aikalainen kirjoitti:Mielenkiintoisia etunimiä 1300-luvun Sääksmäeltä eli nykyisen Valkeakosken seudulta. Osa nimistä on yhä käytössä. Teksti on latinaa, joten lausuntaa pitäisi haeskelle sen pohjalta.
Mathias de Rapalum, Cuningas de Rapalum, Ollj Neuari de Rapalum, Lazo de Vendentaka, Menracas de Vendentaka, Pauo de Vendentaka, Olli de Salu, Olla Dysa de Voypala, Nykki Vargh de Voypala, Callas de Voypala, Meilanpeti de Voypala, Anundi de Voypala, Marci de Voypala, Handupoter de Hiccala, Memo de Ryduala, Somalayni de Riduala, Henric de Hactissanpoyca, Azico de Hactissaenpoyca, Juddi de Hactissaenpoyca,Melico de Iudicala, Meluncta de Cartala, Melita de Hyrfala, Ye de Oncala, Satato de Laynamaesse, Somalayna de Harala Mathias --- matias, matti
Cuningas --- kuningas
Ollj Neuari --- olli; ? (nevari?)
Lazo --- ? (laaso?)
Menracas --- ?
Pauo --- paavo
Olli --- olli
Olla Dysa --- olli? ulla?; tiisa? ... (miehen vai naisen nimi?)
Nykki Vargh --- nikki?; ? (vaari?)
Callas --- ? (kallas? kallis? kalle?)
Meilanpeti --- ?
Anundi --- anunti?
Marci --- martti? (marci > lausuttaneen martsi)
Handupoter --- ?
Memo --- ? (miemo?)
Somalayni --- suomalainen?
Henric --- henrikki, heikki
Azico --- asikka?
Juddi --- juti?
Melico --- ? (mielikko?)
Meluncta --- ?
Melita --- ?
Ye --- ? (ie? jee? jää? äijä? yijä? yö?) *
Satato --- ? (usein tulkittu muotoon satatieto, mikä vaatisi lisätavun)
Somalayna --- suomalainen?
*) riviä päivitetty
Tässä jäin miettimään taas vanhoja..
Paavi Benedictus XII ja Sääksmäen pannabulla 1340
"1300-luvun alun ja puolivälin tienoilla syntyi eri puolilla maata levottomuuksia kirkollisten verojen säätämisen ja korottamisen vuoksi. "Suuren harjaantumisen niiden vastustamisessa saavuttivat etenkin hämäläiset" [VOIONMAA (1)]. Varhaisin kapina tunnetaan Hauholta 1320-luvun lopulta, missä talonpojat eivät olleet maksaneet edes siihenastisia "kolmea nahkaa", vaikka olivat joutuneet kirkonkiroukseenkin. Vuonna 1335 tuo sitkeä "neljännen nahan" riita 'ratkaistiin' virallisesti piispan hyväksi, mutta kapina jatkui yhä Suur-Sääksmäen talonpoikien keskuudessa.
Sääksmäen kirkkoherrana oli tuolloin turkulaissyntyinen Henricus Hartmanni (Henrik Hartmanninpoika, †1367), ilmeisen voimakastahtoinen kirkkoruhtinas, josta 1350-luvulla tuli Turun tuomiorovasti, ja joka 1366 valittiin Turun piispaksi (muttei ehtinyt virkaansa hoitamaan). Hän oli joutunut valta- ja talouspoliittisista syistä pahoihin riitoihin (myös) Hämeessä toimineitten dominikaanien eli mustienveljien kanssa, ja valittanut asiasta paavi Benedictus XII:lle Avignoniin. Paavi vastasi 28.5.1340, ja määräsi Uppsalan tuomiorovastin, dekaanin ja arkkiteinit tutkimaan valituksen ja sitten ratkaisemaan asian. Kolmisen viikkoa myöhemmin, 16.6.1340 paavi vahvisti omasta puolestaan Henrikin langettaman ja Uppsalan kaniikki Tuomas Johanneksenpojan vahvistaman kirkonkirouksen 25:lle Suur-Sääksmäen talonpojalle, jotka olivat niskoitelleet kymmenysten maksussa. Tutkijat ovat jonkin verran erimielisiä siitä, kuuluivatko nämä kaksi valituksenaihetta yhteen.
