Näytä vastaamattomat viestit | Näytä aktiiviset viestiketjut Tänään on 23 Syys 2018 20:48



Vastaa viestiin  [ 16 viestiä ] 
 vanhoja kutsumanimiä 
Kirjoittaja Viesti
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1741
Viesti vanhoja kutsumanimiä

Mielenkiintoisia etunimiä 1300-luvun Sääksmäeltä eli nykyisen Valkeakosken seudulta. Osa nimistä on yhä käytössä. Teksti on latinaa, joten lausuntaa pitäisi haeskelle sen pohjalta.

Mathias de Rapalum, Cuningas de Rapalum, Ollj Neuari de Rapalum, Lazo de Vendentaka, Menracas de Vendentaka, Pauo de Vendentaka, Olli de Salu, Olla Dysa de Voypala, Nykki Vargh de Voypala, Callas de Voypala, Meilanpeti de Voypala, Anundi de Voypala, Marci de Voypala, Handupoter de Hiccala, Memo de Ryduala, Somalayni de Riduala, Henric de Hactissanpoyca, Azico de Hactissaenpoyca, Juddi de Hactissaenpoyca,Melico de Iudicala, Meluncta de Cartala, Melita de Hyrfala, Ye de Oncala, Satato de Laynamaesse, Somalayna de Harala

Mathias --- matias, matti
Cuningas --- kuningas
Ollj Neuari --- olli; ? (nevari?)
Lazo --- ? (laaso?)
Menracas --- ?
Pauo --- paavo
Olli --- olli
Olla Dysa --- olli? ulla?; tiisa? ... (miehen vai naisen nimi?)
Nykki Vargh --- nikki?; ? (vaari?)
Callas --- ? (kallas? kallis? kalle?)
Meilanpeti --- ?
Anundi --- anunti?
Marci --- martti? (marci > lausuttaneen martsi)
Handupoter --- ?
Memo --- ? (miemo?)
Somalayni --- suomalainen?
Henric --- henrikki, heikki
Azico --- asikka?
Juddi --- juti?
Melico --- ? (mielikko?)
Meluncta --- ?
Melita --- ?
Ye --- ? (ie? jee? jää? äijä? yijä? yö?) *
Satato --- ? (usein tulkittu muotoon satatieto, mikä vaatisi lisätavun)
Somalayna --- suomalainen?

*) riviä päivitetty


Viimeksi muokannut aikalainen päivämäärä 18 Syys 2012 23:45, muokattu yhteensä 2 kertaa



16 Syys 2012 22:32
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7538
Viesti 
Ye on tulkittu nimeksi Yö; lienee ihan mahdollinen tulkinta.

Täällä on Saarikiven artikkeli Novgorodin tuohikirjeiden itämerensuomalaisista henkilönnimistä:
http://www.helsinki.fi/venaja/nwrussia/ ... rikivi.pdf

Jouko Vahtolalla on pitkä listaus keskiajan alasaksalaisia henkilönnimiä, joiden pohjalta näyttää läntisessä Suomessa muodostetun valtavasti paikannimiä, lähinnä asutusnimiä. Osa nimistä voidaan toki selittää toisinkin, mutta lienee kuitenkin todistettu, että keskiajalla suomalaisten nimivalikoima oli koko lailla toisen näköinen kuin nykyään. Tuskin nimittäin voimme olettaa saksalaisten kauppiaiden nimenneen asutuksia laajalti sisämaassa asti...

Yritän listata nuo Vahtolan nimet tänne jossain sopivassa välissä, kun ei juttua taida olla netissä saatavana.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


18 Syys 2012 00:10
Profiili WWW
Paikalla
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5291
Viesti 
Jaska kirjoitti:
Täällä on Saarikiven artikkeli Novgorodin tuohikirjeiden itämerensuomalaisista henkilönnimistä...

