Muinainen Suomi

putkonen kirjoitti:Eikä unohdeta klassisia Sepiikka- ja Teppiina-nimiä (vrt. Henriikka, Josefiina)

Nyt olisi kaikkien kiihkeiden tasa-arvon ajajien korkea aika alkaa hyödyntää näitä upeita nimiehdotuksia!

Hilkulla oli, ettei annettu nuoremmalle pojalle nimeksi 'Josef'. Tämä kauhistuu joka kerran, kun tulee asiasta puhe. Joosefin kutsumanimi saksankielisissä maissa on 'Sepp' ja tämä nimi on todella yleinen (vain) vanhoilla miehillä. Siitä on lisäksi hyvä vääntää nimen kaveriksi 'depp' (=typerys). Tuleekohan nimi 'Teppo' tästä? Sorry, kaikki Suomen Tepot!

Iltaa ja kiitokset hienosta keskustelupalstasta.

Minua ärsyttää d-kirjain ja äänne. Onko joutavampaa kirjainta? Ei sitä kirjakielen ulkopuolella käytetä. Mahtaako olla joku länsisuomalainen juttu tuon kirjaimen käyttö puheessa vai käytetäänkö sitä missään murteessa? Jos minä vaikkapa sanon teidän, sade, odottaa, muodostaa, äidin tai vastaavaa, tiputan vain d-kirjaimen pois (teiä, sae, oottaa, muuostaa, äi'in). Turhakkeelta kuullostaa se d siellä välissä puhekielessä ja ikävästi särähtää korvaan, kun joku vaikkapa oikein yrittää hienostella teitittelyllä. D on ruma äänne, joka joutaisi kuopata kirjakielestä, lainasanoja lukuunottamatta. Ei se ainakaan puhekieleen kuulu.

Anttihhammiä kirjoitti:Iltaa ja kiitokset hienosta keskustelupalstasta.

Minua ärsyttää d-kirjain ja äänne. Onko joutavampaa kirjainta? Ei sitä kirjakielen ulkopuolella käytetä. Mahtaako olla joku länsisuomalainen juttu tuon kirjaimen käyttö puheessa vai käytetäänkö sitä missään murteessa? Jos minä vaikkapa sanon teidän, sade, odottaa, muodostaa, äidin tai vastaavaa, tiputan vain d-kirjaimen pois (teiä, sae, oottaa, muuostaa, äi'in). Turhakkeelta kuullostaa se d siellä välissä puhekielessä ja ikävästi särähtää korvaan, kun joku vaikkapa oikein yrittää hienostella teitittelyllä. D on ruma äänne, joka joutaisi kuopata kirjakielestä, lainasanoja lukuunottamatta. Ei se ainakaan puhekieleen kuulu.

Olen ymmärtänyt, että d:n vakiintuminen suomen yleiskieleen on professori Lönnrotin syytä/ansiota.

Niin ettei Kalevala ole Paikkarin Eliaan (sic!) ainoa synti .

Anttihhammiä kirjoitti:Iltaa ja kiitokset hienosta keskustelupalstasta.

Minua ärsyttää d-kirjain ja äänne. Onko joutavampaa kirjainta? Ei sitä kirjakielen ulkopuolella käytetä. Mahtaako olla joku länsisuomalainen juttu tuon kirjaimen käyttö puheessa vai käytetäänkö sitä missään murteessa? Jos minä vaikkapa sanon teidän, sade, odottaa, muodostaa, äidin tai vastaavaa, tiputan vain d-kirjaimen pois (teiä, sae, oottaa, muuostaa, äi'in). Turhakkeelta kuullostaa se d siellä välissä puhekielessä ja ikävästi särähtää korvaan, kun joku vaikkapa oikein yrittää hienostella teitittelyllä. D on ruma äänne, joka joutaisi kuopata kirjakielestä, lainasanoja lukuunottamatta. Ei se ainakaan puhekieleen kuulu.

Tervetuloa!
D on tosiaan uusi tulokas kielessä, eikä sille ole missään murteessa esikuvaa. Länsimurteissa säilyi pitkään spirantti *δ (kuten englannin sanassa mother) t:n heikon asteen vastineena (äiti : *äiδin), ja vanhassa kirjasuomessa sen merkkinä oli <d> tai <dh>. Se, että tämä alkoi ääntyä nykyisenlaisena d:nä on sitten ilmeisesti ruotsinkielisten syytä: kun he oppivat pääkaupunkiseudulla kirjasuomen, he äänsivät kirjainmerkit oman kielensä pohjalta. Siksi lähinnä vain pääkaupunkiseudun puheessa (ja kirjakieltä tavoittelevilla "virallisilla" poliitikoilla ja vastaavilla) voi kuulla d:n.