Nuo 25 kuuluisaksi tullutta Suur-Sääksmäen isäntää olivat Turun tuomiokirkon Mustassakirjassa säilyneen kopionkopion mukaan seuraavat:
Olisikohan Sääksmäen talolliset olleet sittenkin kansainvälisempiä ja monikulttuurisempia sekä kapinallisempia ja vitsikkäämpiä kuin on ajateltu ?
Birger Jarlin valloitettua Hämeen, alkoivat talonpojat siis kapinoimaan nahkaveroja...
SääksmäenRapolan (Rapola) kylästä:Mathias de Rapalum -
Matti, MatiasCuningas de Rapalum -
KuningasOllj Neuari de Rapalum -
Olli Nevari (ortodoksi Nevalta, Laatokalta ?)
Vedentaan (Vedentaka) kylästä:Lazo de Vendentaka – Laro, Lari, Lauri, Lars, Lasse,
Lasso, Latso ?
Menracas de Vendentaka -
Mei(ä)nrakasPauo de Vendentaka –
PaavoSalon (Salo) kylästä:Olli de Salu –
OlliVoipaalan (Voipaala) kylästä :Olla Dysa de Voypala - joko
Oula Dys (tylsämielinen lappalais-Olli) tai olla (suomeksi) dys (ruotsiksi + loppupääte suomenkieleksi a) eli olla himmeä (eli ihan pimeä eli vitsikästä ?)
Nykki Vargh de Voypala – Nykk Vargh (ruotsinkieltä) eli
Viileä susi (Varjaagi ?)
Callas de Voypala -
Kallas (nykyajassa sukunimenä Kallas, virolaista sukua ?) vai Kutsutaan (vad
kallas du ? eli hemmetin vitsikästä ?)
Meilanpeti de Voypala -
Mejlen Pieti (Mejle eli Saksalaisperäinen ?) vai jokin vitsikäs kuten Melan peti (arvannette mikä mela..) vai Mielenpiti ?
Anundi de Voypala –
Anund (skandinaaveille sukua ? vai sekin jokin vitsi ?)
Marci de Voypala -
Markus, Marko vai Markki (tontti, koti ? eli vitsikästä ?)
Hikkalan (Ikkala) kylästä :Handupoter de Hiccala - Hand up ot er eli suomeksi
Käsi ylös teitä kohti/
vastaan (vitsi ? vai todellinen nimi ? vai ruotsalainen, jolla tuo lempinimenä ?)
Ritvalan (Ritvala) kylästä :Memo de Ryduala -
MiemoSomalayni de Riduala -
SuomalainenHaktissanpoikia (mistä ?) :
Henric de Hactissanpoyca -
Henrik, Heikki
Azico de Hactissaenpoyca -
AsikkaJuddi de Hactissaenpoyca -
Juti(kka), Juuti, Jutti, Juutas ? (vai kertoessaan nimensä koittanut sanoa Jussi dedätukodda eli nenätukossa?)
Paikkaa voi vain arvella, mutta tuona aikana joku isosta kylistä, koska peräti 3 nimeä.Jutikkalan (Jutikkala) kylästä :Melico de Iudicala -
MielikkoKartano (Valkeakoski, Sääksmäki, talo) ? : Meluncta de Cartala - Me luncta (ruotsi) eli suomeksi mun lounas (?, vitsi vai lempinimi) vai joku
Mieluinsta (Mieluisinta) ?
Hyrvälä (Hattulan kylä) :Melita de Hyrfala -
Mielitä (haikailla, kaipailla) vai Melitta
Onkkaalan (Onkkaala) kylästä:Ye de Oncala -
Yö vai Ge (ruotsi) ja suomeksi anna (vitsi ?)
Lainamäeltä, Lainamäessä, Lainamäki : (viittaako johonkin entiseen kylään tai kenties taloon ?)
Satato de Laynamaesse - Sat at å (ruotsi) eli istui alas/jokeen suomeksi ? (vitsi, lempinimi, mikä ja kuka ja mistä ?) vai se
Satatieto ?
Haaralasta (Hämeenlinna ?)Somalayna de Harala -
Suomalainenhttps://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_muinaisnimetMonet nimet näyttäisivät toiselta, ei niin perinteiseltä kantilta katsottuna, näköjään olevan pelkkää v*tt**l**..
Tai sitten talonpojat eivät ymmärtäneet kovinkaan paljon, mitä kysyttiin ?
Kenties vain toistelivat jotain tietämiään ruotsalaisia sanoja kuulusteville kirkonmiehille nimeä kysyttäessä.
Tai sitten nimet eivät ole niin kapinallisia kuten ajattelen..