Muuten hyvä artikeli sisältää yhden ilmiselvän lapsuksen. Suolakauppaan liittyvässä Staraja Russa 20-tekstissä ilmenevä "Kbrga" ( b siis jonkinlainen liudennusmerkki tässä ), jonka Zalisnjak on tulkinnut äännnettävä "Korga" ja jonka Silov on liittänyt kurki sanastoon, on tietysti "Korha" tai "Korho". Vastaavia esimerkkejä löytyy jo ihan vanhoilta kartoilta, joissa esim. Korhola Kannaksella onkin venäjäksi Korgola jne. Suomen h äänne korvautuu usein, ehkä lähes aina, venäjän g äänteellä.

Venäjästä löytynee lisäksi jo varhain paitsi i, myös sitä usein korvaava y-äänne, joiden pohjalta mm. venäjän substantiivien monikko rakentuu. Miksi suomen i-äänne olisi siis korvattu venäjän a-äänteellä? A lopussa saattaa sitä paitsi olla oikeasti o, jotka näyttävät varmaankin hyvin samankaltaisilta.


18 Syys 2012 08:50
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7538
Viesti 
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Täällä on Saarikiven artikkeli Novgorodin tuohikirjeiden itämerensuomalaisista henkilönnimistä...

Muuten hyvä artikeli sisältää yhden ilmiselvän lapsuksen. Suolakauppaan liittyvässä Staraja Russa 20-tekstissä ilmenevä "Kbrga" ( b siis jonkinlainen liudennusmerkki tässä ), jonka Zalisnjak on tulkinnut äännnettävä "Korga" ja jonka Silov on liittänyt kurki sanastoon, on tietysti "Korha" tai "Korho". Vastaavia esimerkkejä löytyy jo ihan vanhoilta kartoilta, joissa esim. Korhola Kannaksella onkin venäjäksi Korgola jne. Suomen h äänne korvautuu usein, ehkä lähes aina, venäjän g äänteellä.

Hyvä pointti.
Takainen jer oli alkuaan lyhyt u, eli Kъrga vastaisi todennäköisimmin itämerensuomen asua *Kurha. Kai Korhakin olisi mahdollinen.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


18 Syys 2012 14:59
Profiili WWW
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1741
Viesti 
Jaska kirjoitti:
Ye on tulkittu nimeksi Yö; lienee ihan mahdollinen tulkinta.

Lienee mahdollinen. Varsinkin, jos se sattuu olemaan jonkun ammattitaitoisen latinistin tulkinta, eikä amatöörin. Sellainen outous siinä nimessä on, että miksi vanhemmat antaisivat lapselleen noin synkän ja omituisen nimen. Selitys voi kuitenkin toimia sitä kautta, että nimeksi onkin annettu Päivä, mutta vitsikkäät kaverit ovat sen vääntäneet Yöksi, mikä sitten on vakiintunut yleiseen käyttöön. Vastaava on nykyisin naisen nimenä Päivi.

Latinalainen muoto Ye on sikäli outo, että se on 1-tavuinen. Suomalaiset nimet ovat yleensä 2-tavuisia. Esim. Kai muuntuu puhekielessä Kaitsuksi. Eräs mieleeni tullut alkumuoto voisi olla Yijä. Se kuulostaa samalta kuin Yiä, ja voisi ehkä latinalaistua muotoon Yye/Ye. Ainakin ruotsalaisilla menevät sekaisin äänteet 'ä' ja 'e', ja ruotsinkielisen välikäden kautta nuo nimet kai ovat latinalaiseen tekstiin päätyneet. Talonnimien Yijälä perusteella sellainenkin etunimi on voinut olla olemassa. Tässä selityksessä 1-tavuinen latinalainen muoto palautuisi perinteiseksi 2-tavuiseksi suomalaiseksi muodoksi.

Aiemmin esittämäni Äijä ei ole yhtä hyvä, koska siitä tulisi kai ilmeisimmin Eye.


18 Syys 2012 23:43
Profiili
Paikalla
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5291
Viesti 
Jaska kirjoitti:
Hyvä pointti. Takainen jer oli alkuaan lyhyt u, eli Kъrga vastaisi todennäköisimmin itämerensuomen asua *Kurha. Kai Korhakin olisi mahdollinen.

