonka mukaan esim. "tiede ei vielä ole löytänyt elektronin sisäpuolta" tai "aika on yhdeksäs ulottuvuus, sillä se on biologian eli yhdeksännen tieteen ulottuvuus".)

Joo, Aleksi tutkii sumeria, viimeksi mahdollisia indoeurooppalaiskontakteja:

http://www.ling.helsinki.fi/~asahala/