Muinainen Suomi

Stadilainen liikapaino ärsyttää. Enkä nyt tarkoita rasvakiloja vaan sanojen painottamista. Tämä ilmiö on julkisuudessa tuttu esim. Jone Nikulan ja Teuvo Lomanin sekä uusimpana BB-Jonin puheesta. Seuraavassa lausepaino on merkitty isoilla kirjaimilla:

Normaali suomalainen: "SEhän voi olla PAha juttu."
Stadilainen liikapainottaja: "SEEhän VOOi OLla PAAha JUTtu."

Stadilainen liikapainottaja käyttää siis lausepainoa joka ikisen sanan pääpainollisella tavulla eli suomen kielessä ensitavulla. Liikapainoon liittyy usein myös pääpainollisen vokaalin piteneminen avotavussa (eli kun vain yksi konsonantti seuraa) sekä jälkitavujen heikentyminen eli löyhä-ääntöisyys.

Todella ärsyttävän kuuloista!
Edes turkulaisten kiekuminen ei kuulosta yhtä ärsyttävältä.

Ärsyttää monikon -den-genetiivin liikakäyttö. Uusin esimerkki: "formulafanaatikoiden".
http://www.iltalehti.fi/formulat/201210 ... 9_fo.shtml

Sanooko yksikään suomenkielinen oikeasti noin? Minun korvaani ehdoton valinta on "fanaatikkojen", välttävä olisi "fanaatikkoin", mutta kaikki muut variantit ovat syvältä pärssisestä ("fanaatikoitten", "fanaatikoiden").

Uusin lukemani töksähdys nettiuutisoinneista: "paristoiden"!
Mistä nämä tönkkömuodot oikein tulevat?! Tunnustaako joku kotimurteessaan käytettävän moisia pseudovirolaisuuksia?

Voi että sua sitten ärsyttää toi sä-passiivi! Sä et siis tajuu miten noin pölkkytönkkö rakenne on suomalaisten puheeseen voinut edes iskostua.

Kielitaidottomat toimittajat kääntävät enenevässä määrin englannin you-passiivin suomen sä-passiiviksi, vaikka tällaista rakennetta ei suomen kielessä ole! Se on suora puhuttelu eikä sitä voida passivoida. You-passiivi kääntyy oikeasti käytännöllisellä passiivillamme tai nollapersoonarakenteellamme:

"Sitten mietitään mitä tehdään."
(EI: "Sit sä mietit mitä sä teet.")

"Ei niin voi sanoa."
(EI: "Et sä voi sanoa niin", ellei nimenomaan puhutella kyseistä henkilöä!)

http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=1347

Jaska kirjoitti:Ärsyttää monikon -den-genetiivin liikakäyttö. Uusin esimerkki: "formulafanaatikoiden".
http://www.iltalehti.fi/formulat/201210 ... 9_fo.shtml

Sanooko yksikään suomenkielinen oikeasti noin? Minun korvaani ehdoton valinta on "fanaatikkojen", välttävä olisi "fanaatikkoin", mutta kaikki muut variantit ovat syvältä pärssisestä ("fanaatikoitten", "fanaatikoiden").

Veikkaisin että 2. tavun pitkä vokaali tässä hämää taivuttamaan mallilla laatikko : laatikoiden (yleensä ei laatikkojen!) Näköjään sivupainon merkitys taivutustyypin valinnassa on edelleen häviämään päin?

Tai sitten on ehkä kyse siitä, että joillain d:tä taivutusmuodoissa käyttämättömillä puhujilla menee sekaisin, oliko milloinkin kyse kirjakielen päätteestä -iden vai -jen, ja "varmuuden vuoksi" tekstiin kirjoitetaan hyperkorrekti d:llinen versio. "Paristoiden" ainakin voisi olla pikemmin tätä, tässä ei astevaihtelustakaan näe kummasta oli kyse.

Oli niin tai näin, ennemmin tai myöhemmin varmaan tulemme näkemään jopa taivutusta pallo : palloiden.

Pystynen kirjoitti:Veikkaisin että 2. tavun pitkä vokaali tässä hämää taivuttamaan mallilla laatikko : laatikoiden (yleensä ei laatikkojen!) Näköjään sivupainon merkitys taivutustyypin valinnassa on edelleen häviämään päin?