Tämähän on vain toinen tapa tarkastella.. Mutta mielenkiintoinen siinä mielessä että 1300-luvun alussa Turun kirkolla oli Sääksmäen pitäjään vielä hyvin löysä mutta kokoajan tiukkeneva ote.
https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4%C3%A4ksm%C3%A4kiKiinteä asutus on saapunut viimeistään 400-luvulla Kokemäenjokilaaksosta. Vanajaveden rannalla sijaitseva Sääksmäki on Hämeen vanhimpia kirkkopitäjiä. Alueen kaikki peltoviljelyyn sopiva maa on otettu käyttöön jo merovingi- ja viikinkiajan kuluessa.[5]
Kristillisen ajan alussa Sääksmäestä tuli yksi Hämeen emäseurakunnista, ja se mainitaan paavin bullassa vuodelta 1340. Paavi vahvisti tuolloin kirkonkirouksen kymmenystensä maksamisen laiminlyöneille sääksmäkeläisille.[6] Sääksmäkeen ovat aikoinaan kuuluneet Pälkäne ja Akaa, jotka mainitaan jo 1405.
Sääksmäen kihlakunta kattoi keskiajalta aina 1800-luvun lopulle asti koko läntisen Hämeen; se ulottui etelän Somerolta kauas Päijänteen pohjoispuolelle saakka, muun muassa Keuruulle.
Pitäjän nykyiset kylät on perustettu jo keskiajalla. 1400-luvulta on peräisin kolme aateliskartanoa. Ensimmäisten vuonna 1539 laadittujen maakirjojen mukaan talonpoikaistaloja oli 209. Vanhimmat kirkolliset väestötaulut ovat vuodelta 1749, jolloin asukkaita kirjattiin olevan 2 286.
Vanhimmat maininnat Sääksmäestä ovat latinankielisessä muodossa "Saxamaeke", koska latinassa ei tunneta ä-kirjainta. Sittemmin nimi kirjoitettiin muodossa Sääksenmäki ja vuodesta 1550 alkaen Sääksmäki. Tarinoiden mukaan kirkon paikalla kasvoi aikanaan suuri kuusi, jossa oli sääksen pesä. Kuusi oli tarinoiden mukaan satalatvainen ja niin iso, että sen juurella olevassa kolossa mahtui yöpymään paimen laumoineen. Tarinan mukaan puussa asuva lintu samaistettiin pahoiksi leimattuihin pakanajumaliin, ja siksi kuusi kaadettiin. Paikalle rakennettiin kirkko.
https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4%C3%A4ksm%C3%A4kihttps://portti.kansallisarkisto.fi/fi/a ... akemistojaSääksmäki ? Tarinan mukaan paikka sai nimensä Sääksestä suuressa monilatvaisessa kuusessa.
Kuusi kaadettiin ja tilalle rakennettiin kirkko, jotta kuusta ei pakanat palvoisi.
Kenties tämä tarina pitääkin paikkansa. Mutta liittyykö se nimeen Sääksmäki ?
Vanhin kirjoitusmuoto on Saxamaeke eli pikemminkin Saksamäki.
Vanajaveden ympäristöstä on löydetty todisteita saksalaisperäisistä nimistä.
Nykyinen paikannimien tutkimus on tuonut uudenlaisia tulkintoja Janakkalan nimen alkuperään. Professori Jouko Vahtola ja myös tohtori Petri Hiltunen ovat arvelleet nimen olevan alun perin saksalaista alkuperää. Jos näet voidaan ajoittaa kristinuskon saapuminen Saksan alueelle noin 300-luvulle, niin kyseessä olisi tällöin Suomenalueelle siirtynyt nimilaina ja alkuperä olisi kristillisperäinen miehen nimi Jahneke. Näin joku rautakauden saksalaisen muuttoliikkeen mukana saapunut mies olisi asettunut alueelle ehkä pysyvästi ja antanut tälle oman nimensä. Muutoinkin em. tiedemiehet ovat todistelleen Vanajaveden laakson omaavan runsaasti saksalaisperäistä nimistöä.
https://www.hamewiki.fi/JanakkalaNiimpä Sääksmäen kirkkobullassa voisi olla ehkä saksalaisperäisiä (Mejle) ja virolaisperäisiä nimiä ihan oikeasti (Kallas) .
Mistä lienee saanut esimerkiksi Porvoon Saksalan kylä nimensä ja milloin ?
https://www.pohjoisporvoo.com/saksala.html