Vaatteet ja olosijat uralilaisissa kielissä...
Lähetetty: 05 Touko 2012 16:15
Passiivinen keittiökielitieteilijä ja forumin seuraaja muuttuu viimein aktiiviseksi, kun eräs mielenkiintoinen aihe on askarruttanut kuluvalla viikolla. Tämä aihe lähti alunperin liikkeelle ennen vappua Facebookin Aristoteleen kantapää -ryhmästä, jossa esitettiin kysymys "Minkä vuoksi suomen kielessä sanotaan "laittaa housut jalkaan"? Loogisempaa olisi tietenkin vetää housu jalkoihin."
"Laitetaan housut ja kengät jalkaan ja lakki päähän". Suomen kielessä - ja ilmeisesti myös muissa itämerensuomalaisissa kielissä - käytetään sisäolosijoja vaatetuksen yhteydessä. Poikkeuksena "laitan puseron päälle", mutta se taitaa olla suoraa germaanista ts. ruotsin kielen vaikutetta.
On tietty turha kysymys, miksi käytetään sisä- eikä ulkopaikallissijoja. Kielihän ei ole koskaan täysin loogista. Jossain "Volgan mutkan" ja Itämeren rannan välillä kantafinnit kuitenkin tekivät "päätöksen" vaatetussijamuotojen käytöstä...
Mutta kuinkahan yleistä tämä on uralilaisten kielten parissa? Tämä piirre ei tietenkään ole voinut johtua kantauralista, joka ei tuntenut erillisiä sisä- ja ulkopaikallissijoja. Oliko niin, että sisä- ja ulkosijat ovat syntyneet erikseen länsiuralissa ja ugrilaisissa kielissä? Unkaria en osaa ja vielä vähemmän samojedikieliä, joten sormi on mennyt suuhun.
P.S. Kantauralilaisesta vaatesanastosta ei taida olla suuremmin jäänteitä nykyisissä uralilaisissa kielissä?
"Laitetaan housut ja kengät jalkaan ja lakki päähän". Suomen kielessä - ja ilmeisesti myös muissa itämerensuomalaisissa kielissä - käytetään sisäolosijoja vaatetuksen yhteydessä. Poikkeuksena "laitan puseron päälle", mutta se taitaa olla suoraa germaanista ts. ruotsin kielen vaikutetta.
On tietty turha kysymys, miksi käytetään sisä- eikä ulkopaikallissijoja. Kielihän ei ole koskaan täysin loogista. Jossain "Volgan mutkan" ja Itämeren rannan välillä kantafinnit kuitenkin tekivät "päätöksen" vaatetussijamuotojen käytöstä...
Mutta kuinkahan yleistä tämä on uralilaisten kielten parissa? Tämä piirre ei tietenkään ole voinut johtua kantauralista, joka ei tuntenut erillisiä sisä- ja ulkopaikallissijoja. Oliko niin, että sisä- ja ulkosijat ovat syntyneet erikseen länsiuralissa ja ugrilaisissa kielissä? Unkaria en osaa ja vielä vähemmän samojedikieliä, joten sormi on mennyt suuhun.
P.S. Kantauralilaisesta vaatesanastosta ei taida olla suuremmin jäänteitä nykyisissä uralilaisissa kielissä?