Tai sitten on ehkä kyse siitä, että joillain d:tä taivutusmuodoissa käyttämättömillä puhujilla menee sekaisin, oliko milloinkin kyse kirjakielen päätteestä -iden vai -jen, ja "varmuuden vuoksi" tekstiin kirjoitetaan hyperkorrekti d:llinen versio. "Paristoiden" ainakin voisi olla pikemmin tätä, tässä ei astevaihtelustakaan näe kummasta oli kyse.

Oli niin tai näin, ennemmin tai myöhemmin varmaan tulemme näkemään jopa taivutusta pallo : palloiden.

Toivottavasti olen silloin jo haudassa!

Ainakin ruokaohjeissa näkee nykyään silloin tällöin moderatiiviadjektiivia "hapahko" (usein "omenan" attribuuttina mutta tämä ei liene oleellista).

Siis mistä lähtien adjektiiveista on sopinut heittää aiempia päätteitä jorpakkoon? Kukaanhan ei käytä pelkkää vartaloa √happa- siltään adjektiivinä.

Sopii testata pariin muuhun sanaan ja todeta miten ihmeellisiä tuloksia tulee. Kallihko? Ohuhko? Kavehko (← kapea)? Rodehko (← roteva)?

Jaska kirjoitti:Ärsyttää monikon -den-genetiivin liikakäyttö. Uusin esimerkki: "formulafanaatikoiden".
http://www.iltalehti.fi/formulat/201210 ... 9_fo.shtml

Sanooko yksikään suomenkielinen oikeasti noin? Minun korvaani ehdoton valinta on "fanaatikkojen", välttävä olisi "fanaatikkoin", mutta kaikki muut variantit ovat syvältä pärssisestä ("fanaatikoitten", "fanaatikoiden").

Minun Pirkanmaalla muotoutunut kielitajuni hyväksyy kyllä taivutuksen 'fanaatikkojen', mutta ei vierasta myöskään asua 'fanaatikoitten', jossa mallina on lapsena oppimani 'laatikoitten'.

Pystynen kirjoitti:Ainakin ruokaohjeissa näkee nykyään silloin tällöin moderatiiviadjektiivia "hapahko" (usein "omenan" attribuuttina mutta tämä ei liene oleellista).

Siis mistä lähtien adjektiiveista on sopinut heittää aiempia päätteitä jorpakkoon? Kukaanhan ei käytä pelkkää vartaloa √happa- siltään adjektiivinä.

Sopii testata pariin muuhun sanaan ja todeta miten ihmeellisiä tuloksia tulee. Kallihko? Ohuhko? Kavehko (← kapea)? Rodehko (← roteva)?

Lauri Viita kuuluu jossain tekstissään käyttäneen sanaa tunnettuhko. Kun joku moista uudennosta kritisoi. Viita vastasi jotenkin siihen tapaan, että "katsos, sinä olet ystäväni vähän tyhmähkö".

Kalevanserkku kirjoitti:

Pystynen kirjoitti:Ainakin ruokaohjeissa näkee nykyään silloin tällöin moderatiiviadjektiivia "hapahko" (usein "omenan" attribuuttina mutta tämä ei liene oleellista).

Siis mistä lähtien adjektiiveista on sopinut heittää aiempia päätteitä jorpakkoon? Kukaanhan ei käytä pelkkää vartaloa √happa- siltään adjektiivinä.

Sopii testata pariin muuhun sanaan ja todeta miten ihmeellisiä tuloksia tulee. Kallihko? Ohuhko? Kavehko (← kapea)? Rodehko (← roteva)?

Lauri Viita kuuluu jossain tekstissään käyttäneen sanaa tunnettuhko. Kun joku moista uudennosta kritisoi. Viita vastasi jotenkin siihen tapaan, että "katsos, sinä olet ystäväni vähän tyhmähkö".

Ainakin hapahko on minulle tuttu pitkältä ajalta, siinä korvataan yhdellä sanalla käsite lievästi hapan.

Teksteissäni olen käyttänyt muotoja kalliin puoleinen, sitä en ole osannut ilmaista yhdellä sanalla, ellei sitten kalliihko ole sopiva. Sen sijaan silloin tällöin olen muotoillut ohuehko, kapeahko, rotevahko, mutta tunnetuhko yhdellä t-kirjaimella. Kaksi viimeistä näkyy selaimeni oikoluku tuomitsevan.