Kiitokset vastauksista. Mielenkiintoinen asia tuo että kieleen ujuttautuu kirjakielen kautta kokonainen äänne. Onhan noita muitakin (B, C, F ja kumppanit), mutta niitä näkyy vain uudemmissa lainoissa tai väännöksissä. Niitäkin näkee lausuttavan miten sattuu. Jotkut pitänevät sitä junttina, mutta minusta on ihan hyväksyttävää, että ihmiset lausuvat sanan "Gigantti" muodossa "kikantti" tai "xylitoli, sylitoli", "faarao, vaarao". Niin teen itsekin. Joku kielipoliisi varmaan tästäkin nipottaisi kun on väärin lausuttu.

Anttihhammiä kirjoitti:Jotkut pitänevät sitä junttina, mutta minusta on ihan hyväksyttävää, että ihmiset lausuvat sanan "Gigantti" muodossa "kikantti" tai "xylitoli, sylitoli", "faarao, vaarao". Niin teen itsekin. Joku kielipoliisi varmaan tästäkin nipottaisi kun on väärin lausuttu.

Hienostelevat selostajat lausuvat Vettelin Fetteliksi, mikä saattaa tosin olla oikein:

http://forum.wordreference.com/showthread.php?t=1970996

Jaska kirjoitti:Siksi lähinnä vain pääkaupunkiseudun puheessa (ja kirjakieltä tavoittelevilla "virallisilla" poliitikoilla ja vastaavilla) voi kuulla d:n.

Täälläkin on havaittavissa mielenkiintoista jakaumaa. Kirjakielisemmissä ilmaisuissa kuten video, dromedaari, pudotuspelit kuuluu d:n lausuminen selvästi asiaan, mutta jos siirrytään vähänkään kansanomaisempaan sanastoon, niin heti tulee muukin ääntämys mahdolliseksi (maholliseks): oottaa, veessä, kattiloijen ym.

Mielenkiintoinen d-hyperkorrektio minusta on vodka. Äänneyhtymä /dk/ on luonnoton ja alkuperäiskielessäkinhän se ihan suoraan äännetään /tk/:na. Myös aiemmin kirjakielessä käytettiin asua votka mutta eipä enää, jostain syystä. Mitäs seuraavaksi? Pitäisikö lafka standardisoida asuun lavka?

Pystynen kirjoitti:

Jaska kirjoitti:Siksi lähinnä vain pääkaupunkiseudun puheessa (ja kirjakieltä tavoittelevilla "virallisilla" poliitikoilla ja vastaavilla) voi kuulla d:n.

Täälläkin on havaittavissa mielenkiintoista jakaumaa. Kirjakielisemmissä ilmaisuissa kuten video, dromedaari, pudotuspelit kuuluu d:n lausuminen selvästi asiaan, mutta jos siirrytään vähänkään kansanomaisempaan sanastoon, niin heti tulee muukin ääntämys mahdolliseksi (maholliseks): oottaa, veessä, kattiloijen ym.

Riippunee vanhempien taustasta. Kyllä Vantaalla ainakin kuuli yleisesti d:llisinä noitakin, mutta savolaisten tai hämäläisten kaupunkiinmuuttajien lapsilla tilanne saattoi ehkä olla tuollainenkin.

Pystynen kirjoitti:Mielenkiintoinen d-hyperkorrektio minusta on vodka. Äänneyhtymä /dk/ on luonnoton ja alkuperäiskielessäkinhän se ihan suoraan äännetään /tk/:na. Myös aiemmin kirjakielessä käytettiin asua votka mutta eipä enää, jostain syystä. Mitäs seuraavaksi? Pitäisikö lafka standardisoida asuun lavka?

Ehkä tähän liittyy se, että d on epärahvaanomainen ja se pitää siksi liittää vierasperäisiin tuotenimiin? Votka nyt vain ei näytä yhtä hyvältä! Myös sananalkuisia konsonanttiyhtymiä on hyperkorrektisti tuupattu lainasanoihin joihin ne eivät kuulu.

Jaska kirjoitti:

Pystynen kirjoitti:

Jaska kirjoitti:Siksi lähinnä vain pääkaupunkiseudun puheessa (ja kirjakieltä tavoittelevilla "virallisilla" poliitikoilla ja vastaavilla) voi kuulla d:n.

Täälläkin on havaittavissa mielenkiintoista jakaumaa. Kirjakielisemmissä ilmaisuissa kuten video, dromedaari, pudotuspelit kuuluu d:n lausuminen selvästi asiaan, mutta jos siirrytään vähänkään kansanomaisempaan sanastoon, niin heti tulee muukin ääntämys mahdolliseksi (maholliseks): oottaa, veessä, kattiloijen ym.

Riippunee vanhempien taustasta. Kyllä Vantaalla ainakin kuuli yleisesti d:llisinä noitakin, mutta savolaisten tai hämäläisten kaupunkiinmuuttajien lapsilla tilanne saattoi ehkä olla tuollainenkin.

Juu, "täällä" = Pystysen lähipiirissä.

Jaska kirjoitti:Myös sananalkuisia konsonanttiyhtymiä on hyperkorrektisti tuupattu lainasanoihin joihin ne eivät kuulu.