En väitä että ymmärrän oikeasti tätä asiaa, mutta yleisellä tasolla jer-kehitystä on kuvattu näin, kysehän tuskin oli arkaaisesta kirkkoslaavista:

"In Old East Slavic (Old Russian) and Middle Russian, the yers were dropped entirely in "weak" positions, and were replaced by non-reduced vowels in "strong" positions...The basic rule governing the fall of the yers in Russian may be stated as follows:

Strong yers are fully voiced: ь → е (or ë); ъ → о"

-> siis Korha tai paremminkin oikeastaan Korho(i), Korhonen. On tietysti mahdotonta sanoa onko kyse ollut etu- vai sukunimestä. Artikkelissa Kurb liitetäänkin tältä pohjalta aivan vastaavasti nimiin Kuro(i), Kuronen.


19 Syys 2012 09:28
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 12:09
Viestit: 6419
Viesti 
Siirtymä muodosta Kuroi muotoon Kuroinen on minulle epäselvä. I-päätteinen muoto on yleisin vanhoissa asiakirjoissa ja vasta ehkä 1600-luvulla asiakirjamuodoksi yleistyy nen-loppuinen muoto. Karjalan Kannaksella nen-muoto ei ollut käsittääkseni kovin yleinen, en ole varma. Miten kielitieteilijät selittävät tämän muutoksen?

_________________
Der Teufel steckt im Details:

Väinämöinen - R1a
Lemminkäinen - I1
Joukahainen - N


19 Syys 2012 10:24
Profiili WWW
Lipevä lappilainen
Lipevä lappilainen

Liittynyt: 22 Helmi 2011 12:31
Viestit: 407
Paikkakunta: Pori
Viesti 
Sigfrid kirjoitti:
Siirtymä muodosta Kuroi muotoon Kuroinen on minulle epäselvä. I-päätteinen muoto on yleisin vanhoissa asiakirjoissa ja vasta ehkä 1600-luvulla asiakirjamuodoksi yleistyy nen-loppuinen muoto. Karjalan Kannaksella nen-muoto ei ollut käsittääkseni kovin yleinen, en ole varma. Miten kielitieteilijät selittävät tämän muutoksen?


Kielessäkin vaikuttaa sellainen ilmiö, jota on totuttu nimittämään muodiksi. Olisiko vain niin että nen-pääte tuli muotiin?

_________________
Kalevanserkku


19 Syys 2012 10:42
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1741
Viesti Re: vanhoja kutsumanimiä
aikalainen kirjoitti:
Mathias de Rapalum, Cuningas de Rapalum, Ollj Neuari de Rapalum, Lazo de Vendentaka, Menracas de Vendentaka, Pauo de Vendentaka, Olli de Salu, Olla Dysa de Voypala, Nykki Vargh de Voypala, Callas de Voypala, Meilanpeti de Voypala, Anundi de Voypala, Marci de Voypala, Handupoter de Hiccala, Memo de Ryduala, Somalayni de Riduala, Henric de Hactissanpoyca, Azico de Hactissaenpoyca, Juddi de Hactissaenpoyca,Melico de Iudicala, Meluncta de Cartala, Melita de Hyrfala, Ye de Oncala, Satato de Laynamaesse, Somalayna de Harala

Tässä vielä tulkintojani "takanimistä", enimmäkseen kaiketi talonnimiä. Tämä liittyy aiheena oleviin etunimiin sitä kautta, että näiden avulla pääsee paremmin katsomaan, miten kirjurit ovat nimiä väännelleet.