Vika ei ole -hko-päätteessä sinänsä joka on ihan hyvää suomen kieltä, vaan siinä, miten hapan taipuukaan?

hapanta (ei "happaa")
happamampi (ei "hapampi")
happamuus (ei "happaus")
joten odottaisi myös: happamahko (ei "hapahko")

Pystynen kirjoitti:

TTJ kirjoitti:Ylettömät anglismit.

"Foorumin häppeningejä: TiiTiitseJ whinettää lainoista, promoaa translaatioövereitä"

(Keräilin muuten jokin aika sitten otoksen -kkAri-johdoksia. Useimmissa /k/ näyttää vielä olevan lähtösanasta peräisin (sekkari, junkkari, Mäkkäri, linkkari, lenkkarit), mutta paljon on myös sellaisia joissa se on täysin ilmasta napattu (telkkari, neukkari, voikkari, Salkkarit, päikkärit))

Suomenkielen puolustuksena sanon että esim. järjestelmäkamera kuulostaa mielestäni kansan suussa järkkärinä parempana, kuin englannissa SLR cam eli typistetyssä muodossa, jota germaanit harrastavat.

Nefertiti kirjoitti:Suomenkielen puolustuksena sanon että esim. järjestelmäkamera kuulostaa mielestäni kansan suussa järkkärinä parempana, kuin englannissa SLR cam eli typistetyssä muodossa, jota germaanit harrastavat.

Juu, suomen kielessä lyhennetään johdoksilla, englannissa kirjainyhdistelmillä.

Mutta lisää nipotusta: kapulakieliset kiertoilmaisut. Alavuden henkirikoksesta poliisi tiedotti tälleen:
"Vaikuttaa siltä, että kaikki keskeiset toimijat on saatu viranomaistoiminnan piiriin."

Mitä hemmettiä tuo nyt edes tarkoittaa. Miksei voinut vain sanoa pidätetty tai tavoitettu?

Tähän liittyy virallisten tahojen ja myös suurempien firmojen tapa yrittää antaa toimistaan persoonaton ja kasvoton, jopa mekanistinen kuva käyttämällä passiivia ja puhumalla 'prosesseista' tai 'toimenpiteistä' tjsp. sen sijaan että sanottaisiin suoraan että joku on tehnyt tällaisen päätöksen. Ehkä tässä on tosin tavoitteena myös niinsanotusti jakaa vastuuta, jos päätös osoittautuukin huonoksi? Tuore esimerkki oli kun joku lehti yritti kysellä Ilmavoimilta, olivatko he reagoineet taannoiseen venäläisten sotaharjoituslentoon Ruotsin lähellä? Vastaus oli jokseenkin: "Tunnistustehtävä on prosessi jossa tunnistuskoneen lähettäminen on vain yksi toimenpide joka tehdään jos tietyt kriteerit täyttyvät." No laitoitteko koneen ilmaan? "Kyseessä on prosessi". Ööh, okei. Myöhemmin saivat sitten langan päähän jonkun täysijärkisemmän upseerin joka sanoi ykskantaan ettei mitään konetta lähetetty.

TTJ kirjoitti:Mutta lisää nipotusta: kapulakieliset kiertoilmaisut. Alavuden henkirikoksesta poliisi tiedotti tälleen:
"Vaikuttaa siltä, että kaikki keskeiset toimijat on saatu viranomaistoiminnan piiriin."

Mitä hemmettiä tuo nyt edes tarkoittaa. Miksei voinut vain sanoa pidätetty tai tavoitettu?

Entäpä sitten "keskeiset toimijat"? Yleensä tälläistä nimikettä käytetään, jos halutaan viitata monenlaisten henkilöiden ja organisaatioiden joukkoon (sinänsä kätevä sana siis: "puutavara-alan toimijoita" olisivat samassa sekä yksityismetsänomistajat, metsänhoitoyhdistykset, paperiteollisuuden yksittäiset firmat ja isommat etujärjestöt, maa- ja metsätalousministeriö yms). Eli onko tutkinnan alla myös jokin rikollisjärjestö, pari mahdollisesti leväperäisesti toiminutta asekauppaa sekä tapahtumapaikan kiinteistön vahtimestaristo?

Nipotusta:
Sana siittää pitäisi oikeasti olla kolmitavuinen si'ittää, koska se liittyy sikiämiseen.