Erinäisissä murteissa kyllä, mutta kirjakielestä nuo on taidettu sentään kitkeä pois.

Miten taipuu sana valmis? Valmis-valmiimpi-?

Ei mitenkään. Eihän mikään voi olla valmiimpi kuin valmis.

Rautanaula kirjoitti:Ei mitenkään. Eihän mikään voi olla valmiimpi kuin valmis.

Hyvä huomio, mutta Pohjanmaalla tehdään aina parempaa, eikä työ lopu valmiiseen Pohjanmaalla tarvitaan aina superlatiivi.

Sigfrid kirjoitti:Miten taipuu sana valmis? Valmis-valmiimpi-?

Aika paha. Niin rumalta kuin se kuulostaakin, sanoisin "valmiin". Tai eteläpohjaksi "valmihin" (vrt. parahin, josta lounaissuomalainen metateesimuoto parhain on yleistynyt kirjakieleen).

Mun täysin maallikkokielikorvani sanoisi valmein (samoin kuin kaunis, kauniimpi, kaunein)

Rautanaula kirjoitti:Mun täysin maallikkokielikorvani sanoisi valmein (samoin kuin kaunis, kauniimpi, kaunein)

Joo, tuo olisi minulla hyvänä kakkosena. Jokin siinä vähän tökkii... se kuulostaa vähän "vauvakieliseltä".

Jos jollakulla on ylimääräistä vapaa-aikaa, voisi nauttia VISKiä, josko siitä löytyisi mitään ohjenuoraa tällaisiin. Vaikka se ei kielenhuollollinen opus olekaan.
http://scripta.kotus.fi/visk/etusivu.php

Ärsyttää, etteivät nykynuoret toimittajat osaa enää edes sekä-että-rakennetta. Etenkin televisiossa ja radiossa kuulee paljon tämän raiskausta tyyliin: "...sekä Suomessa ja Ruotsissa."

Niin-kuin-rakenne puolestaan on jo lähes täysin unohdettu: "Ilmiötä havaitaan niin Suomessa kuin muissakin pohjoismaissa."

Jaska kirjoitti:Ärsyttää, etteivät nykynuoret toimittajat osaa enää edes sekä-että-rakennetta. Etenkin televisiossa ja radiossa kuulee paljon tämän raiskausta tyyliin: "...sekä Suomessa ja Ruotsissa."

Muistelen muutaman kerran tavanneeni jopa asua "sekäettä Suomessa ja Ruotsissa", joka osoittaa jo kenties ihailtavaakin innovatiivisuutta.

Nyt ärsyttää etninen-sanan vesittäminen:
"Poliisi seuraa tiiviisti: Ensimmäinen etninen mp-jengi tunki Suomeen"
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016052 ... 1_uu.shtml

Kaikki ihmiset ovat etnisiä!
"Etnisellä ryhmällä tarkoitetaan ihmisjoukkoa, jonka katsotaan muodostavan erillisen ryhmän, joka perustuu sen jäsenten yhteiseen kulttuuriperintöön, uskontoon, kieleen, alkuperämaahan tai ulkonäköön. Etnisyyden käsite viittaa niihin kulttuurisiin piirteisiin, joita käytetään tämän ryhmittelyn pohjana."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Etninen_ryhm%C3%A4

Etninen ei siis ole sama kuin etniseen vähemmistöön kuuluva, kuten tuossa Iltiksen jutussa sitä käytetään. Etninen on etninen, ja me olemme pääosin etnisiä suomalaisia. Suomessa asuu paljon muidenkin etnisyyksien edustajia. Minä en ole yhtään vähemmän etninen kuin somali tai kiinalainen. Saatana.

Etninen ei ole sama kuin etninen vähemmistö.
Etninen ei ole sama kuin monietninen.
Etninen ei ole valta- tai kantaväestön vastakohta, vaan nämäkin ovat etnisiä.

Alkavan vuoden ärsytykset!
Kyllä minua nyt taas ärsyttää. Tällä kertaa se, että äännetään englantilaisittain sellaisiakin nimiä (urheilijoiden, firmojen jne.), jotka eivät tule englannin kielestä.

Lääkefirma Pfizer on saksalaisveljesten perustama, ja vaikka he perustivatkin sen Yhdysvalloissa 1800-luvulla, nimi edustaa silti saksan kieltä ja se tulisi ääntää [Pfitser] eikä jenkkienglanniksi [Pfaisör]! Niin kerta.
(Mainos pyörii silloin tällöin radiossa, ehkä telkussakin.)

Samaa ilmiötä edustaa pakkoruotsitettujen toimittajiemme silloin tällöin tekemä kielisekaannus, jossa G äännetään J:nä muissakin kuin ruotsinkielisissä nimissä: Gösta on toki [Jösta], mutta G:llä alkavat muunkieliset urheilijat eivät äänny J:llä!