Rapalum --- rapola (nykyinen talo/kylä)
Vendentaka --- vedentaka (nykyinen talo/kylä)
Salu --- salo (nykyinen talo/kylä)
Voypala --- voipaala (nykyinen talo/kylä)
Hiccala --- hiissa & ikkala(nykyinen talo/kylä), (hikkala? hiekkala?)
Ryduala --- ritvala (nykyinen talo/kylä)
Hactissaenpoyca --- ??? (isännimi hactissae?), hasti (nykyinen maastokohde > hastisen)
Iudicala --- jutikkala (nykyinen talo/kylä)
Cartala --- karttiala (nykyinen talo/kylä), kaartola?
Hyrfala --- hirvaala?, hirvelä & hirvo & hyrvälä (nykyinen talo/kylä), hirvola?
Oncala --- onkkaala & onkemäki (nykyinen talo/kylä)
Laynamaesse --- lainonen (nyk. maastokohde), -metsä/mäessä?, laina/launo/leino/laine-?
Harala --- haarala & harala & harhala (nykyinen talo/kylä)

Muox: Listan pikapäivitys


20 Syys 2012 21:51
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7538
Viesti 
Kinaporin kalifi kirjoitti:
Jaska kirjoitti:
Hyvä pointti. Takainen jer oli alkuaan lyhyt u, eli Kъrga vastaisi todennäköisimmin itämerensuomen asua *Kurha. Kai Korhakin olisi mahdollinen.

En väitä että ymmärrän oikeasti tätä asiaa, mutta yleisellä tasolla jer-kehitystä on kuvattu näin, kysehän tuskin oli arkaaisesta kirkkoslaavista:

"In Old East Slavic (Old Russian) and Middle Russian, the yers were dropped entirely in "weak" positions, and were replaced by non-reduced vowels in "strong" positions...The basic rule governing the fall of the yers in Russian may be stated as follows:

Strong yers are fully voiced: ь → е (or ë); ъ → о"

-> siis Korha tai paremminkin oikeastaan Korho(i), Korhonen. On tietysti mahdotonta sanoa onko kyse ollut etu- vai sukunimestä. Artikkelissa Kurb liitetäänkin tältä pohjalta aivan vastaavasti nimiin Kuro(i), Kuronen.

Kuulostaa hyvältä, jos kerran tuollainen kehitys on itäslaavissa tapahtunut. Sittenhän asia on oikeastaan selvä:
- kantasana on korha
- nimiä on johdettu -Oi-johtimella (ilves --> Ilvoi, härkä --> Härköi, korha --> Korhoi)
- itäsuomalaisalueilla sukunimissä yleistyi -nen (Ilvoinen, Härköinen, Korhoinen)
- 1800-luvulla -inen-loppu hyväksyttiin vain adjektiiveissa (punainen) muttei enää substantiiveissa eikä nimissä (Ilvonen, Härkönen, Korhonen).

Kinaporin kalifi kirjoitti:
Siirtymä muodosta Kuroi muotoon Kuroinen on minulle epäselvä. I-
päätteinen muoto on yleisin vanhoissa asiakirjoissa ja vasta ehkä 1600-luvulla asiakirjamuodoksi yleistyy nen-loppuinen muoto. Karjalan Kannaksella nen-muoto ei ollut käsittääkseni kovin yleinen, en ole varma. Miten kielitieteilijät selittävät tämän muutoksen?

Sukunimet-kirjasta:

-nen-pääte esiintyy Käkisalmen Karjalassa ainakin jo 1500-luvulla, mutta -nen vaihtelee aika vapaasti -son ja -ov-loppujen kanssa. Myöhemminkin karjalassa se on viitannut periytymiseen: Arhippaini Miihkali = Miihkali Arhipanpoika, eikä ollut välttämättä "oikea" sukunimi. Virossa järjestys oli sama: Mägiste Julius = Mäkisten Julius (suomeksi Mäkinen).

Karjalassa on myös paljon sellaisia sukunimiä ilman -nen-päätettä, jotka savolaisilla ovat -nen-päätteisiä. Myös monet läntiset nimet ovat Savossa tiedetysti muuttuneet -la-päätteisistä -nen-päätteisiksi. Joka tapauksessa -nen- lienee syntynyt karjalaisilla mutta yleistynyt vasta savolaisilla vallitsevaksi sukunimen ilmaisijaksi. Karjalassa -nen- ei ole vallitseva, eikä siis aina merkitse sukunimeä vaan välillä isännimeä.