Muutenkin glottaalisen öhkäisymme syrjiminen johtaa ikäviin sekaannuksiin:
häät : häissä vs. häkä : hä'issä

Oikeinkirjoitussäännöissä heittomerkkiä ' käytetään k:n heikon asteen merkkinä vain kahden saman vokaalin välissä: ruoko : ruo'on mutta ruoka : ruoan. Eräissä murteissa ja puhekielissä sitä edustaa v: hauki : hauven, samoin ruuvan.

Periaate on minimalistinen ja periaatteessa riittävä (ettei painotettaisi "ru-oon"), mutta epäjohdonmukainen ja sikäli harhaanjohtava, että esim. savolaismurteissa, joissa on oa-diftongi, voisi ruoan teoreettisesti hahmottua väärin "ru-oan".

Koska glottaaliklusiilimme on merkitystä erottava ja siksi itsenäinen foneemi (http://fi.wikipedia.org/wiki/Foneemi), soisi sen merkittävän johdonmukaisesti kirjoituksessakin. Se helpottaisi myös ulkomaalaisten suomen kielen ääntämisen oppimista, kun sanat kirjoitettaisiin niin kuin ne äännetään. Nythän esimerkiksi loppukahdennus pitää opetella ilman että sitä voi lukea kirjoituksesta: ole hyvä ääntyykin "oleh_hyvä". Se tulisi siis kirjoittaa ole' hyvä.

Kolmen helpon ääntämissäännön avulla jokainen oppisi aidon suomalaisen ääntämyksen:
1. ' ääntyy sanan sisällä samojen vokaalien välissä sekä sanojen rajalla vokaalien välissä glottaaliklusiilina (äänihuulten nopea ummistus, öhkäisy): ruo'on, hä'ät.
2. ' ääntyy sanan sisällä eri vokaalien välissä v- tai w-mäisenä siirtymä-äänteenä: hau'en [hauwen, hauven], ruo'an [ruuwan, ruuvan]
3. ' konsonantin edellä sulautuu seuraavaan konsonanttiin kahdentaen sen: [oleh_hyvä], [menep_pois].

Aamulla kirjoitin viestiä foorumin siirtokeskusteluun, aioin kirjoittaa; Näillä pärjättänee. Oikoluku moitti sitä kuten moittii nytkin, sen sijaan muoto pärjättäneen kelpasi ja kelpaa nytkin. Olen hamasta lapsuudestani tottunut oikoluvin moittimaan muotoon, sen sijaan konsonanttiin päättyvänä sana tuntuu oudolta. Onkohan kielitajussani tai oppimassani jotakin vikaa?

Taavetti kirjoitti:Aamulla kirjoitin viestiä foorumin siirtokeskusteluun, aioin kirjoittaa; Näillä pärjättänee. Oikoluku moitti sitä kuten moittii nytkin, sen sijaan muoto pärjättäneen kelpasi ja kelpaa nytkin. Olen hamasta lapsuudestani tottunut oikoluvin moittimaan muotoon, sen sijaan konsonanttiin päättyvänä sana tuntuu oudolta. Onkohan kielitajussani tai oppimassani jotakin vikaa?

Minulla on muuten aivan sama juttu! N:ttömyyden taju tullee aktiivin potentiaalimuodoista kuten "antanee"; passiivissa on kuitenkin N-loppua enemmänkin: "annetaan", "annettiin". Siihen sakkiin sopivat myös "annettaneen" ja "pärjättäneen", ainakin niin olen yrittänyt itseni ohjelmoida.

En silti oman kielitajuni perusteella pitäisi muotoa "pärjättänee" vääränä...

En minäkään, ja olen lisännyt sen oikoluvun sanastoon jos se on sieltä puuttunut. Onhan kielessämme muitakin vaihteluita, mielestäni pienet vaihtelut tekevät kielen elävämmäksi.

koulukuvaah

Onko tämä jotakin uuttaah murrettaah vai kieltääh? Muutamat suvun nuoret sitääh viljelevät, kuinkas muuallaah?

Taavetti kirjoitti:koulukuvaah

Onko tämä jotakin uuttaah murrettaah vai kieltääh? Muutamat suvun nuoret sitääh viljelevät, kuinkas muuallaah?

En ole kuullut... Ehkä ohimenevä villitys?