Länsi-Suomessa on voitu -poika-päätteellä johtaa myös kylien nimistä, eli Hactissaenpoyca voi viitata johonkin kyläänkin.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


22 Syys 2012 21:54
Profiili WWW
Hiljainen hämäläinen
Hiljainen hämäläinen

Liittynyt: 01 Maalis 2012 03:30
Viestit: 56
Viesti 
Jouko Vahtola on kirjoittanut Oulun historiaseuran kirjaan artikkelin nimellä: Suomalaisten vanhin tunnettu henkilönnimistö.

SCRIPTA HISTORICA 30
"Olaus Magnuksen jäljillä - Oulun historiaseuran 70-vuotisjuhlakirja" ISBN 951-96266-9-7

Ilmeisesti tästä Jaska puhui, vai onko Vahtola kirjoittanut aiheesta paljon muuallakin?


23 Syys 2012 15:17
Profiili
SuuBaltti
SuuBaltti

Liittynyt: 27 Maalis 2011 13:22
Viestit: 1741
Viesti 
Jaska kirjoitti:
Kinaporin kalifi kirjoitti:
-> siis Korha tai paremminkin oikeastaan Korho(i), Korhonen. On tietysti mahdotonta sanoa onko kyse ollut etu- vai sukunimestä. Artikkelissa Kurb liitetäänkin tältä pohjalta aivan vastaavasti nimiin Kuro(i), Kuronen.

Kuulostaa hyvältä, jos kerran tuollainen kehitys on itäslaavissa tapahtunut. Sittenhän asia on oikeastaan selvä:
- kantasana on korha

Kalihvi tai Jaska: Joskus aiemmin on ollut puhetta korho:n merkityksestä. Olisiko korha:n merkitys sama, vai jotain muuta?

Jaska kirjoitti:
- 1800-luvulla -inen-loppu hyväksyttiin vain adjektiiveissa (punainen) muttei enää substantiiveissa eikä nimissä (Ilvonen, Härkönen, Korhonen).

Puhekielessä se on yleensä vielä tuotakin lyhyemmin: Ilvone, Härköne, Korhone, punane, ...

Jaska kirjoitti:
Länsi-Suomessa on voitu -poika-päätteellä johtaa myös kylien nimistä, eli Hactissaenpoyca voi viitata johonkin kyläänkin.

Joskus tuon tapaista kuulee vieläkin, kun jostain sanotaan, että se on Viron poikia tai Kotkan poikia tai Sorvankylän poikia.


23 Syys 2012 21:38
Profiili
Paikalla
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5291
Viesti 
aikalainen kirjoitti:
Kalihvi tai Jaska: Joskus aiemmin on ollut puhetta korho:n merkityksestä. Olisiko korha:n merkitys sama, vai jotain muuta?

"korhakk|a, -o a.
terhakka, toimelias, puuhakas; ryhdikäs.
korhakka. KiestinkiP | korhak|ko, -an ~ -on. korhakko tyttö. korhakko hebo. seizo pystymbäh, ole korhakembah! Säämäj
ǁ Adv. käyttöä. korhakalleh aivan suorana istuu. Tver | korhakast́i seizoo. Säämäj...

korhota v.
1. kohota, nousta.
korhoi kattšomah. tossupiän ku meńin, jo oli korhonnuh (pelvas) kazvamah. leiby korhuou. Säämäj
2. vaurastua, rikastua.
nygöi ku lapset kazvettih ruadamah, ga taloi rubei korhuomah. Säämäj
ǁ Vrt. korota..."

http://kaino.kotus.fi/cgi-bin/kks/karja ... rhakka&l=1

Kyllä sekä korha että korho näyttäisivät molemmat liittyvän jotenkin kasvamiseen tms. Preussilaisilla näyttäisi muuten olleen hieman saman niminen, mahdollisesti kasvun jumala, nyt kun myöhäisemmän Novgorodinmaan varhaisimmat slaavit lienevät tulleet juuri preussilaisten naapurista, jos eivät jopa osin olleet balttilaisia kielenvaihtajia:

"The 1249 Treaty of Christburg mentioned Curche, an idol worshiped during harvest festivals. Scholars were unable to positively determine its gender, function, or etymology. Various suggested functions include god of food (Simon Grunau), smithing god (similar to Slavic Svarog and Greek Hephaestus), god creator (derived from related Lithuanian word kurti to create), god of harvest and grain, evil spirit, god of fire. Some even doubted whether it was a god at all and suggested that it was a name given to a corn dolly...In addition to the trinity of Peckols, Potrimpo, and Perkūnas, Grunau mentioned three minor gods: Wurschayto or Borszkayto and Szwaybrotto were personifications of Widewuto and Bruteno, and Curcho was god of food (borrowed from the Treaty of Christburg)."

http://en.wikipedia.org/wiki/Prussian_mythology

EDIT. "Some other pagan rituals were expressively forbidden: worship of Curche, the god of harvest and grain; maintaining pagan priests (Tulissones vel Ligaschones), who performed certain rituals at funerals; cremation of the dead with horses, persons, arms, or any other property."

http://en.wikipedia.org/wiki/Treaty_of_Christburg

"Simon Grunau writes of two banners, each four cubits long and three yards wide. The battle flag shows the three main gods and has an inscription in Runic characters which are difficult to translate. Similar runes are found on the rune stone Jelling/ (Denmark). It is not excluded that those from the 5./ 6. Century dating script was brought from Gotland, brought by King Waidewut and his brother, the Kriwe (priest) Bruteno. Over time, characters were added that may be the archaic Greek origin. The second flag shows the coat of arms Waidewut or another prince. The shield is held upright by two white horses in jumping position. The sign even a bear in human form with open mouth and protruding tongue is shown. After Hartknoch they should also have had an inscription. Both flags were still in the 13 Century uses. The inscription of the war flag (written by Simon Grunau 1326) means: "God Korche! Angry with the enemies, do them harm."

http://wiki-en.genealogy.net/Prussians

Toisaalta, jokin aivan arkinen tausta nimelle on paljon todennäköisempi:

http://www.luontoportti.com/suomi/fi/ku ... /ketokurho


Viimeksi muokannut Kinaporin kalifi päivämäärä 25 Syys 2012 10:00, muokattu yhteensä 2 kertaa



24 Syys 2012 00:32
Profiili
Sutki savolainen
Sutki savolainen
Avatar

Liittynyt: 16 Helmi 2011 14:42
Viestit: 644
Paikkakunta: puttaalainen
Viesti 
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... al&lang=fi
Olipa etymologia mikä tahansa, melko yleiseltä nimi eri muodoissa vaikuttaa. Karttapaikan haku antoi hakusanalla korho* yli 200 tulosta Suomessa, eikä joukossa löytynyt kylämme Korhonen nimistä taloa lainkaan. Kuntaan kohdistettuna haku antoi kyseisen talon ympäristön, Korhosperän, mutta ei itse taloa, vaikka se onkin perukan huomattavimpia taloja. Myöskään Korhosperän vieressä maantien varressa sijaitseva Korhola niminen pieni taajama ei ole saanut tilaa karttapaikan nimistössä.

http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kart ... al&lang=fi

Korho nimillä voi olla useitakin lähtökohtia tai jos vain yksi, sillä on ollut huomattava merkitys nimeäjilleen.

_________________
Arvosta ja tutki vanhaa, niin voit ymmärtää uuttakin.


24 Syys 2012 03:18
Profiili WWW
Paikalla
SuuBaltti
SuuBaltti
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 19:18
Viestit: 5291
Viesti 
Sekä tokaarissa että balto-slaavissa näyttää löytyvän kasvuun tai versomiseen liittyvää korho-sanastoa, en tunne mahdollista uralilaista etymologiaa:

"Tocharian B: karāk*
Word class: (n.[m.sg.])
Meaning: `branch'
Paradigm: [-, -, karāk//karākna, -, -]]
Examples: wrocc=āntseṃts karākna [lege: karākne?] (3a8), laitki atsi karakna [kus]e [nesäṃ] tne späntoṣä `vines, limbs, branches which are trusted here' (554a4).
Etymology: TchA karke and B karāk reflect PTch *kérākāin- and kérāk- respectively. (The PTch *e does not undergo ā-umlaut in TchA if stressed but does in B. The loss of the medial vowel in an open syllable is perfectly regular in TchA.) Both the phonological shape and the meaning suggest a possible connection of this word with 3kärk- `sprout.' The semantic relationship is comparable in many ways to German zweig `branch' < OHG zwīc `twig, sprout, cutting.' If so, PTch *kérāk might reflect a putative PIE root noun *KorhxK-s if, as is certainly possible, 3kärk- reflects *Kṛhxk-. In addition we might note Lithuanian kárka `upper arm,' Bulgarian krak, krak, Serbo-Croatian kra^k `leg, femur' (Balto-Slavic < *korhxko/eha-), Rumanian cra `leg,' borrowed from Slavic, and its derivative cracă `branch,' and possibly Albanian krah(ë) (m.) `arm, shoulder' (if < *krhxk-sḱ-eha- or *korhxk-sḱ-eha- with metathesis? [Hamp (p.c.) takes krah and related krëhë to be from *krṇks- and *krenks- respectively and related to Rumanian (via some substratum) creanga- (pl. crengi) `branch']). It would be reasonable to assume that we have a family of derivatives of *kreh1- `grow' (P:577; MA:248-249). Somewhat similarly Hilmarsson (H:83) takes the Tocharian word to be a derivative of PIE *gherh1- `sprout, protrude,' adducing OHG graz `sprout' and SC grána `branch' as cognates. Not with VW (189) from 2kärk- `bind' (cf. Lithuanian ker̃gti) with the B karāk borrowed in some fashion from A karke (< *korgo-)."

http://www.arberiaonline.com/viewtopic. ... view=print

http://books.google.fi/books?id=8sycj-d ... ow&f=false


24 Syys 2012 13:52
Profiili
Ylihärmiö
Ylihärmiö
Avatar

Liittynyt: 14 Helmi 2011 04:02
Viestit: 7538
Viesti 
Hyvää hakua Kalifilta.
Kantaindoeuroopassa oli myös juuri *k'er- 'kasvaa (kasvi)', joka sopisi merkityksensä puolesta paremmin korha-sanueeseen. Tosin laryngaalista ei siinä ole merkkejä, ja lisäksi pitäisi johtaa o-asteinen sana johonkin kentum-kieleen.

Ridge kirjoitti:
Jouko Vahtola on kirjoittanut Oulun historiaseuran kirjaan artikkelin nimellä: Suomalaisten vanhin tunnettu henkilönnimistö.

SCRIPTA HISTORICA 30
"Olaus Magnuksen jäljillä - Oulun historiaseuran 70-vuotisjuhlakirja" ISBN 951-96266-9-7

Ilmeisesti tästä Jaska puhui, vai onko Vahtola kirjoittanut aiheesta paljon muuallakin?

Tuo on uudempi, joten siinä voi olla samoja juttuja. Mutta se minun lähteeni on "En gammal germansk invandring till västra Finland i bynamnens belysning." Historisk Tidskrift för Finland 3/1983. S. 252 - 279.

_________________
~ "Per aspera ad hominem - vaikeuksien kautta henkilökohtaisuuksiin" ~

Y-DNA: N1c1-YP1143 (Olavi Häkkinen 1620 Kuhmo? >> Juhani Häkkinen 1816 Eno)
mtDNA: H5a1e (Elina Mäkilä 1757 Kittilä >> Riitta Sassali 1843 Sodankylä)


24 Syys 2012 16:41
Profiili WWW
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Vastaa viestiin   [ 16 viestiä ] 

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi

Etsi tätä:
Hyppää:  
Powered by phpBB © 2000, 2002, 2005, 2007 phpBB Group.
Designed by STSoftware.
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com uncommitted-decoy

Muuta yksityisyysasetuksia